Ei se ole niin monimutkaista – ihmiset haluavat päästä pilveen

11 01 2010

Alkuperäistekstin kirjoittaja on Jason Silva

”Ensinnäkin, älkää ymmärtäkö leikkiä minään joutavana, tuhlaavaisena tai vähäpätöisenä. Tämä on leikkiä kuten suuret filosofit sen ymmärsivät: kokemus toimivana, luovana ja täysin itsehallinnollisena henkilönä olemisesta”. – Pat Kane

Ei se ole niin monimutkaista – jotkut ihmiset pitävät viinistä, toiset suosivat kannabiksen hienosyisempiä vaikutuksia. Molemmat ovat päihteitä; molemmat voivat saada aikaan euforiaa, auttaa ideoiden esiintuomisessa, nostattaa henkeä, helpottaa stressiä ja molemmilla on tunnettuja terveyshyötyjä.

Ja silti elokuvatarkastamo antoi romanttiselle komedialle ”Pientä säätöä” R-luokituksen, esittäen näin erittäin selkeän kannan: menestyvien, aikuisten maailmankansalaisten näyttäminen polttamassa kannabisjointtia ilman seuraamuksia on heidän mukaansa jollain tapaa rajoituksen arvoista.

Toisaalta meidän kaikkien pitäisi olla ylpeitä ohjaaja Nancy Meyersistä sekä Meryl Streepistä ja Steve Martinista jotka auttavat vakiinnuttamaan kannabiksen hyväksyttävään asemaan popuularikulttuurissa.

Äskettäin julkaistussa GQ-lehden artikkelissa Mark Healy selitti asian hyvin – suuret ikäluokat ovat yksinkertaisesti onnistumassa pilvenpolttonsa oikeuttamisessa, oikeudessaan tehdä valinta mitä päihdettä käyttää. ”Ehkä olemme todistamassa pilven vääjäämätöntä marssia kypsyyteen vapailla markkinoilla, sen ottaessa asianmukaisen paikkansa nautinnonhaluteollisuudessa”, Healy kirjoitti. ”… Jättäkää suurten ikäluokkien huoleksi sellaisen elämäntavan luominen, jossa he voivat jatkaa polttelua”.

Yli 10 000-vuotinen suhteemme kannabiskasvin kanssa voi nyt olla olemassa ilman häpeää tai kapinallisuutta. Los Angelesissa on tätänykyä enemmän lääkekannabisapteekkeja kuin Starbucks-kahviloita.

Silti samaan aikaan elokuvatarkastamon päätös asettaa kevyelle, hauskalle ja viattomalle romanttiselle komedialle 17-vuoden ikäraja (Suomessa elokuvan ikäraja on 11 vuotta -toim.huom.), koska kaksi varakasta ja vastuullista aikuista polttaa yhdessä jointin hienostuneissa juhlissa ja pitää hauskaa, on ongelmallinen. Näemme väkivaltaa ja levottomuutta herättäviä kuvia sekä paljon alkoholin käyttöä elokuvissa, joilla on 13-vuoden ikäraja. Mikä tekee kannabiksesta niin epäsopivaa? Luulin, että olimme jo ohittaneet ne ajat.

Miksi sellainen Carl Saganin kaltaisten kirkkaiden mielien ja Richard Feynmanin kaltaisten erikoislaatuisten älyniekkojen nauttima ja ylistämä euforiantuottaja kuin kannabis saa ihmiset yhä kireiksi? Ehkä syynä on alitajuisen pilveen hankkiutumisen vaiston tukahduttaminen.

Ronald K. Siegel kirjoitti kirjan nimeltä ”Intoxication: Life in Pursuit of Artificial Paradise (Päihtymys: Keinotekoisen paratiisin tavoittelu)” jossa hän esitti mullistavan ajatuksen: halu muuntaa tajuntaamme on luonnollinen inhimillinen vietti, joka ei eroa seksin tai ruoan halusta. Hänen mukaansa ihminen on levoton eläin, joka tahtoo jatkuvasti kiihdyttää tajuntaansa läheisyyden, oivallusten, nautinnon ja seikkailun etsinnällä. Ihminen haluaa kukistaa eristyneisyyden tunteensa. Hyvä esimerkki on erääksi 1800-luvun suurimmista runoilijoista nimetty Charles Baudelaire, joka perusti Pariisissa suunnilleen vuonna 1835 Hasiskerhon saattaakseen yhteen taitelijoita ja runoilijoita jotka kokeilivat kannabista: ”Kaikkia yhdisti uusien ilmaisutapojen ja valaistumisen etsintä … yhteen kokoontuneet kirjailijat pohtivat miten kannabis saattaisi innostaa tai kavaltaa heidän mielikuvitustaan ja kirjoittamisen taitoaan”. (Kirjasta An anthology of drug literature, Peter Haining 1975).

Ehkä meidän ei pitäisi taistella sitä vastaan. Yritys säätää lakeja mieltymyksille on absurdi. Jopa Abraham Lincoln oli tätä mieltä lausuessaan ”Kieltolaki tulee tekemään suurta vahinkoa raittiuden asialle … koska se ylittää järjen rajat yrittäessään lainsäädännön avulla hallita ihmisen halua ja tekee rikoksia asioista, jotka eivät ole rikoksia. Kieltolaki taistelee juuri niitä periaatteita vastaan, joiden varaan valtiomme perustettiin”.

Yksi asia on varma. ”Pientä säätöä” näyttää hyvin jotain ei niin kovin monimutkaista: kannabis voi saada sinut kikattelevaksi, nälkäiseksi ja jopa ääri-filosofiseksi – mutta se ei tee sinusta sohvalla asuvaa, pizzalla elävää laiskimusta tai rikollista.

Lähde:

http://www.huffingtonpost.com/jason-silva/its-not-that-complicated_b_415332.html





Tähtitieteilijä Carl Saganin ajatuksia pilvestä

18 10 2009

Sagan oli tunnettu tiedemies ja tieteen popularisoija. Hänen kuolemansa jälkeen on selvinnyt, että hän oli myös pilviveikko.

Carl Sagan oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, astrobiologi ja tieteen kansantajuistaja. Hän mm. edisti maan ulkopuolisen älyn etsintään tähtäävää SETI-ohjelmaa. Hän on maailmanlaajuisesti tunnettu tiedekirjoistaan ja Cosmos-nimisestä televisiosarjasta. Töissään hän toistuvasti pyrki edistämään tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Sagan oli ajatusmaailmaltaan ateistinen ja skeptinen.

Hän ei siis ole aivan perinteiseen propagandaan sopiva kuvaus kannabiksen säännöllisesti käyttäjästä.

Carl Sagan kirjoitti vuonna 1969 pienen esseen kokemuksistaan kannabiksesta pseudonyymillä Mr X. Hänen kuolemansa jälkeen vahvistettiin hänen toiveidensa mukaisesti, että hän on esseen todellinen kirjoittaja. Tarjoamme nyt otteita esseestä, joka kertoo mitä ajatuksia kannabiksen käyttö herättää näinkin suuren ajattelijan mielessä.

En pidä itseäni uskonnollisena henkilönä tavanomaisesti ajatellen, mutta joissakin pilvissä on uskonnollisia aspekteja. Terävöityneet aistini kaikilla alueilla antavat minulle tunteen siitä, että kommunikoisin kaiken ulkoisen kanssa, elollisen ja elottoman. Joskus tavallaan eksistentiaalinen havaintokyky kaikkeen absurdiin saa minut valtaansa, ja näen kammottavalla varmuudella tekopyhyyden ja esittämisen mitä minä ja kanssaihmiseni harrastan. Toisinaan tunnen absurdiuden eri tavalla, leikkisänä ja juonikkaana tiedostamisena. Molemmissa absurdiuden tunteissa voin kommunikoida, ja jotkin kaikkein palkitsevimmista pilvistäni ovat olleet sellaisia, jotka olen jakanut keskustelemalla ja jakamalla havaintoja ja huumoria. Kannabis tuo meille tietoisuuden, jota yritämme koko ikämme harjoitella ylenkatsomaan ja unohtamaan kokonaan mielistämme. Tunne siitä, millainen maailma todella on, voi olla raivostuttava; kannabis on tuonut minulle tuntemuksia siitä, millaista on olla hullu, ja kuinka me käytämme sanaa ”hullu”, jotta välttyisimme ajattelemasta liian kivuliaita asioita. Neuvostoliitossa poliittiset toisinajattelijat suljetaan säännönmukaisesti hullujenhuoneille. Saman kaltainen asia esiintyy myös täällä, joskin hieman hienosyisempänä: ’kuulitko mitä Lenny Bruce sanoi eilen? Hänen täytyy olla hullu.’ Kun olin pilvessä, ymmärsin, että noiden hulluksi kutsuttujen ihmisten sisällä on joku.

carl sagan

Kun olen pilvessä, voin tunkeutua menneeseen, palauttaa lapsuusmuistoja, kavereita, sukulaisia, leikkikaluja, katuja, tuoksuja, ääniä ja makuja kadonneelta aikakaudelta. Voin palata mielessäni lapsuuteni tapahtumiin, vaikken olisi aikoinaan ymmärtänyt niitä. Monet, mutta eivät kaikki kannabiskokeiluni ovat sisältäneet minulle merkityksellistä symbolismia, jota en yritäkään kuvailla täällä. Se on ollut tavallaan kuin pilvessä pakotettu mandala. (Mandala on ympyrän muotoon tehty kuvio, joka kuvaa kosmosta symbolisesti tai metafyysisesti. Sana mandala on sanskritin kieltä, ja tarkoittaa ympyrää, keskusta tai yhteyttä.) Vapaa-assosiaatio tätä mandalaa kohtaa, sekä visuaalisesti että sanallisesti, on tarjonnut minulle runsaasti todella rikkaita näkemyksiä itseeni.

Tällaisissa pilvissä on oma myyttinsä: käyttäjä saa illuusion suuresta sisäisestä viisaudesta, mutta se ei selviä aamuisesta tarkistuksesta. Olen vakuuttunut, että tässä on virhe, ja että mykistävät sisäiset näkemykset, mitä pilven aikana on saavutettu, ovat todellisia ja aitoja näkemyksiä. Suurin ongelma on saada nämä näkemykset hyväksyttävään muotoon sille hiukan erilaiselle itselle, jota me olemme seuraavana päivänä selvinpäin. Yksi kovimpia töitä, mitä olen koskaan tehnyt, on ollut tuollaisten näkemysten taltioiminen nauhalle tai niiden kirjoittaminen paperille. Ongelma on siinä, että jopa kymmenen entistä kiinnostavampaa ideaa tai kuvaa katoaa sinä aikana, kun yrität taltioida yhtä. On helppo ymmärtää, miksi jonkun mielestä on ajanhukkaa käydä kaikki tuo vaiva saadakseen ajatuksen talteen, ikään kuin esittely Protestanttiseen etiikkaan. Mutta koska olen taltioinut lähes koko elämäni, olen ponnistellut. Omasta mielestäni onnistuneesti. Vahingossa havaitsin, että kohtuullisen hyvät näkemykset voi muistaa myös seuraavana päivänä, mutta vain jos niiden muistamisen eteen on tehty jotain työtä. Kirjoitan näkemyksen ylös tai kerron sen jollekin muulle, tällöin voin muistaa sen ilman avustusta seuraavana aamuna. Mutta jos sanon vähän itselleni, että pitääpä yrittää muistaa se, en kuitenkaan muista.

Toivon, että kannabiksen laillistaminen ei ole kovin kaukana; kannabiksen laittomuus on raivostuttavaa, este sen hyötykäytölle. Se auttaa luomaan seesteisyyden ja sisäisen näkemyksen, herkkyyden ja toveruuden, joita me kipeästi tarvitsemme tässä koko ajan hullummassa ja vaarallisemmassa maailmassa.

Koko esseen voit lukea englanniksi täältä: http://marijuana-uses.com/essays/002.html

Lähde:

http://www.boingboing.net/2009/10/07/carl-sagan-spaced-ou.html





Ihmisen ja kannabiksen yhteiskehitys

22 06 2009

Kuinka ihmisrotu kehitti hamppukasvia… ja kuinka se maksoi palveluksen takaisin.

Alkuperäistekstin kirjoittaja on David Malmo-Levine

Mikä THC:n alkuperäinen tarkoitus sitten on ollutkin, kasvin evoluutio sai aivan uuden käänteen, kun eräs tietty kokeilunhalustaan ja viljelyinnostuksestaan tunnettu kädellinen sattui huomaamaan kasvin psykoaktiiviset ominaisuudet; siitä pitäen kasvin johtotähtenä on ollut tuo kädellinen ja sen oudot halut.” – Michael Pollan, Halun kasvioppi [1]

”Koevoluutio” eli yhteiskehitys on Darwinin [2] kuvailema käsite, mutta sen ensimmäisiä esittäjiä ja määrittelijöitä olivat vuonna 1964 entomologi eli hyönteistutkija Paul Ehrlich ja kasvitieteilijä Peter Raven tutkimuksessaan ”Perhoset ja kasvit: tutkimus koevoluutiosta”. [3] Yksinkertaistettuna koevoluutio tarkoittaa sitä, että kaksi eri elollista lajia auttaa toisiaan mukautumaan ja kehittymään vaikuttamalla vastavuoroisesti toisiinsa.

map

Voiko esittää, että tätä tapahtuu ihmisen ja kannabiskasvin välillä? Ainakin yhteiselo on ollut hyödyllinen kannabikselle. Kerran Keski-Aasiaan rajoittunut kasvi on kulkeutunut ihmisen levittämänä jokaiseen maailman kolkkaan. Erilaisia lajikkeita on kehittynyt ihmisen teollisten, ravinnollisten ja lääkinnällisten ominaisuuksien pohjalta tekemien valintojen seurauksena. Kannabiksesta on tullut vahvempi, monipuolisempi, sopeutumiskykyisempi ja laajemmin viljelty kasvi seurauksena suhteestaan meihin. [4]

Voidaanko samaa sanoa ihmisistä? Mitä kasvi on tehnyt meille?

Hampunsiemenet todella sattuvat olemaan maapallon parasta ruokaa ihmiselle. [5] Kuinka ystävällistä kannabikselta kehittyä kasviksi, jonka tuottamat siemenet sisältävät kaikkia välttämättömiä rasvahappoja ja aminohappoja, joita ihmisen täysi terveys vaatii, juuri oikeanlaisissa suhteissa. Sattumaa? Vai yrittikö kasvi kiinnittää huomiomme jotenkin?

On myös mainitsemisen arvoista, että kannabis on saattanut olla ensimmäinen materiaalimme köysiin ja kankaisiin [6], ensimmäinen ”oikea” paperimme [7] ja yksi ensimmäisistä lääkkeistämme [8]. Lista kasvin fyysisistä, henkisistä ja lääkinnällisistä käyttökohteista on pitkä, ja sen kunnolliseen esittelyyn menisi monia sivuja. Mainittakoon tässä, että kannabis saattaisi korvata jopa puolet kaikista synteettisistä lääkkeistä, jos kasvi tutkittaisiin täydellisesti. [9]

Sitten on se kannabispilvi. Tietyssä mielessä juuri pilvessä olon aikana saadut oivallukset ja syvän ymmärtämisen hetket ovat eniten vaikuttaneet ihmiskulttuuriin. Kuten psykonautti-runoilija Allen Ginsberg sen lausui: ”valtaosa ihmisistä ympäri maailmaa – – jotka totuttelevat oudon tutunoloiseen ajan hidastumisen tunteeseen, ja tutkivat tätä uutta tilaa luonnollisella uteliaisuudella, kertovat, että se on alue mieli-tietoisuudesta, joka on hyödyllistä tuntea”. [10]

Ilman aikomustakaan luetteloida kaikkea mitä ovat eräät ”aikaa hidastavan kannabispilven” [11] aikana saatujen mielteiden vaikutukset henkiselle ja kulttuuriselle evoluutiollemme, tässä on kuitenkin jotain.

Aloittaaksemme vähemmän kiistanalaisilla asioilla: pilveä tuprutelleet New Orleansin Storyvillen ilotalojen pianistit antoivat maailmalle jazz-musiikin. [12] Suurin osa, jos ei nyt kaikki, kunnollisesta rock- ja reggae-musiikista vuoden 1965 jälkeen on sävelletty artistien ollessa pilvessä. Parhaan rap-musiikin kohdalla osuus on vielä suurempi. [13] Viime vuosikymmenten paras komedia? Pilviveikkojen tekosia. [14] Henkilökohtainen tietokone ja suuri osa ohjelmistoista maailmassa? Pilviveikot edelleen. [15] Parhaat kirjailijat ja runoilijat? Pilviveikkoja. [16] Ja uskon että voi aivan hyvin todeta, että suuri osa ammattilaisurheilijoista – varsinkin NBA-koripalloilijoista ja lumilautailijoista – on saanut ammattimaiseen suoritukseensa parannusta kannabispilvestä – tai siitä mitä he ovat oppineet pilvessä ollessaan. [17]

Mutta kirjoitetaanpa myös hieman raflaavammin: on olemassa vahvoja todisteita siitä että Shakespeare [18] ja Jeesus [19] olivat todella, todella paukuissa. Jeesuksen tapauksessa kyse on siitä, että hänen ja apostolien kasteessa ja parantavissa ihmeissä käyttämä pyhä voiteluöljy sisälsi kannabista. Shakespearen kohdalla taas todisteet ovat hänen piippukokoelmastaan löytyneet kannabisjäämät. On itse asiassa oikein sanoa, että kannabiksella on ollut syvällinen vaikutus useiden uskontojen taustalla oleviin mieliin, [20] ja valtaosaan modernista teatterista – mikä nykyään pitää sisällään myös Hollywoodin. [21] Voitte olla mitä mieltä tahansa uskontojen ja Hollywoodin hyödyistä ja haitoista, mutta teidän on pakko myöntää, että näkyrikas kannabispäihtymys on ollut osa ihmisen kulttuurievoluutiota. Uskonnot ovat antaneet meille Kultaisen säännön. Hollywood on antanut meille ”Pahan kehän”, ”Brazilin” ja ”Blade Runnerin”. Loppujen lopuksi, ihmiskunta on hyötynyt molemmista suhteista.

Watermaze3

Eläinkokeiden suosimisen uhallakin – ne ovat mielestäni julmia ja miltei aina hyödyttömiä minkään relevantin kertomiseksi ihmisen käyttäytymisestä – on sanottava, että niiden avulla on tehty merkittäviä kannabinoidireseptoreihin liittyviä löytöjä, jotka saattavat tuoda lisävalaistusta kannabispäihtymyksen ”oivalluksiin”. Varvelin ja Lichtmanin artikkelissa [22] tieteentekijät laitoivat hiiriä, joiden kannabinoidireseptorit oli genettisesti kytketty toimimattomiksi, vesiastiaan jossa oli pieni taso. He vertasivat hiirien kykyä löytää tämä taso verrokkiryhmään, jonka kannabinoidireseptorit olivat koskemattomat.

Selvisi, että tavalliset hiiret oppivat etsimään tasoa, kun sen paikkaa muutettiin. Kannabinoidireseptorimuunnellut hiiret oppivat ainoastaan tason alkuperäisen sijainnin, ne eivät kyenneet oppimaan tason uutta muunneltua paikkaa. Tämä merkitsee, että kannabinoidireseptorit liittyvät jotenkin tärkeällä tavalla muistiin ja ongelmanratkaisuun. Tri Robert Melamede on kommentoinut vesiastiakokeita ja ehdottanut, että on olemassa EKI-ihmisiä ja TAKI-ihmisiä – Eteenpäin Katsovia Ihmisiä ja TAaksepäin Katsovia Ihmisiä. TAKI-tyypeiltä puuttuu jotakin kannabinoideihin liittyvää aivotoimintaa. Ehkä TAKI-aivot eivät tuota itsessään tarpeeksi kannabinoideja. Tri Melameden mukaan äärimmäisen takaperoiset ihmiset kuten entinen presidentti Bush ovat ihmisversioita kannabinoidireseptorittomista koehiiristä. [23]

Ehkäpä, jos Valkoisessa talossa poltettaisiin enemmän pilveä ja vedettäisiin vähemmän viiv.. viinaa, maailmassa olisi vähemmän sotaa ja monopolikapitalismia ja enemmän kestävää kehitystä ja vauraudenjakoa. Sitä ei koskaan tiedä ennen kuin kokeilee.

Toivottavasti tämä ”ilman CB1-reseptoreja hiiret hukkuvat – kannabinoidireseptorit ovat tärkeitä” -tietoisuus saa tiedemiehet lopettamaan jyrsijöiden hukuttamisen ja kiinnittämään huomionsa hyvin kannabisoitujen ihmiskoehenkilöiden tutkimiseen näiden luonnollisessa ympäristössä – kuten rock- tai reggae-konsertissa. Ehkä tieteilijöiden tarvitsee vain polttaa hieman enemmän pilveä tullaakseen tarpeeksi ”eteenpäin katsoviksi” nähdäkseen kuinka brutaalia, tehotonta ja tuhlaavaa eläinkokeiden suorittaminen lopulta on.

Selkeästi yllä hahmoteltu valtaisa kokoelma anekdoottisia todisteita ihmisten kannabiksen käytöstä luonnollisessa ympäristössä osoittaa suureen määrään saavutettua oivalluskykyä ja luovuutta. Yhdessä kaiken lääkinnällisen, ravitsemuksellisen ja teollisen käytön kanssa voidaan sanoa, että ihmiset ovat hyötyneet paljon kannabiksesta ja se on hyötynyt paljon meistä. Kyse on ”voitto-voitto” -muotoisesta koevoluutiosta, joka tunnetaan ”mutualistisena symbioosina”.

Joten herää uusia kysymyksiä: kuinka kauas menneisyyteen tämä suhde menee? Ja mihin se on menossa?

Kannabisfossiileja ei ole dokumentoitu löydetyn. [24] Kasvi todennäköisesti saapui Maa-planeetalle noin 34 miljoonaa vuotta sitten. Arvio perustuu hampun ja sen ”sisarheimon” Urticaceaen (nokkosen) ja ”serkun” Moraceaen (mulperin) yhteisten parasiittien tutkimuksiin. [25]

fossil.preview

Ensimmäiset kannabiksen viljelijät? Kukaan ei tiedä varmuudella. Tiedämme sen, että on todisteita Taiwanista 12 000 vuoden takaa, neoliittisen kauden eli maanviljelyksen ajan alusta, että hampun osia on painettu koristeeksi ruukkuihin (Tai merkitsemään ruukkujen sisältöä? -toim.huom.). Kirjansa ”Dragons of Eden – Speculations on the origin of human intelligence” (Eedenin lohikäärmeet – pohdiskelua ihmisälyn alkuperästä) alaviitteessä maailmankuulu tähtitieteilijä Carl Sagan huomauttaa, että hamppu on pygmiheimon ainoa viljelyskasvi, ja esittää oletuksen ”olisi ovelalla tavalla kiinnostavaa, jos ihmiskunnan historiassa kannabiksen kasvatus johti laajemmin maanviljelyn keksimiseen ja sitä kautta sivilisaatioon.”

Tiedämme myös että niinkin varhain kuin 1,75 miljoonaa vuotta sitten Homo erectus siirtyi Aasiaan, josta kannabiksen alkukodin uskotaan löytyvän. [26] Jossakin aikavälillä 1,8 miljoonaa ja miljoona vuotta sitten, varhaiset ihmiset oppivat hallitsemaan tulta. [27] Istuskelivatko he hamppunuotioiden ympärillä järsien viimeisimmän saaliin lihaa, ja saivat henkäyksen tuota kannabissavua? Näinkö me kehitimme kielen?

On jopa mahdollista, että aiemmat kädelliset tai nisäkkäät käyttivät hampunsiemeniä ja levittivät sitten syömättömiä siemeniä mukavissa pikku lannoitekasoissa. Ihmisjätökset ovat kuulemma huonoa lannoitetta… ehkä apinankakkalannoite on parempaa?

Kirjassaan ”Intoxication” (”Päihtymys”) Ronald K. Siegel raportoi miten eri eläinlajit annostelevat omaehtoisesti kannabista. Hiiret, rotat ja linnut tulivat pilveen hampunsiementen hakumatkoilla. Apinoiden on havaittu mutustelevan kasvien ylälehtiä Latinalaisen Amerikan kannabisviljelmillä. [28]

Endokannabinoidit, molekyylit joita kehosi tuottaa saadaksesi sinut pilveen, ovat paljon vanhempia kuin ihmiset. Niitä löytyy kädellisistä, nisäkkäistä, linnuista, sammakkoeläimistä, kaloista, merisiileistä, nilviäisistä, juotikkaista ja lampipolyypista – alkukantaisesta vesieliöstä, joka ei koskaan ikäänny. Tiedemiesten arvioiden mukaan ensimmäiset endokannabinoidit ovat yli 600 miljoonaa vuotta vanhoja. [29]

On olemassa reseptorijäännöshypoteesiksi kutsuttu teoria jonka mukaan protokannabinoidireseptorit kehittyivät alkukantaisiin organismeihin ennen jakaantumista eläimiin ja kasveihin – noin miljardi vuotta sitten. [30]

Kyseessä on ilmiselvä yliyksinkertaistus, mutta on melko mahdollista, että nokkosenkaltaisella kasvilla tapahtui mutaatio, joka uudelleenaktivoi sen kannabinoidigeenit ja kasvi alkoi herua THC:tä, joka päihdytti ja sekoitti eläinuhkaajat, mikä salli mutanttikasvin selviytyä tuholaisista. Sen päihdyttävät ominaisuudet saattoivat myöhemmin houkutella muita eläimiä, joiden mukana esi-kannabiskasvi pääsi kulkeutumaan laajemmalle ja levittämään siementään ympäriinsä.

Miljoonien vuosien ajan kasvit ovat mutatoituneet ja kehittäneet muotoja, terälehtiä, tuoksuja, hedelmiä ja nektareita, jotka kaikki ovat toimineet houkuttimina ja palkintoina niiden eläinkumppaneille. On olemassa jopa tietty muurahaisen ja sienen suhde, jossa muurahainen pitää huolen sienestä ja sieni auttaa muurahaisten ravinnon hajottamisessa. [31] Kannabiksen ja ihmisen suhde on aivan kuin mehiläisen ja kukan suhde tai muurahaisen ja sienen suhde – flooran ja faunan parivaljakko auttaa toisiaan – paitsi että meidän tapauksessamme se on hieman monimutkaisempaa.

humming.img_assist_custom-250x169

Ihmisen ja kannabiksen yhteiskehityksen tulevaisuus

Obama kannattaa osavaltioiden ja paikallishallintojen oikeutta tehdä päätökset – vaikkakin hän uskoo, että lääkekannabiksen tulisi olla FDA:n alainen asia kuten muidenkin lääkkeiden. Hänen mukaansa FDA:n tulisi harkita miten lääkekannabista säädellään liittovaltion lain alaisuudessa, ja jättää osavaltiot ottamaan oma suuntansa.” – Jacub Sullum [32]

Vaikka jotkut hulluimmista ja vallanhimoisimmista joukossamme haluavat kannabiksen tuhottavaksi kokonaan planeetaltamme, enemmistö meistä ihmisistä kunnioittaa tätä kasvia ja arvostaa sitä mitä sillä on tarjota. Toivottavasti USA:n uusi presidentti kuuluu tähän joukkoon. Jos hyvin käy, kannabis on täällä tällä kertaa pysyäkseen. Ainakin joissakin muodoissa.

Mitä on edessä kannabiksen evoluutiossa? Meidän vaikutuksemme kasviin lisääntyy koko ajan, kun uudet jalostajat pyrkivät löytämään erilaisia ominaisuuksia. Odotettavissa on lisää kasvinjalostusläpimurtoja arvostamissamme ominaisuuksissa – kuten mauissa, tuoksuissa, värityksissä ja tietenkin fyysisissä ja psyykkisissä vaikutuksissa. Erilaisten vaikutusten kehittämiseksi tehty jalostustyö pitää sisällään paljon potentiaalia kannabiksen arvon lisäämiseksi meille. Odotan että jonain päivänä piankin voimme astella kannabiskerhoon tai -kahvilaan ja valita lajikkeista kuten ”Mässyt”, ”Kikatus”, ”Kipuveks”, ”Koisahdus”, ”Herättäjä”, ”20MinsanOrkku” ja aina suosittu ”Fantasia-Isolla-Kuvalla”.

Ja mitä on tiedossa ihmisen evoluutiossa? Kannabiksen tarjoamat lääkinnälliset ja ravitsemukselliset hyödyt ovat valtavia. Jos se esiteltäisiin uudelleen lääkekaappeihimme ja ruokavalioomme koko potentiaalillaan, se saattaisi hyvinkin auttaa ihmiskuntaa kehittymään voimakkaammaksi ja terveemmäksi.

Jos me ihmiset pystymme nujertamaan monopolistit jotka pitävät hallituksiamme hallussaan ja estävät kannabiksen kasvatuksen niin omassa yhteisössämme kuin muuallakin, kasvin kasvatuksessa, jalostuksessa, kuljettamisessa ja myynnissä voi piillä miljoonia työpaikkoja rehellisen työn ystäville. Muita hyödyllisiä kasvilääkkeitä voidaan myös löytää uudelleen, mikä edelleen lisää kasvavalla yrttilääkinnän alalla ja hamppumatkailun parissa työskentelevien määrää ja alojen liikevaihtoa. Kannabis voisi hyvinkin olla auttamassa ihmisiä kehittymään pois köyhyydestä.

Kannabiksen taloudellinen potentiaali voisi laajeta edelleenkin, jos oivallettaisiin, että se on paras kasvi etanolin tuotantoon maailmassa. Joidenkin arvioiden mukaan laillinen hamppuetanoli maksaisi 15 senttiä litralta pumpulla! [33] Kannabis kasvaa jopa hiekassa! [34] Se tosiasia että hamppu voi kasvaa melkein missä tahansa, lisää polttoaineen kasvatukseen käytettävissä olevia maa-alueita, ja auttaa meitä ottamaan aavikkoalueet uudelleen haltuun ruuan ja polttoaineen tuotantoon. Jos kannabista ei enää ylisäännösteltäisi, se voisi helposti kilpailla saastuttavien, sotia aiheuttavien, ilmastoa muuttavien fossiilisten polttoaineiden kanssa – puhumattakaan kestävän kehityksen voiteluöljyistä, lakoista, kasvimuoveista, kovakuitulevyistä, betonista ja muista tulevaisuuden rakennusmateriaaleista. Tämä auttaisi suuresti ihmiskuntaa. Ei vain kehittymään, vaan selviämään.

Lopuksi, huumesodan lopettaminen ja sen rasististen ja monopolististen lähtökohtien rehellinen läpikäyminen voi auttaa ihmisiä kehittymään korkeammalle siitä pisteestä, jossa syntipukiksi julistamista käytetään sosiaalisen kontrollin välineenä. Muuntuminen Homo sapiens-haluuksturpaas -ihmisestä Homo sapiens-jaetaanyhdessä -ihmiseksi on mahdollisesti suurin evolutionäärinen askel, jonka voimme ottaa. Nyt jos koskaan on totisesti sen aika.

101-CaveArt

Koska muinaisilla ihmisillä ei ollut sitä massiivista tietomäärää, jolla kannabista olisi voinut sanoa ”koevolutionääriseksi partneriksi mutualistisessa symbioosissa”, he kutsuivat sitä yksinkertaisesti ”Elämän puuksi”. Miksi tahansa me sitä kutsummekin, meidän täytyy uudelleenlaillistaa tämä kasvi nyt ja oppia jakamaan sen hyödyt, kun vähän täysjärkisempi ihminen on vapaan maailman johdossa. Emme saa antaa tämän tilaisuuden mennä ohi ja sallia taas uuden kannabisvastaisen presidentin vallata Valkoinen talo ja jatkaa sotimista koevolutionääristä kasvikumppania vastaan. Emme saa antaa kannabissodan uhata omaa evoluutiotamme. Emmekä saa antaa huumesodan toimia eräänlaisena ”luonnottomana valintana”, joka valitsee kaikkein kuuliaisimmat, hengettömimmät ja tietämättömimmät tulevaisuuden sukupolviksi, jättäen kauaskantoisesti ajattelevat ihmiset mätänemään kalterien taakse ja kärsimään ”hoitojen” nöyryytykset älyllisten mieltymystensä vuoksi tyrannien langettamassa surkeudessa.

Lähteet:

1. Michael Pollan, Halun kasvioppi – Maailma kasvin näkökulmasta. Green Spot 2002

2. http://www.corante.com/loom/archives/2005/08/28/the_beauty_of_deceit.php

Darwin, C. R. 1862. On the various contrivances by which British and foreign orchids are fertilised by insects, and on the good effects of intercrossing. London: John Murray.

http://darwin-online.org.uk/content/frameset?itemID=F800&viewtype=side&p…

3. ”Butterflies and plants: a study in coevolution” (1964) Evolution: 18 pp 586-608 Ehrlich, P.R. & Raven, P.H.

http://www.esf.edu/efb/parry/Insect%20Ecology%20Reading/Ehrlich_Raven_19…

4. ”The evolution of Cannabis and coevolution with the cannabinoid receptor – a hypothesis” (2004) The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids McPartland, J.M. & Guy, G.W., the Pharmaceutical Press p. 93 – Robert Connell Clarke, Hashish!, Red Eye Press, 1998, p. 6

5. Chris Conrad, Hemp For Health, 1997, Healing Arts Press, pp. 112-122

6. Rowan Robinson, The Great Book of Hemp, 1996, Park Street Press, p. 103

7. Needham, Joseph (1985). Science and Civilization in China: Volume 5, Part 1. Cambridge University Press, p. 40

The Great Book of Hemp, pp. 104-106

8. Christian Ratsch, Marijuana Medicine, 2001, Healing Arts Press, pp. 15-18

Franjo Grotenhermen, Ethan Russo, Cannabis and Cannabinoids, 2002, The Hawthorn Integrated Healing Press, pp. 27, 37

The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids, pp. 72-75

9. Tod Mikuriya, Marijuana: Medical Papers, 1973, Medi-Comp Press, p. xxiv

Sidney Cohen and Richard Stillman, The Therapeutic Potential of Marijuana, 1976, Plenum Medical Book Company, pp. 35-36

Jack Herer, The Emperor Wears No Clothes, 2000, AH HA Publishing, p. 40

10. Allen Ginsberg, ”First Manifesto to End the Bringdown”, 1965, published in David Solomon, The Marijuana Papers, 1966, Bobbs-Merrill, pp. 184-185

11. ”Time slowdown”, David Malmo-Levine, 2003, Cannabis Culture #45

http://www.cannabisculture.com/articles/3075.html

12. ”The History of music and marijuana (part one)”, Russel Cronin, 2004, Cannabis Culture #49 http://www.cannabisculture.com/articles/3434.html

13. ”The history of music and marijuana (part two)”, Russell Cronin, 2005 Cannabis Culture #50 http://www.cannabisculture.com/articles/3512.html

”Marijuana music history (part 3)” Russell Cronin, 2005, Cannabis Culture #51 http://www.cannabisculture.com/articles/3582.html

14. ”Dead funny ”, Russell Cronin, 2005, Cannabis Culture #53

http://www.cannabisculture.com/articles/4113.html

http://www.420magazine.com/forums/celebrity-tokers/

15. http://www.celebstoners.com/friends/steve_jobs.htm

http://420-now.blogspot.com/2007/03/in-good-company-william-h-gates.html

http://www.fargonebooks.com/leary.html

”Most programmers smoke pot. Coincidentally, most programming jobs won’t drug test.” http://www.teamliquid.net/forum/viewmessage.php?topic_id=63960&currentpa…

”…the first e-commerce transaction happened in 1972, a marijuana purchase between Stanford’s SAIL lab and MIT’s AI lab.” http://www.gbn.com/BookClubSelectionDisplayServlet.srv?si=26222

16. Marcus Boon, The Road of Excess – A history of writers on drugs, 2002, Harvard University Press, pp. 123-169

17. ”Arrests of the Rich and Famous ”http://norml.org/index.cfm?Group_ID=4439#athletes

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_doping_cases_in_sport

”There’s worse than marijuana”, Skip Bayless, http://sports.espn.go.com/espn/page2/story?page=bayless/050822&num=0

18. ”Drugs clue to Shakespeare’s genius -Elizabethans may have explored more than just the oceans”, March 1, 2001 http://edition.cnn.com/2001/WORLD/europe/UK/03/01/shakespeare.cannabis/

”Shakespeare on pot” Chris Bennet, 2001, Cannabis Culture #31

http://www.cannabisculture.com/articles/1943.html

19. Cannabis and the Christ: Jesus used Marijuana, Chris Bennet, 1998, Cannabis Culture #11

http://www.cannabisculture.com/backissues/cc11/christ.html

20. Green Gold the Tree of Life – Marijuana in magic and Religion, Chris Bennet, 1995, Access Unlimited

The Ancient History of Cannabis part 1, David Malmo-Levine, Fall 2001, Potshot #17 http://www.potshot.ca/showzine.php?cmd=showtoc&val1=17 http://www.forbiddenfruitpublishing.com/Chris/Writings

21. ”Celebrity stoners” Dana Larsen, 2002, Cannabis Culture #37 ”Celebrity stoners”

, Dana Larsen, 2002 Cannabis Culture #38 ”Celebrity stoners” Brooke Thorsteinson, 2005, Cannabis Culture #52 ”Celebrity stoners” Brooke Thorsteinson, 2005, Cannabis Culture #53 ”Celebrity stoners” Brooke Thorsteinson and Dana Larsen, 2005, Cannabis Culture #54 http://www.cannabisculture.com/library/dbarticles.cgi?q=Celebrity+Stoner… ”Celebrity Stoners”, http://hightimes.com/news/dan/3755

22. J Pharmacol Exp Ther. 2002 Jun ;301 (3):915-24 12023519 (P,S,G,E,B) Cited:2

Evaluation of CB1 receptor knockout mice in the Morris water maze.

[My paper] S A Varvel, Aron H Lichtman

http://lib.bioinfo.pl/pmid:12023519

23. ”Cannabinoids, From Cells to Society Part 2”, Dr Melamede’s presentation at the 5th Conference on Clinical Cannabinoids, http://www.youtube.com/watch?v=7OAjc8r5-_I

24. The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids, p. 73

25. Ibid, p. 74

26. Ibid, p. 72

27. Fossil Hominid Sites of Sterkfontein, Swartkrans, Kromdraai, and Environs http://whc.unesco.org/pg.cfm?cid=31&id_site=915

28. Ronald K. Siegel, Intoxication, 1989, Dutton, pp. 147-157

29. The Medicinal Uses of Cannabis and Cannabinoids, p. 81

30. Ibid, p. 85

31. Exploiting a mutualism: parasite specialization on cultivars within the fungus-growing ant symbiosis – Proceedings of the Royal Society, Gerardo, Mueller, Price, Currie

Issue Volume 271, Number 1550/September 07, 2004

http://journals.royalsociety.org/content/p1ulwaf8lpcg3gck/

32. ”Obama on Medical Marijuana: Getting Clearer” Jacob Sullum, 2008, http://www.reason.com/blog/show/126533.html

33. Fuel of the Future? The Economics, History and Politics of Hemp Fuels

David Malmo-Levine, 2008, Treating Yourself Magazine, #11, http://hemp-ethanol.blogspot.com/

CIFAR Conference XIV, ”Cracking the Nut: Bioprocessing Lignocellulose to

Renewable Products and Energy”, June 4, 2001

http://fuelandfiber.com/Hemp4NRG/Hemp4NRGRV3.htm

34. Marijuana Medicine, p. 64

Lähde:

http://www.cannabisculture.com/v2/content/human-and-cannabis-coevolution





Aika laillistaa kannabis Mainessa

27 04 2009

Ympäri Mainea tuhannet vastuulliset kansalaiset tekevät valinnan ja nauttivat kannabista lääkinnällisiin tarkoituksiin tai rentoutukseen ja viihteeksi.

Kuten monissa muissakin asioissa niin myös tässä valvonta ja säännöstely on avain. Jotkut ihmiset polttavat liikaa kannabista, syövät liian monta Big Maciä McDonaldsilla, katsovat liikaa televisiota tai käyttävät liikaa tietokonetta.

Kun rikoksia suoritetaan ”riippuvuuden” seurauksena (ajetaan autoa päihtyneenä, aiheutetaan häiriötä julkisilla paikoilla, varastetaan, yms.) osavaltiolla ja sen viranomaisilla on oikeus puuttua tilanteeseen yhteisön puolesta ja äärimmäisissä tapauksissa vangita vaarallisimmat tapaukset tai taparikolliset.

Kuitenkin ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksia ihmiset voivat käyttää toisinaan huumeita, mutta silti menestyä elämässä. Haluatko todisteita? Kolme viimeisintä Yhdysvaltain presidenttiä ovat käyttäneet kannabista (ja todennäköisesti myös kokaiinia). Tähtitieteilijä ja tieteen popularisoija Carl Sagan kirjoitti esseen säännöllisestä kannabiksen käytöstään, joka julkaistiin postuumisti.

Huumeiden käyttö on henkilökohtainen valinta ja yksilön tulisi ottaa vastuu omista teoistaan. Huumeiden väärinkäyttö taas on lääketieteellinen ja sosiaalinen asia. Verorahamme käytettäisiin viisaammin laadukkaaseen terveydenhuoltoon kuin vankiloihin.

Kannabista ei voida (Yhdysvalloissa) laillistaa ennen kuin liittovaltion hallitus ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa sodan huumeita vastaan. Mainen asukkaat voivat kuitenkin muuttaa osavaltionsa lakeja dekriminalisoidakseen kannabiksen sitä odotellessa.

Mainen lääkekannabisehdotus, josta äänestetään marraskuussa 2009 osavaltion alueella, on yksi hyvä askel kohti kannabiksen täyttä laillistamista. Lisätietoja lakiesityksestä englanniksi löydät täältä.

Lähde:

http://exceptionmag.com/features/-exception-editorial/000733/time-legalize-marijuana-maine