J.C. Callaway on dosentti Kuopion yliopiston Farmaseuttisen kemian ja neurobiologian laitoksella ja Finola Ky:n toimitusjohtaja (PL 236, 70101 Kuopio). (Sähköposti: callaway@finola.com). Tohtori Callawaylla on myös kaupallista kiinnostusta Finola-hamppulajikkeeseen.
Tohtori Callaway on kirjoittanut 28-sivuisen artikkelin hampun THC-pitoisuuksien mittaamisesta ja niihin liittyvistä EU:n asetuksista. Artikkeli paljastaa piittaamattomuutta ja kyvyttömyyttä virkamiestemme ja poliitikkojemme keskuudessa. Tätä tapahtuu sekä asetuksia, tieteellistä analysointia että tulosten soveltamista kohtaan. Erityisesti kritiikkiä saa Maa- ja metsätalousministeriö, joka on epäonnistunut täyttämään velvollisuutensa.
Tässä taloustilanteessa meidän pitäisi auttaa suomalaisia yrittäjiä, erityisesti jos heillä on käsissään todella potentiaalinen vientituote. MMM on päinvastoin vaikeuttanut yrittäjien elämää ja estänyt Finola Ky:tä kasvamasta. Suurin kritiikki kohdistuu siihen, että MMM ei ole suostunut toimittamaan uusimpia tutkimustuloksia EU-komissioon uudelleenarviointiin. Tämä voisi palauttaa Finolalle sille kuuluvat EU-tuet ja avata sille ovet useille pelloille. Onko esteenä pelko, tietämättömyys, vai mikä?
Tohtori Callaway tietänee asiasta eniten joten annetaan hänen kertoa tässä juttusarjamme ensimmäisessä osassa. Palaamme aiheeseen ja käännämme lisää osioita tohtori Callawayn artikkelista, mutta jos et halua odottaa, niin koko artikkeli löytyy englanniksi PDF-muodossa täältä.
Abstrakti:
Useimpia teollisia viljelykasveja, joita kasvatetaan Euroopan Unionin 28 jäsenmaassa, tuetaan maataloustuilla. Virallista listaa maataloustukikelpoisista hamppulajikkeista EU:ssa ylläpitää EU-komissio, ja EU:n jäsenvaltioiden odotetaan ottavan näytteitä, analysoivan ja raportoivan delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC) -pitoisuuksista kelvollisista sadoista jokaisesta viljellystä lajikkeesta vuoden loppuun mennessä. Näin käskee komission asetus (EY) N:o 796/2004. Näihin tietoihin pohjautuen lajikkeiden lisäykset ja niiden poistot tältä listalta tehdään varhain seuraavana vuonna.
Pääsy EU-tuettujen hamppulajikkeiden joukkoon vaikuttaa riippuvan kahdesta tärkeästä tekijästä: lajikkeen on kuuluttava EU:n tunnettujen kasvinviljelijöiden yleiskuvastoon (tunnetaan myös lajiluettelona), ja lajikkeen on keskimäärin sisällettävä alle 0,2% THC:ta. Tätä vaaditaan komission asetuksen (EY) No. 796/2004 Liitteessä I, jossa kuvaillaan näytteenotto- ja testausmenetelmät.
Vertailun vuoksi huumeeksi viljeltävät kannabiskasvit sisältävät tyypillisesti 5-10% THC:ta. Tämän artikkelin tarkoitus on tuoda esiin tärkeitä ominaisuuksia EU:n näytteenottokäytännöissä, jotka muiden kummallisuuksien lisäksi suosivat kaksineuvoisia kuitulajikkeita Länsi-Euroopasta ja asettavat yksineuvoiset öljylajikkeet itäisestä ja pohjoisesta Euroopasta epäsuosioon.
Myös potentiaalisia systemaattisia ongelmia, jotka esiintyvät nykyisessä analyyttisessa käytännössä THC:n analysoimiseksi on tunnistettu ja pohdittu.
Suora kritiikki on suunnattu tietämättömyyttä ja epäpätevyyttä kohtaan, jota EU:n asetusten ja ohjeiden ymmärtämisestä ja toteuttamisesta vastaavat virkamiehet ovat osoittaneet.
Johdanto:
Jokaisessa mittauksessa on aina jonkin verran arvoituksellisuutta ja epävarmuutta. Ideaalitilanteessa analyyttiset protokollat suunnitellaan, vakiinnutetaan, säännöllisin väliajoin tarkistetaan ja toteutetaan tavalla, joka takaa sekä virheettömyyden että tarkkuuden mitatuissa tuloksissa.
Esimerkiksi Eurachem on ammattimaisten organisaatioiden verkosto, joka tarjoaa osaamista analyyttisessa kemiassa ja laatuun liittyvissä asioissa Euroopassa. Heidän tavoitteenaan on muodostaa järjestelmä kemiallisten mittausten kansainväliselle jäljitettävyydelle ja edistää korkean laadun toimintatapoja (Eurachem, 2008).
Tämän kaltainen rakenne sallii analyyttisten laboratorioiden läpi Euroopan Unionin (EU) toimia yhteistyössä ja tarjota riittävä määrä luottamusta analyyttisiin tuloksiin. Tämän vuoksi riittävän tason kykyä ja tietotaitoa esiintyy jo rakenteissa auttaakseen EU-jäsenvaltioiden virastoja myöntyvyydessä EU:n asetuksiin hamppupeltojen näytteenotossa ja myöhemmässä delta-9-tetrahydrokannabinolin (THC) kvantitiivisessa analyysissa.
Yllättäen, tällä hetkellä ei kuitenkaan ole systemaattista kontrollia hampun THC-pitoisuuksien kvantitiiviselle arvioinnille EU-maiden välillä. Lisäksi jäsenvaltiot usein luottavat ammattitaidottomiin ihmisiin peltonäytteiden keräämisessä. Sen jälkeen nämä näytteet lähetetään oikeustieteellisiin laboratorioihin, joilla voi olla tai olla olematta mitään kokemusta tai kiinnostusta matalien THC-pitoisuuksien kvantitiiviseen analyysiin näytteissä, jotka eivät kuulu oikeustieteen kiinnostuksen piiriin. Syy tähän on melko yksinkertainen. Tavallisesti vain THC:n kvalitatiivinen läsnäolo on tarpeen oikeustieteellisissä tutkimuksissa, täsmällisen, tai edes tarkan, analyyttisen tuloksen sijaan.
Seuraavaksi EU:n jäsenvaltioiden maatalousministeriöt saavat nämä tulokset, ja ilmeisesti hyväksyvät ne ilman lisäkysymyksiä tai kriittistä analyysia. Nämä tulokset lähetään sen jälkeen EU-komissiolle lisämietintöihin. Valitettavasti näyttää siltä, ettei ole olemassa mahdollista takautumisoikeutta, menettelyä keskustella, tai edes kyseenalaistaa näiden tulosten kelpoisuutta tässä vaiheessa.
Tieteellisestä näkökulmasta analyyttiset tulokset, joiden ei voi näyttää saavan tukea faktoista ja objektiivisuudesta menettävät merkityksensä, ja tällaisten tulosten itseisarvo menettää merkityksensä. Tällä tavoin ihmiset, jotka käyttävät tätä informaatiota faktana todisteisiin pohjautuvissa päätöksissä, kuten viranomaiset tai poliitikot, voivat alkaa uskoa asioihin, jotka eivät ole tieteelliseltä kannalta katsottuna totta.
Vielä pahempi on tilanne, jossa nämä päätökset ovat muutamien henkilöiden käsissä, jotka voivat olla kykenemättömiä, haluttomia, tai jopa innottomia tietämään onko heidän hallussaan oleva tieto tieteellisesti pätevää vai ei. Tällaisissa tapauksissa me kaikki kärsimme ja tulemme tahattomasti petetyksi tämän tietämättömyyden vuoksi, ja arvokkaita mahdollisuuksia voidaan menettää.
Todellisen THC-pitoisuuden arviointi hamppunäytteestä tarjoaa ainutlaatuisen esimerkin havainnollistaa kollektiivisen epäpätevyyden kärki. Monista syistä on vaikeaa saada luotettavaa tieteellistä dataa THC-pitoisuuksista EU:ssa. Yleisesti, 1) THC ei ole täysin vakaata tavallisissa liuoksissa, joita hankitaan kemian alan yhtiöiltä (Poortman-van der Meer and Huizer, 1999); 2) ei ole ollut poliittista tai teknistä tahtoa saavuttaa tarvittavat lisäaskeleet laboratorioanalyysissa määrittää ja varmentaa THC:n todellinen pitoisuus tavallisissa liuoksissa, joita käytetään lopulta THC-pitoisuuksien selvittämiseen peltonäytteistä; ja 3) tällä hetkellä ei ole viranomaista, joka ymmärtäisi hampun näytteenottoprotokollan, joka on kuvattu komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklassa, Liitteessä I.
Ehkä tämä ei ollut niin kriittinen kysymys lähimenneisyydessä, kun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 619/71 artikla 3(1) 22. maaliskuuta 1971 esiteltiin tarjoamaan perussäännöt hampun kasvatuksen taloudelliseen tukemiseen Euroopassa, kun näytteiden sallittu keskiarvo THC:n suhteen oli 0,3%. Kuitenkin, kun seuraavaksi uudistettiin neuvoston asetus (EY) N:o 2702/1999 hampun tuotantoon markkinointivuosille 1998/1999, 1999/2000 ja 2000/2001, EU:n (ministeri)neuvosto määritteli, että vain lajikkeet, joissa THC-pitoisuus ei ylitä 0,3%:a ja seuraaviksi markkinointivuosiksi 0,2%:a, olisivat oikeutettuja pääsemään tuettujen hamppulajikkeiden listalle tulevaisuudessa.
Kummallisia muutoksia tehtiin myös peltonäytteiden keruumenetelmiin. Näin alhaisten THC-pitoisuuksien mittaaminen sekä täsmällisyydellä että tarkkuudella kuuluu hyvin modernin analyyttisen teknologian alaan, mutta ilman vastaavia muutoksia politiikassa nykyisissä EU:n asetuksissa analyyttisen menettelyn suhteen, ei täsmällisyyttä eikä tarkkuutta voida taata.
Tästä ongelmasta kerrotaan lisää yksityiskohtia tämän artikkelin tulevissa osissa.
Vaikka ei ollut terveysriskiä, ei käyttöä hampulle mustassa pörssissä, ei julkista valitusta, tai edes mitään tieteellistä näyttöä rohkaisemaan tätä dramaattista muutosta, suurin vaikutus THC-pitoisuuden laskemisella 0,3 %:sta 0,2 %:iin on ollut itä- ja pohjoiseurooppalaisiin hamppulajikkeisiin, joiden kilpailun kaksineuvoisten lajikkeiden länsieurooppalaisten viljelijöiden kanssa se on estänyt tehokkaasti moderneilla EU:n markkinoilla.
Ei liene yllätys, että ranskalaisten intressejä on niin raskaasti edistetty, suojeltu, ja läheisesti liitetty näiden asetusten juonitteluun, jotka ovat asettaneet heidän kallisarvoiset kaksineuvoiset kuituhamppulajikkeensa nykyisten asetusten erityisesti suosimiksi.
Tämä tilanne pohjautuu pitkään ja tuottoisaan perinteeseen ranskalaisen hampun tuotannossa, joka oli hyvin voimissaan ennen toista maailmansotaa, ja erityisesti kuituhampun osalta strategisena hyödykkeenä tietynlaisten paperien tuotannossa paperirahaksi, Raamatun ohuiksi sivuiksi, teepusseiksi ja savukkeiden käärimispapereiksi.
Hamppukuiduilla on edelleen arvoa modernissa maailmassa, ja hampunsiemen on nykyään tunnustettu rikkaana ravinteiden lähteenä elintärkeille rasvahapoille ja korkealaatuiselle kasviproteiinille (Callaway, 2004).
Valitettavasti EU:n protokollat hampunsiemenlajikkeiden näytteiden keräämiseen ja niiden analysointiin THC-pitoisuuksien osalta eivät ole kehittyneet pysyäkseen tämän suhteellisen uuden sovelluksen, tai vaatimusten jopa matalampien THC-pitoisuuksien arvioimiseksi täsmällisesti ja tarkasti juuri tähän nimenomaiseen loppukäyttöön, tahdissa.
Vaikuttaa myös olevan kriittistä kokemuksen puutetta ymmärtää nämä säädökset jäsenvaltioissa, erityisesti Pohjois-Euroopassa, jossa yksityiskohtainen perehtyneisyys hampun morfologiaan on joko menetetty tai sitä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Lisäksi pohjoisen pitkät päivät estävät useimpia hamppulajikkeita kukkimasta (Callaway ja Hemmilä, 1996), mikä tekee asetuksissa kuvaillun oikean keräyspäivän kasvitieteellisesti mahdottomaksi. Täällä kukkivien hamppulajikkeiden kukkimisen tarkkaa loppumisajankohtaa ei voida määrittää ilman tarkkaan kontrolloituja havaintoja ajan myötä, ja mieluummin useilla istutuspäivillä (Amaducci et al. 2008).
Toisin sanoen Pohjoismaissa esiintyy tällä hetkellä tilanne, jossa näytteenotosta vastaavat viranomaiset ja maatalouspoliittiset päätöksentekijät ovat epäonnistuneet ymmärtämään näiden asetusten ja protokollien merkityksen ja myöhemmät sovellukset.
Näin ollen ei liene yllätys, ettei näitä asetuksia ole toteutettu reilulla ja virallisella tavalla läpi EU:n.
Tämä artikkeli kuvaa ennenkuulumatonta vähennystä sallituissa THC-pitoisuuksissa kolmasosalla, 0,3%:sta 0,2%:iin, ilman muuta merkittävää syytä kuin niille, jotka haluavat läntisen Euroopan säilyttävän kontrollin tuottoisiin maatalousmarkkinoihin.
EU:n maatalousministeriöt ovat tämän mielivaltaisen alennuksen lisäksi osoittaneet tietyn tyyppistä tietämättömyyttä erityisesti Ruotsissa ja Suomessa, jossa virkamiehet ovat olleet joko haluttomia tai kyvyttömiä ymmärtämään asetusten protokollat ja tieteellisen informaation sisäinen tarkoitus, joka on syntynyt näistä protokollista.
Lähde:
Industrial Hemp, Vol. 13, No. 2, August 2008: pp. 1–40 A More Reliable Evaluation of Hemp THC Levels is Necessary and Possible – J.C. Callaway
-Abstract & Introduction (p.117-121)
http://file.jaatiedostosi.com/wjr4Hb/
Kannabisuutiset 