Kannabis voi helpottaa kroonista hermokipua

Tutkimuksessa havaittiin kannabiksen polttamisen piipulla voivan vähentää huomattavasti kroonisia kipuja hermovauriopotilailla.

23 koehenkilöä käsittänyt tutkimus osoitti lisäksi parannusta unen laadussa ja vähennystä ahdistuneisuudessa. Tutkijat sanoivat Canadian Medical Association Journal -julkaisussa, että  tarvitaan lisää tutkimuksia  välineistä joilla kannabista käytetään.

Brittiläiset asiantuntijat sanoivat nähdyn kivunlievityksen olevan pientä, mutta potentiaalista sekä tärkeää potilaille,  ja että lisää tutkimuksia tarvitaan. Noin 1-2 %:lla ihmisistä on neuropaattista hermokipua.  Neuropaattinen kipu eli hermovauriokipu johtuu siitä, että kipua välittävässä hermojärjestelmässä on vaurio tai toimintahäiriö.  Tällä hetkellä käytössä olevat hoidot ovat puutteellisia.

Jotkut neuropaattisesta kivusta kärsivät potilaat sanovat  kannabiksen polttamisen helpottavan heidän oireitaan. Tutkijat ovat yrittäneet selvittää voisiko kannabinoidien (kannabiksessa olevien, mm. kipuun vaikuttavien yhdisteiden) ottamisella pillerien muodossa olla samoja vaikutuksia. Tutkimusryhmä McGillin yliopistosta Montrealista sanoi, että kliiniset tutkimukset poltetusta kannabiksesta puuttuvat.

Tutkimuksessa käytettiin kolmea eri vahvuista kannabista, jotka sisälsivät 2,5 %, 6 % tai 9,4 % aktiivista ainesosaa tetrahydrokannabinolia (THC). Luonnollisesti mukana oli myös lumeversiota lääkekannabiksesta.

Hoitajan valvonnan alaisena potilaat nauttivat yksittäisen 25 mg annoksen piipulla kolme kertaa päivässä yhteensä viiden päivän ajan. Tämän jälkeen  he olivat yhdeksän päivää ilman lääkekannabista. Tämä tapahtui yhteensä neljässä syklissä.

Vahvinta kannabista saaneilla potilailla kivunlievitys oli merkittävintä verrattuna lumelääkkeeseen. Tällä ryhmällä oli myös vähiten ahdistuneisuutta ja masennusta sekä heidän unenlaatunsa oli vertailuryhmien paras.

Tutkimuksen johtaja tohtori Mark Ware sanoi: ”Meidän tietojemme mukaan tämä on ensimmäinen raportoitu avohoitopotilaille tehtävä kliininen tutkimus koskien poltettua kannabista.”

Hän sanoi laajempien ja pitkäkestoisempien tutkimuksien voimakkaammalla kannabiksella olevan tarpeen. Tutkimuksen löytöjä olisi päästävä toistamaan ja lisäksi arvioitava paremmin lääkkeen turvallisuutta. Tohtori Waren mukaan tarvitaan kliinisiä tutkimuksia käyttäen tarkkaan mitattuja annoksia annostelevaa sisäänhengityslaitetta.

University College Londonin kipulääketieteen erikoisasiantuntija professori Tony Dickenson sanoi useiden vastaavan tyyppisestä kivusta kärsivien ihmisten hyötyvän kannabiksesta. Hän muistutti, että  tämän tyyppiseen itselääkitykseen liittyy myös huomioitavia terveysseikkoja.Dickenson kertoi kivunlievityksen olleen pientä, mutta sillä voi silti olla erittäin merkittävä ero potilaille jotka kärsivät kipunsa vuoksi myös unettomuudesta, masennuksesta ja ahdistuksesta. Hän sanoi, että on tutkimuksen arvoista selvittää onko lääkekannabiksen saaminen elimistöön tehokkaampaa sisäänhengityksen kautta kuin oraalisesti nautittuna.

Tulevaisuudessa lääkettä hyödynnettäessä voi olla tärkeää löytää ne potilaat joille tämä hoito sopii erityisen hyvin. Kaikilla ryhmillä vaste ei välttämättä ole paras mahdollinen, Dickenson kertoi. ”Tutkijat eivät saaneet tutkimukseen niin montaa potilasta kuin olisivat halunneet ja näyttää siltä,  että tämän kaltaiset tutkimukset voivat olla vaikeita toteuttaa.”

Bartsissa neurotieteiden ja Lontoon lääke- ja hammaslääketieteellisessä vanhempana luennoitsijana toimiva tohtori Peter Shortland sanoi tärkeimmän havainnon olleen se, ettei kannabiksen polttaminen tuottanut psykoaktiivisia vaikutuksia, jotka yleisesti liitetään vahvuudeltaan lääkinnälliseen käyttöön soveltuvaan kannabikseen. Hän lisäsi tutkimusten olleen rohkaiseva askel eteenpäin, mutta kaipasi lisää laajoja kliinisiä tutkimuksia aiheesta.

Vastaavia tutkimuksia on tehty lukuisia ympäri maailmaa ja useimpien tulokset ovat hyvin samankaltaisia; kannabis auttaa kipuun.

Tutkimukset osoittavat: Lääkekannabis vähentää neuropaattista kipua

Kannabisuute helpottaa vaikeita syöpäkipuja paremmin kuin pelkkä THC

Amerikan lääkäriliitto lopettaa 72-vuotisen käytännön ja sanoo että kannabiksesta on lääkinnällistä hyötyä

https://kannabisuutiset.wordpress.com/?s=kipu

Lähde:

http://www.bbc.co.uk/news/health-11110798

https://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/12/11/kannabisuute-helpottaa-vaikeita-syopakipuja-paremmin-kuin-pelkka-thc/

Pilvi tekee sinusta fiksun! Mutta vain kohtuudella käytettynä.

Tutkimus kannabiksen vaikutuksista älykkyysosamäärään osoittaa, että media on aivan sekaisin.

Kanadan lääketieteen yhdistyksen Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu tutkimus pyrki selvittämään, vähentääkö kannabis käyttäjien älyllisiä kykyjä. Tutkimus vaiettiin tehokkaasti Yhdysvaltojen mediassa, kun taas Kanadassa tutkimustulokset tuntuivat riippuvan siitä, minkä lehden juttua sattui lukemaan.

Enimmäkseen otsikot olivat tyypillistä pelottelua ”Pilviveikoista tulee idiootteja” (Toronto Sun) tai ”Pilvi tosiaan mädättää aivosi” (Edmonton Sun) -tyyliin. Kuitenkin eräät julkaisut raportoivat päinvastaista: ”Kannabis ei tee sinusta idioottia” (Calgary Herald) tai ”Pilvenpoltto ei riski älykkyydelle” (Globe & Mail).

Se, että yksittäinen tutkimus voi tuottaa noin vastakkaisia otsikoita, kertoo enemmän median rehellisyydestä kuin itse tutkimuksesta.

Näin tutkimus toteutettiin: koottiin joukko nuoria, keskiluokkaisia aikuisia, joukossa ei-käyttäviä, vähän käyttäviä, entisiä käyttäjiä (lopettamisesta yli kolme kuukautta) ja paljon käyttäviä. Vähän käyttävät käyttivät vähemmän kuin 5 kannabissavuketta viikossa, raskas käyttö oli keskimäärin 33 kannabissavuketta viikossa. Tutkijat käyttivät virtsatestejä vahvistaakseen käytön tai käyttämättömyyden.

Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden älykkyysosamäärä oli mitattu 9–12 vuoden iässä. Tutkittaville tehtiin uusintakoe, jotta voitaisiin osoittaa kuinka heidän elämänsä aikana käyttämä kannabis olisi ehkä vaikuttanut heidän tulokseensa.

Havaittiin, että ei-käyttävien ÄO pysyi jotakuinkin samana tai nousi hieman. Vähän kannabista käyttävien älykkyysosamäärä nousi keskimäärin 5 pistettä, enemmän kuin käyttämättömillä. Myös aikaisemmin käyttäneiden älykkyysosamäärä koki nousun. Paljon käyttävien ÄO laski noin neljän pisteen verran.

Tutkimus selvitti myös, että kolmen kuukauden pidättäytyminen pilvestä sai aikaan erojen häviämisen ryhmien ÄO-tuloksissa.

Tutkimusta johti tohtori Paul Fried Carletonin yliopistosta, Ottawasta. Hän varoitti tiedotusvälineitä, että tutkimuksen tulosten kanssa tulee olla ”erittäin varovainen”.

Tämä tutkimus tuntuu osoittavan, että kohtuullinen kannabiksen käyttö saa aikaan lisäyksen ÄO-tuloksessa, kun taas raskas käyttö aiheuttaa vähentymistä. Tutkimus osoittaa myös, että edes pitkäaikainen ja raskas käyttö ei aiheuta peruuttamattomia muutoksia älykkyysosamääräkokeiden tuloksissa.

Tutkimus kumoaa suurimman osan kieltolakimielisten propagandasta mitä tulee nuorisoon ja kannabikseen. Se, että vähän käyttävien, jotka polttivat muutaman jointin viikossa, tulokset itse asiassa nousivat, vihjaa, että kannabiksella voi olla oppimista ja käsityskykyä parantavia vaikutuksia.

Se, että sekä vähän käyttävien kokemat edut, kuten liikakäyttäjien kokemat haitatkin, ovat väliaikaisia, on rauhoittavaa, koska se näyttää, että kannabiksen vaikutukset aivoihin ovat helposti käännettävissä, jopa pitkän aikaa runsaasti käyttävien kohdalla.

Koko kannabisyhteisö odottaa lisätutkimuksia kannabiksen käytön hyödyllisistä vaikutuksista. Voidaan vakuuttavasti sanoa, että kannabiksella on suotuisia vaikutuksia myös taiteelliseen oivallukseen, uudenlaisten ideoiden yhtenäistämiseen, hahmontunnistamiseen ja holistiseen ajatteluun.

Lähde:
http://www.cannabisculture.com/articles/2488.html

Kannabis ja aivot

Alkuperäinen teksti Paul Armentano

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto, joka osoittaa, että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua, on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudotieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain, mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: yrtti on hyväksi sinulle.

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

”Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen”, kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutistoimitukset läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita – joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla, että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat, että lähes kaikki muut niin sanotut ”väärinkäytettävät päihteet”, mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille, jotka ovat kehdanneet väittää, että ”hamppu tuhoaa aivosoluja”.

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä, että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005

Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa – ironian havaitsee jokainen lukija – Yhdysvaltain kansallisen mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat, että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. ”Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana in vivo (elävässä elimistössä) …estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot”, tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa maan tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden, että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998

Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja, johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että THC annettuna hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös, että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat, joilla on diagnosoitu glioblastooma-aivokasvain (GBM), kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioomasolujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC, CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003

Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös, että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet, että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi: ”On olemassa lukuisia todisteita – – jotka tukevat oletusta, että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja, jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja”. Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC- ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003

Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne.)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut ”tyhmistä polttelijoista” valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä — mukaan lukien pitkäaikainen ”raskas” käyttö — on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt ”merkittäviä eroja” kontrolliryhmän ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä, tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittiin kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin ”pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu”. 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi ”epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin niillä, jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena”. 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että ”marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen”.

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät, jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi ”eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin, jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa”. Tutkijat lisäsivät vielä, ”entiset pitkäaikaiskäyttäjät, jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä, eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä”.

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001

Lähde:

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6812