Lääkekannabista Ruotsissa – Joakimin taistelu

4 06 2011

Millaista on olla lääkekannabiksen käyttäjä Ruotsissa? Kannabisuutiset tavoitti Joakim Hedströmin ja hän lupautui antamaan meille haastattelun. On kiintoisaa päästä lukemaan kannabiksen lääkekäytöstä naapurimaassamme todellisen pioneerin kokemuksien kautta.

Joakim Hedström on ruotsalainen, joka on hakenut lähes koko ikänsä apua päivittäisiin päänsärkyihin, migreeniin ja ADHD:hen. Hänelle on määrätty kymmenittäin kipulääkkeitä, rauhoittavia, masennuslääkkeitä ja unilääkkeitä kipuun, masennukseen, ahdistukseen ja univaikeuksiin. Vaikutukset ovat olleet joko vähäiset tai olemattomat.

Noin kymmenen vuotta sitten Joakim kokeili ystävänsä tarjoamaa jointtia ja havaitsi kannabiksen tarjoavan helpotusta vaivoihinsa, sekä myös mahdollisuuden keskittymiseen. Kannabis lievensi hänen masennustaan, auttoi nukkumaan hyvin ja helpotti huomattavasti ADHD:n aiheuttamaa jatkuvaa stressiä ja ahdistusta.

Ruotsissa ei kuitenkaan asiaan suhtauduttu myönteisesti ja Joakimin täytyi matkustaa kesäkuussa 2010 Saksaan vierailemaan hänelle ennestään tutun lääkärin luokse, joka kirjoitti reseptin Dronabinolille (Marinol). Kyseinen lääke on synteettistä tetrahydrokannabinolia, eli yhtä kannabiksen vaikuttavaa ainesosaa THC:ta. Ruotsin tulli luonnollisesti takavarikoi lääkkeet ja Joakimia epäiltiin huumausaineiden hallussapidosta. Syyttäjä kuitenkin luopui syytteistä kuusi kuukautta myöhemmin perustelunaan ”esitettyjen todisteiden valossa en näe objektiivista syytä nostaa syytteitä, tai odottaa tuomiota”.

Kaksi päivää myöhemmin Joakim sai poliisin takavarikoimat lääkkeensä takaisin. Hänestä tuli samalla ensimmäisen ruotsalainen, joka on kuljettanut vastaavanlaista lääkettä toisesta Schengen-maasta Ruotsiin itsenäisesti. Valitettavasti Joakim ei ole kuitenkaan saanut ensimmäisten 30 päivän jälkeen lääkettä, sillä viranomaiset tekivät hänelle selväksi oman tulkintansa laista ja Joakim saa tuoda Dronabinolia maahan vain viiden päivän lääkeannosta vastaavan määrän. Tämä tekeekin lääkkeiden saamisesta käytännöllisesti katsoen mahdotonta.

Lääkekannabiksen suhteen tilanne ei ole Ruotsissa vielä muuttunut mihinkään. On kuitenkin lupaavaa, että brittiläinen lääkeyhtiö GW Pharmaceuticals pyrkii saamaan hyväksynnän Sativex-suihkeelleen myös Ruotsissa. Kyseinen kannabistiivistesuihke on ollut käytössä vuodesta 1995 lähtien Kanadassa ja se on hyväksytty lääkelistalle 2010 mm. Britanniassa, Espanjassa, sekä tulossa Saksassa myyntiin heinäkuussa 2011. Yhtiön tavoitteena on saada Bayer-konsernin kautta myyntilupa useisiin Euroopan maihin kuten mm. Ranskaan, Italiaan, Tanskaan ja Ruotsiin. On mahdollista, että Sativexia voisi olla saatavilla Ruotsissa jopa jo vuonna 2011. Ruotsissakin Sativex tultaneen hyväksymään ensimmäisenä MS-taudin hoitoon, mutta hyväksytyksi tultuaan lääkettä voidaan määrätä mihin tahansa sairauteen, jos lääkäri uskoo potilaan hyötyvän siitä, ja jos potilas on kokeillut jo yleisimmät hoitokeinot.

Joakimin kohdalla Dronabinolista oli selvää lääkinnällistä hyötyä. Se auttoi häntä nukkumaan paremmin, hänen käytöksensä oli rauhallisempaa ja hän pystyi keskittymään helpommin. Joakim oli paremmalla tuulella ja tunsi olevansa levollisempi itsensä kanssa. Asia mitä harva ADHD:sta kärsivä voi sanoa. Katukaupasta saatuun kannabikseen verrattuna Dronabinolissa on kuitenkin synteettinen tunne; se tuntui säädellyltä eikä vaikuttanut kaikilla samoilla positiivisilla tavoilla kuin luonnollinen kannabis. Tämä johtuu siitä, että Dronabinolissa on vain yhtä vaikuttavaa kannabinoidia, THC:tä, kun taas kannabis luonnollisesti sisältää useita eri kannabinoideja, joista tärkeimmät ovat THC, CBD ja CBN. Kaksi jälkimmäistä eli kannabidioli CBD ja kannabinoli CBN ovat tärkeitä lääkinnällisiä tekijöitä. CBD voi GW Pharmaceuticalsin tutkimuksien mukaan merkittävästi lisätä kannabinoidien kipua lievittäviä ominaisuuksia.

Joakim ei ole omien sanojensa mukaan saanut koskaan mitään sivuvaikutuksia kannabiksesta. Katukannabiksesta hän on ottanut liian suuria annoksia ja näissä pahimmat vaikutukset olivat väsyneisyys ja nukahtaminen tai huimauksen ja sekavuuden aiheuttama oksentaminen. Dronabinolia hän ei ole koskaan ottanut tarvettaan enempää ja siitä ei ole koskaan tullut mitään sivuvaikutuksia.

Ruotsissa Joakimille oli ehditty kokeilla yli kahtakymmentä erilaista lääkettä ahdistukseen, masennukseen, nukkumisvaikeuksiin, ADHD:hen, migreeniin ja muihin vaivoihin. Useimmat lääkkeistä eivät vaikuttaneet mitenkään, mutta joissain tapauksissa, kuten amfetamiinijohdannaisen Concertan kanssa, tuli voimakkaita sivuoireita. Lisäksi käyttäessään Concertaa Joakim eivät voinut käyttää kannabista, koska hän joutui käymään säännöllisesti huumetesteissä säilyttääkseen käyttöoikeuden Concertaan. Joakim on kuitenkin käyttänyt kannabista vaihtelevasti jo kymmenen vuoden ajan pääasiallisena lääkkeenä itselääkiten, mutta myös lisälääkityksenä tarvittaessa, kuten esimerkiksi apuna nukahtamiseen tai kun reseptilääkkeiden vaikutukset eivät ole olleet toivotut.

Jo yli kuuden vuoden ajan Joakim on keskustellut ruotsalaisten lääkäreiden kanssa lääkekannabiksen käytöstä. Heidän näkemyksensä eroaa täysin saksalaisen lääkärin näkemyksestä; aluksi hän ei saanut edes keskustelua asiasta aikaiseksi. Lääkärit vain kohauttivat olkapäitään ja vaipuivat hiljaisuuteen. Joakim melkein menetti toivonsa avoimesta keskustelusta kokemuksiensa suhteen. Tässä vaiheessa Joakim kuitenkin alkoi kertoa avoimemmin aiheesta nettisivunsa kol14.com:in kautta ja sai kipeästi kaipaamaansa tukea ihmisiltä ympäri maailmaa. Se sai hänet entistä päättäväisemmäksi asian loppuun asti viemisen suhteen, joten hän jatkoi sinnikkäästi yrityksiään puhua asiasta. Lopulta tämä johti siihen, että lääkärit hyväksyvät Joakimin näkemyksen ja tekevät jopa muistiinpanoja hänen sanomisistaan. Lääkärit eivät tietenkään vielä salli Joakimin harrastavan itselääkintää, eikä hän ole tehnytkään sitä muutamaan vuoteen: Joakim haluaa saada lääkkeensä laillisesti ja todistaa lopullisesti kaikille, että hän on oikeassa ja tietää itse mikä on parasta hänelle.

Linkkejä ja lähteitä:

Joakimin sivut: kol14.com

http://kol14.com/slaggtippen/marinol-trial-donations-wanted/

http://kol14.com/slaggtippen/legally-imported-cannabis-medicine/

https://kannabisuutiset.wordpress.com/?s=GW

https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/09/12/kannabislaakinta-ja-tiede/

https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/12/11/kannabisuute-helpottaa-vaikeita-syopakipuja-paremmin-kuin-pelkka-thc/

https://kannabisuutiset.wordpress.com/2010/02/07/laittoman-kannabiksen-vahingollisuus-thc-vs-cbd/

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article8142272.ab





Kannabis ja aivot

5 05 2009

Alkuperäinen teksti Paul Armentano

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto, joka osoittaa, että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua, on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudotieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain, mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: yrtti on hyväksi sinulle.

brain_on_drugs

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

”Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen”, kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutistoimitukset läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita – joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla, että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat, että lähes kaikki muut niin sanotut ”väärinkäytettävät päihteet”, mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille, jotka ovat kehdanneet väittää, että ”hamppu tuhoaa aivosoluja”.

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä, että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005

Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa – ironian havaitsee jokainen lukija – Yhdysvaltain kansallisen mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat, että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. ”Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana in vivo (elävässä elimistössä) …estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot”, tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa maan tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden, että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998

Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja, johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että THC annettuna hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös, että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat, joilla on diagnosoitu glioblastooma-aivokasvain (GBM), kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioomasolujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC, CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003

Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös, että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet, että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi: ”On olemassa lukuisia todisteita – – jotka tukevat oletusta, että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja, jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja”. Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC- ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003

Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne.)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut ”tyhmistä polttelijoista” valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä — mukaan lukien pitkäaikainen ”raskas” käyttö — on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt ”merkittäviä eroja” kontrolliryhmän ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä, tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittiin kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin ”pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu”. 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi ”epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin niillä, jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena”. 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että ”marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen”.

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät, jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi ”eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin, jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa”. Tutkijat lisäsivät vielä, ”entiset pitkäaikaiskäyttäjät, jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä, eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä”.

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001

Lähde:

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6812





Kirkleen huumeasiantuntija: Ei todisteita yhteydestä kannabiksen ja mielenterveysongelmien välillä

18 02 2009

Britanniassa kannabis uudelleenluokiteltiin viime kuussa ja se nostettiin C-luokasta B-luokkaan.

Heti kun kannabis luokiteltiin uudelleen vuonna 2004 B-luokasta C-luokkaan, alkoi kampanja, joka ehdotti kannabiksen olevan paljon vaarallisempaa kuin sen käyttäjät ja kannattajat haluaisivat ajatella.

Tätä ajatusta on kannattanut entinen West Yorkshiren poliisipäällikkö Keith Hellawell Huddersfieldistä. Hän toimi edellisen hallituksen ”huumetsaarina”, korkean tason neuvonantajana.

Joitakin hänen neuvojaan noudatettiin – suurta osaa ei. Kun silloinen sisäasiainministeri David Blunkett päättäväisesti ajoi läpi kannabiksen uudelleenluokittelun alempaan luokkaan Hellawell ärsyyntyi ja erosi.

Monet lääketieteen ammattilaiset tukevat häntä ja sanovat, että on suuri virhe luokitella kannabis miedoksi. Varsinkin, kun nyt on liikkeellä paljon vahvaa kannabista, skunkkia.

Eräät lääkärit ovat sanoneet, että nuoruusiän riippuvuus kannabiksesta voi johtaa joissain tapauksissa pysyviin kognitiivisiin muutoksiin. Joidenkin mukaan säännöllinen käyttö kiihdyttää psykoosin tai skitsofrenian puhkeamista.

On esitetty, että käyttö johtaisi sosiaalisten taitojen, muistin ja keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja että se voi johtaa masennukseen, vainoharhaisuuteen ja itsemurhaan.

Lifeline Kirklees on vapaaehtoisjärjestö, joka on toiminut huumeriippuvaisten auttamiseksi ja tutustunut huumeriippuvuuksiin ja niiden seuraamuksiin vuodesta 1971. Sen jäsen Mike Linnell sanoo kuitenkin todisteiden näistä kauhuista olevan minimaalisia.

Hän kuvaili uudelleenluokitusta ”kammottavaksi”.

”Uskomme, että hallitus oli väärässä monissa asioissa”, hän kertoo.

”Uudelleenluokittelu ei ole ’oikea työkalu’, se ei estä mitään. Ei ole tarkkoja lukuja, mutta jokainen kysely osoittaa, että kannabiksen käyttö on tullut alas vuodesta 2002 ja jatkaa laskemistaan.

Kuitenkin poliisin tietoon tulleiden tapausten määrä on kasvanut rajusti. Pääosin tämä johtuu huumekoirien käytön lisäämisestä ja siitä, että poliisi on ottanut tavaksi pysäyttää ihmisiä kadulla.

Psykoottisten oireiden ja erityisesti skitsofrenian osalta tilastoissa ei ole minkäänlaista nousua.”

Ei ole olemassa tieteellisisiä todisteita siitä, että kannabis laukaisisi mielenterveysongelmia tai -sairauksia itsekseen.

On tehty paljon jalostustyötä, jotta ”skunk” (Ilmeisesti nimitystä skunk käytetään kaikista voimakkaammista lajikkeista oikeiden lajikenimien sijaan. -toim.huom.) olisi vahvempaa. Sitä on jalostettu THC:n lisäämiseksi, joka voi toimia psykoottina tai sen kaltaisena, mutta samaan aikaan myös CBD:n ja CBN:n määrä lajikkeissa on noussut ja nämä taas toimivat anti-psykootteina. On todennäköistä, että CBD:n ja CBN:n määrän nousu estää tai heikentää THC:n vaikutusta.

”Ei ole todisteita siitä, että kannabis tappaisi ketään. Toisaalta on kuitenkin arvioitu, että 40 000 nuorta kuolee vuosittain suoraan tai epäsuorasti alkoholin väärinkäytön takia”, Mike kertoi.

”Jos katsomme kaikkia päihteitä mitä nuorille on tarjolla, niin kannabis on vähiten vaarallinen. En lobbaa kannabiksen laillistamisen puolesta, mutta haluan, että sen vaarat pidetään oikeassa mittakaavassa.”

Lähde:

http://www.examiner.co.uk/news/local-west-yorkshire-news/2009/02/04/kirklees-drugs-counsellor-no-evidence-to-link-cannabis-and-mental-illness-86081-22848809/





Lääkkeistä jotka rentouttavat lihaksia ja auttavat lihasspasmeihin

31 01 2009

Toimivatko lääkkeet käytännössä?

Emme ole varmoja.  Ei ole olemassa riittävästi tutkimusta, jotta voisimme sanoa auttaako tietty lääke helpottamaan MS-taudin aiheuttamia lihasspasmeja.

Vasta muutamat tutkimukset ovat paneutuneet tarkemmin lihaksia rentouttavien lääkkeiden vaikutuksiin. Useimmiten näitä käytetään MS-taudin lihasspasmien hoidossa. Suurin osa näistä harvoista tutkimuksista ei ole tutkinut lääkkeiden vaikutuksia luotettavalla tavalla.

Onneksi kuitenkin löytyi kooste tutkimuksista (tunnetaan myös järjestelmällisenä arviointina), joka on koostettu yhteensä 39 tutkimuksesta.[2] Valitettavasti vain muutamat näistä tutkimuksista mittaavat lääkkeiden vaikutuksia lihasspasmeihin luotettavalla tavalla. Arviointiin kuului tutkimuksia, jotka tutkivat baclofenia, tizanidinea ja dantrolenea.

Baclofen-tabletit (Lioresal, Baclon)

Kolme hyvää tutkimusta koosteesta osoittaa, että baclofen- ja tizanidine-tabletit toimivat suunnilleen yhtä hyvin.[2] Baclofen on yleisesti käytetty myös Suomessa.

Tizanidine-tabletit (Zanaflex, Sirdalud)

Tizanidinen osalta löytyi kaksi tutkimusta (molemmat kontrollikokeita). Ensimmäinen totesi, että tizanidine helpottaa vähentämään lihasspasmeja ja nykimistä.[1] Toinen tutkimus havaitsi, että hoito helpotti lihasten jäykkyyttä ja spasmeja, mutta ei helpottanut ihmisten liikkumista.[3]

Dantrolene-kapselit (Dantrium)

Dantrolenen osalta ei ole luotettavia tutkimuksia vaikutuksista MS-tautiin.

Kannabis (tabletit)

Kannabikseen liittyvät tutkimukset tutkivat pääasiassa kannabistiivistettä sisältävien tablettien vaikutusta. Englannissa tai Suomessa näitä tabletteja ei ole. Suomessa käytössä on hollantilainen luonnollinen kannabiskukinto Bedrocan lääkelaitoksen erityisluvalla. Englannissa on käytössä kannabinoidisuihke nimeltään Sativex. Se ei ole MS-taudin normaali hoitomuoto, mutta lääkärit voivat määrätä sitä oman harkintansa perusteella sen mukaan, mikä on parasta kullekin potilaalle.

Kannabiksen osalta löytyi yksi erittäin laaja luotettava tutkimus. Siinä on mukana 660 MS-tautia sairastavaa, joiden osalta tutkittiin auttaako kannabiksesta saatu kemikaali helpottamaan lihasspasmeja ja lihasjäykkyyttä. Lääke annettiin tabletin muodossa ja se sisälsi vain THC:tä.

Kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla ihmisellä oli vakaa MS (kyseessä siis ei ollut taudin pahenemisjakso) ja heillä kaikilla oli lihasspasmeja jotka aiheuttivat heille ongelmia. Heille annettiin yksi tai kaksi annosta kannabistiivistettä tai lumelääkettä (plasebo) ja heitä seurattiin 15 viikkoa.

Kannabistiivisteet eivät auttaneet oireisiin juuri sen paremmin kuin lumelääke. Kuitenkin ihmiset, jotka ottivat kannabistiivistettä olivat paljon todennäköisemmin sitä mieltä, että heidän oireensa olivat helpottuneet kuin ryhmällä, joka sai lumelääkettä. Tutkijat arvioivat kannabiksen voivan helpottaa spasmien aiheuttamien kipujen kontrollointia.[4]

Myös toinen pienempi 57 ihmisen tutkimus havaitsi, että kannabistiiviste ei auta lihasspasmeihin lumelääkettä enempää.[5] Mutta vielä ei ole kuitenkaan riittävästi tutkimustietoa toimivatko nämä tabletit todella vai eivät.

Useat tutkimukset ovat tutkineet Sativexin, kannabissuihkeen, vaikutuksia. Tutkimukset eivät ole täysin varmoja, mutta vaikuttaa, että suihke voisi auttaa lihasspasmeihin.[3] Kuitenkaan hoito ei välttämättä auta kaikkia ja hyödyt voivat jäädä pieniksi. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa ihmiset arvioivat lihasspasmiensa parantuneen vain noin 0,5 pykälää asteikolla 1-10.

On myös selvittämättä kannabiksen kukinnon vaikutus spasmeihin synteettisten versioiden tai yksittäisen kemikaalin sijaan. MS-potilaiden kokemukset antaisivat viitteitä siitä, että kannabiksen kukinto voi olla merkittävässä osassa helpottamassa päivittäistä elämää lieventäen spasmeja ja ennen kaikkea poistaen niiden aiheuttamaa kipua. Lisää tutkimusta kuitenkin kaivattaisiin tieteellisten todisteiden saamiseksi potilaiden kokemusten rinnalle.

Erityisesti lisää tietoa kaivattaisiin erilaisten kannabinoidiprofiilien vaikutuksesta. Nykyisellään tutkimus on usein vain (synteettisen) THC:n vaikutuksien tutkimuksia, jolloin helposti esimerkiksi tärkeät CBD ja CBN jäävät kokonaan pois. Eroja on havaittu myös synteettisen THC:n ja kasvin tuottaman THC:n välillä. Synteettinen versio ei ole ollut yhtä tehokas hoitomuoto.

Useimpien kannabisvalmisteiden hallussapitäminen on laitonta Suomessa. Kuitenkin jo kahdeksalla MS-potilaalla on lääkelupa hollantilaiseen Bedrocaniin ja määrän odotetaan kasvavan tiedon lisääntyessä.

Lääkkeiden määrääminen

Brittiläisiä lääkäreitä on neuvottu määräämään baclofenia tai toista lääkettä nimeltä gabapentin ensimmäisenä vaihtoehtona spasmeihin.[6] Suomessa gabapentin on käytössä kauppanimellä Neurontin. Lisää tietoa gabapentinin vaikutuksesta lihasspasmeihin voit lukea englanniksi täältä: http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/besttreatments/multiple-sclerosis-treatments-gabapentin-to-help-muscle-spasms

Dantrolenea ja tizanidinea määrätään vasta, jos aiemmin mainitut lääkkeet eivät ole auttaneet.

Miksi niiden pitäisi toimia?

Nämä lääkkeet vähentävät lihasspasmeja rentouttamalla lihaksia käsistä ja jaloista, vaikkakin ne kaikki toimivat hiukan eri tavoilla.

Voivatko ne olla vaarallisia?

Kyllä. Sekä tizanidine että dantrolene voivat aiheuttaa erittäin vaarallisia sivuvaikutuksia.[6] Dantrolene voi aiheuttaa maksavaurioita ja haitallisia muutoksia vereen.[7] Tizanidine voi vaurioittaa maksaa. Eräässä tutkimuksessa yksi ihminen kaikkiaan 111 sai maksatulehduksen lääkkeestä (tätä kutsutaan hepatiitiksi) ja toisilla oli merkkejä siitä, että lääke oli vaurioittanut heidän maksaansa jonkin verran.[1]

Näiden sivuvaikutusten takia dantrolenea ja tizanidinea käytetään vain, jos muut hoitomuodot eivät ole tehonneet. Jos otat niitä, sinun maksasi vointi pitää ensin testata. Jos sinulla on flunssan kaltaisi oireita, tunnet itsesi kipeäksi, epätavallisen väsyneeksi, ruokahalu on mennyttä tai ihoosi tai silmiisi tulee keltaista vivahdetta, voivat nämä olla merkkejä maksaongelmista.

Tizanidine reagoi ikävästi muiden tunnettujen lääkkeiden kanssa, mukaan lukien joidenkin antibioottien. Kerro aina lääkärillesi muista lääkkeistä, joita käytät.[9]

Toisissa tutkimuksessa tizanidinen ja baclofenin on havaittu aiheuttavan suun kuivumista, uneliaisuutta ja lihasten heikkoutta.[10] Mutta tizanidine voi aiheuttaa vähemmän lihasten heikkoutta kuin baclofen.

Baclofenin käyttämistä ei saisi lopettaa äkillisesti. Annosmäärä pitäisi laskea vähitellen ja tästä pitäisi keskustella aina lääkärin kanssa.[7]

Tutkijat ovat tutkineet myös kannabistiivistetablettien sivuvaikutuksia. He havaitsivat, että nämä voivat aiheuttaa joitakin lieviä sivuvaikutuksia, kuten suun kuivumista, huimausta ja ripulia.[4] Samankaltaisia oireita on mahdollista saada myös suusuihkeesta.[8] Kannabiksen kukinnon, Bedrocanin, osalta sivuvaikutukset ovat olleet erittäin lieviä, kuten suun kuivumista, eikä ongelmia ole raportoitu. Bedrocanin mahdolliset sivuvaikutukset myös katoavat nopeasti käytön jatkuessa.

Tieteelliset viitteet:

[1] Smith C, Birnbaum G, Carter JL, et al. Tizanidine treatment of spasticity caused by multiple sclerosis: results of a double-blind, placebo-controlled trial. Neurology. 1994; 44 (11 supplement 9): 34S-S42S, discussion 42S–43S.

[2] Shakespeare DT, Boggild M, Young C. Anti-spasticity agents for multiple sclerosis (Cochrane review). In: The Cochrane Library, Issue 4, 2006. Wiley, Chichester, UK.

[3] Barnes MP, Bates D, Corston RN, et al. A double-blind, placebo-controlled trial of tizanidine in the treatment of spasticity caused by multiple sclerosis. Neurology. 1994; 44 (supplement): S70–S78.

[4] Zajicek J, Fox P, Sanders H, et al. Cannabinoids for treatment of spasticity and other symptoms related to multiple sclerosis (CAMS study): multicentre randomised placebo-controlled trial. Lancet. 2003; 362: 1517-1526.

[5] Vaney C, Heinzel-Gutenbrunner M, Jobin P, et al. Efficacy, safety and tolerability of an orally administered cannabis extract in the treatment of spasticity in patients with multiple sclerosis: a randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover study. Multiple Sclerosis. 2004; 10: 417-424.

[6] National Institute for Clinical Excellence. Management of multiple sclerosis in primary and secondary care. November 2003. Clinical guideline 8. Available at http://www.nice.org.uk/cg8 (accessed on 7 November 2007).

[7] British National Formulary. Skeletal muscle relaxants. Section 10.2.2. September 2007. BNF 54. British Medical Association and Royal Pharmaceutical Society of Great Britain. Also available at http://bnf.org (accessed on 4 October 2007).

[8] Medicines and Healthcare products Regulatory Agency. Public information report on sativex oromucosal spray. December 2007. Available at http://www.mhra.gov.uk (accessed on 17 March 2008).

[9] U.S. Food and Drug Administration. Updated safety information: contraindications to the use of tizanidine. March 2007. Available at http://www.fda.gov/medwatch/safety/2007/Zanaflex_DHCP_3-27-2007.pdf (accessed on 7 November 2007).

[10] Groves L, Shellenberger MK, Davis CS, et al. Tizanidine treatment of spasticity: a meta-analysis of controlled, double-blind, comparative studies with baclofen and diazepam. Advances in Therapy. 1998; 15: 241-251.

Lähteet:

http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/besttreatments/multiple-sclerosis-evidence-whats-the-evidence-for-medicines-that-relax-your-muscles

http://www.guardian.co.uk/lifeandstyle/besttreatments/multiple-sclerosis-treatments-medicines-that-relax-your-muscles-to-help-muscle-spasms