Parempi maailma: Laillistetaan huumeet

22 09 2009

Sen sijaan, että lapsemme ja me olisimme turvassa, sota huumeita vastaan tekee maailmasta paljon vaarallisemman paikan.

Tämän vuoden aikana 4000 ihmistä on kuollut Meksikon huumesodassa. Se on kammottava luku. Jos vain hyvä haltija voisi heilauttaa taikasauvaa ja loitsia kaikki laittomat huumeet pois maan päältä, maailmasta tulisi parempi paikka.

Ainahan sitä uneksia voi. Tajuntaan vaikuttavien aineiden käyttö on ollut olemassa yhtä pitkään kuin ihmiskuntakin. Sitä ei ole onnistuttu poistamaan ankarimpienkaan huumausainelakien avulla. Koska huumeet ovat täällä jäädäkseen, kuinka voisimme rajoittaa niiden aiheuttamaa vahinkoa?

Todistusaineiston mukaan suurimmat ongelmat eivät ole lähtöisin huumeista itsestään, vaan niiden laittomuudesta. Ilmeinen vastaus siis olisi: laillistetaan huumeet.

Nykytilanteen ylläpitämistä perustellaan usein sillä, että pitämällä huumeet laittomana, saadaan lakia kunnioittava enemmistö pidettyä niistä erossa, ja samalla haittojen kokonaismäärä pysyisi kurissa.

Tarkempi katselu kuitenkin osoittaa, että tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Briteissä, kuten monissa muissakin maissa, todellinen huumekuri alkoi 60-luvun lopulla, ja silti hallituksen tilastojen mukaan heroiini- ja kokaiiniriippuvaisten määrä on kasvanut siitä lähtien: alunperin 1000 käyttäjästä nykypäivän 100 000 käyttäjään saakka. Sama kuvio on toistunut ympäri maailman.

Toisenlainen lähestymistapa kysymykseen olisi katsoa, käyttävätkö ihmiset vähemmän huumeita niissä maissa, joissa on tiukempi huumausainelainsäädäntö. Vuonna 2008 WHO tutki 17:ää eri maata, eikä löytänyt sellaista korrelaatiota. Yhdysvalloissa on maailman suurimmat käyttäjämäärät huolimatta tiukasta päihdelainsäädännöstä (PLoS Medicine, vol 5, p e141).

cannabis-growing

Kolmas todiste tulee siitä, mitä tapahtuu huumelakejaan höllentävälle maalle, kuten Portugali vuodesta 2001. Siinä missä huumekauppa on yhä laitonta Portugalissa, kaikkien huumausaineiden henkilökohtainen käyttö on dekriminalisoitua.

Tulos? Huumeidenkäyttö on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, mutta terveysongelmat ja huumausainekuolemat ovat lähteneet laskuun. ”Kaikilla mittaustavoilla tutkittuna portugalilaisen dekriminalisaation rakenteet ovat osoittautuneet huomiota herättävän onnistuneiksi”, kertoo tuore raportti Cato-instituutilta, joka on Washingtonissa operoiva liberaali suunnitteluryhmä.

Vähän aikaa sitten Meksiko dekriminalisoi kaikkien huumeiden pienten määrien hallussapidon, Argentiinan korkein oikeus dekriminalisoi pienimuotoisen kannabiksen käytön ja Kolumbian korkein oikeus ei pidä huumeiden käyttöä rikoksena.  Latinalaisessa Amerikassa on ylipäänsä suurta halua lopettaa huumesota.

Huumeiden laittomaksi asettaminen johtaa epäonnistumiseen kaikissa tavoitteissa. Mutta juuri tarkoituksettomat kieltolain seuraukset tekevät sen vastustamisesta niin kiinnostavan tapauksen. Kieltolaki ruokkii rikollisuutta monella tavoin: ilman valtion tukea saattavat narkomaanit joutua rahoittamaan harrastuksensa esimerkiksi ryöstelyllä, siinä missä nuorisoa voidaan houkutella huumekauppaan rahan ja statuksen saamisella.

Muun muassa Kolumbiassa ja Meksikossa huumekaupasta saatavat rahat ovat synnyttäneet aseistettuja rikollisorganisaatioita, joiden resurssit kilpailevat jo valtion kanssa. Murhat, kidnappaukset ja korruptio kukoistavat. Ei ole yllätys, että näissä maissa on halua kokeilla sodan sijaan toisenlaista, vähemmän veristä, lähestymistapaa.

Huumeiden laittomuus tekee niistä myös vaarallisempia. Puhtaiden neulojen puute johtaa tappavien viruksien, kuten HIV:n ja hepatiitti C:n leviämiseen.

Mikä siis on vaihtoehto? On olemassa useita malleja huumeiden laillistamisen järjestämiselle. Niihin lukeutuvat lääkärin reseptit, lisensoiduissa tiloissa käyttäminen tai jopa myynti samanlaisilla järjestelyillä kuin alkoholin ja tupakan suhteen, mukaan lukien terveysvaroitukset ja ikärajat.

Jos tämä ajatus masentaa, kannattaa muistaa, että Yhdysvalloissa useat teini-ikäiset ovat sitä mieltä, että kannabista on helpompi ostaa kuin olutta.

Minkä tahansa päihteen käytöllä on olemassa terveysriskejä, mutta laillinen huumekauppa ainakin varmistaisi sen, että nautittavien aineiden laatu on hyvä ja käyttöannokset sopivia. Suuri osa nykyisestä arviolta 300 miljardin huumekaupasta voitaisiin kääntää laillisiksi työpaikoiksi. Ja sen sijaan, että käytämme kymmeniä miljardeja kieltolain valvontaan, valtiot voisivat saada lisätuloa veroista, joita voitaisiin käyttää pienen ongelmakäyttäjäjoukon vieroitukseen ja lääkintään.

Ikävä kyllä ajatus siitä, että huumeiden kieltäminen olisi paras tapa suojella heikkoja yksilöitä – etenkin lapsia – on saanut vahvan tunnepohjaisen otteen ihmisistä ja sitä poliitikot käyttävät mieluusti hyväkseen. Useiden vuosikymmenten aikana lait ja yhteiskuntapolitiikka ovat aaltoilleet todistusaineiston kasvojen edessä sen sijaan, että ne olisivat suojelleet meitä. Tämä lähestymistapa on tehnyt maailmasta paljon vaarallisemman paikan, kuin sen tarvitsisi olla.

Alkuperäistekstin kirjoittaja on Clare Wilson

Lähde:

http://www.newscientist.com/article/mg20327251.100-legalise-drugs.html





Lääkekannabiksen jakelupisteet kukoistavat Coloradossa

30 07 2009

Boulderin piirikunnan hyväntekijät tarjoavat kuuttatoista eri kannabislajiketta, hintojen vaihdellessa 375:sta 420:een dollariin unssilta (1 oz = 28,35 g). Lajikkeina mm. Skinny Pineapple sekä Early Pearl Maui. Heillä on myös tarjolla kannabiskapseleita sekä kannabisvoista tehtyjä riisimakupaloja.

Yksi liikkeen omistajista, Jill Leigh, rohkaisee asiakkaita kokeilemaan siirappista tinktuuraa, toki omaa käsialaa. ”Pisara kielen alla ei toimi yhtä hyvin kuin sama määrä poltettuna, mutta kivunlievitykseen nähden teho on sama”, hän kertoo.

Leighin myymä kauppatavara on laillista sekä verotettua, Coloradon äänestäjien hyväksymää lääkekannabista. Hänen omistamansa myymälä, sekä miltei 60 muuta vastaavaa, tarjoavat vastinetta alati lisääntyville asiakkaille. Järjestelyä kritisoivat jaksavat muistuttaa, että väärinkäytön riski on olemassa osoittaen kasvavaa nuorten asiakkaiden määrää. Viimeisin osavaltion yritys tunkea lisää säädöksiä alalle epäonnistui.

Yli 9000 lääkekannabiksen rekisteröityä käyttäjää käyttää kannabista lääkärin suosituksesta. Määrä on noussut kahdella tuhannella viimeisen kuukauden aikana. Potilaiden kokonaismäärän odotetaan nousevan vuoden loppuun mennessä yli 15000:een osavaltion terveysviraston mukaan, joka syyttää nopeaa kasvua potilaiden luottamuksellisuuden takuilla ja liittovaltion suunnitelmilla lopettaa ratsiat lääkekannabista kohtaan. Yhdysvaltain hallitus pitää kuitenkin lääkekannabista edelleen laittomana. Samaan aikaan se kuitenkin pitää hallussaan yhtä tärkeää patenttia lääkekannabiksesta.

koloraato

Viime joulukuusta lähtien asiakkaiden keski-ikä on laskenut 42:sta 24:ään, herättäen keskustelua väärinkäytöstä.

Viikko sitten osavaltion terveyselin kumosi ehdotuksen, jolla olisi rajoitettu asiakkaiden määrä viiteen per myymälä. Myymälöiden haltijat totesivat, että kyseinen ehdotus olisi tiennyt monien ajautumista konkurssiin. Muut taasen olivat toista mieltä, mukaan lukien Leigh, joka ehdotti, että Coloradon osavaltion pitäisi ohjeistaa myymälöitä paremmin, jotta väärinkäytökset voitaisiin kitkeä. Asioista vastaava ylilääkäri Ned Calonge totesi, että hänellä ei ole asiaan mitään päätäntävaltaa tämänhetkisen lainsäädännön vallitessa.

Jotkut pikkukaupungit ovat lähteneet mukaan ralliin. Breckenridge harkitsee, että kannabismyymälät tulisi pitää kaukana kouluista, ja että niiden aukioloaikoja tarkistettaisiin varkauksien ehkäisemiseksi. Poliisipäällikkö Rick Holman kertoo, että alkuperäiset ideat he saivat Cannabis Therapeuticsilta, Colorado Springissä sijatsevalta kannabismyymälältä. Cannabis Therapeuticsin uskotaan olevan suurin osavaltion kannabismyymälä, asiakkaitakin on jo 1400.

Commerce Cityn lähiö Denverissä koostaa myöskin omia lakejaan. Boulderissa poliisit vetoavat kannabismyymälöihin sen jälkeen, kun varkaat veivät kaksi 20:n gallonan vetoista tynnyriä täynnä kannabista yhdestä myymälästä kesäkuussa.

Leighin odotushuone voisi olla yhtä hyvin hammaslääkärissä, poislukien julkaisut, joita ovat mm. High Times ja eräs Timothy Learyn kirjoittama kirja. Lasipurkeissa on esillä myynnissä olevia lajikkeita. Kaikki kaupankäynti tapahtuu ainoastaan erikseen sovittavalla tapaamisella ja Leighin yritys tilittää myyntiveroja yli 10 000 dollaria kuukaudessa.

Hänen asiakkaansa ovat pääosin keski-ikäisiä MS-tautia sairastavia naisia sekä C-hepatiittia kantavia miehiä. Eräs työntekijöistä sanoi ottavansa edellämainittua tinktuuraa ehkäistääkseen kohtauksia. Yksi asiakkaista on jujutsu-valmentaja, joka käyttää tinktuuraa neljästä leikkauksesta sekä säännöllisistä otteluista syntyneisiin kipuihin.

Leigh kertoo, että hän ja hänen aviomiehensä, joka kärsii pahenevasta nikamavälilevyn rappeumasta, alkoivat myydä miehen kasvattamaa kannabista välttääkseen kahnausta lakipykälien kanssa.

Coloradon lakien mukaan yksittäinen potilas saa pitää hallussaan enimmillään kahta unssia (1 oz = 28,35 g) kannabista. Samoin potilas tai hänen valtuuttama toinen henkilö voi kasvattaa kuutta kasvia kerrallaan, kuitenkin niin, että korkeintaan kolme kukkii yhtä aikaa.

Leigh kuvailee itseään jalkapallo- sekä karateäidiksi, työllistäen seitsemän, tarjoten vakuutuksia ja suunnitelmia 401(k)-etujen lisäämiseksi. 401(k) on Yhdysvalloissa toimiva järjestelmä, joka sallii työntekijän sijoittaa osan tuloistaan tulevaan eläkkeeseensä edullisin ehdoin, mutta vain työnantaja voi tarjota sitä. Leigh pelkää liittovaltion poliisien ratsiaa liikkeeseensä, vaikkakin Obaman hallinto sanoo jättävänsä yksittäiset myymälät rauhaan, kunhan ne ovat linjassa kunkin osavaltion lakien suhteen.

Onnea tuodakseen Leigh ripustaa tiibetiläisiä rukouslippuja toimistoonsa. Hänellä on myös hindujumala Ganeshia kuvaava elefanttipäinen patsas. Hän kertoo molempien tavaroiden jääneen jäljelle viimeisimmästä liittovaltion ratsiasta.

Lähde:

http://www.google.com/hostednews/ap/article/ALeqM5jobhPeYGP1lV_BEq9kYE2cY4vqkAD99N2KMO0





Pilven viholliset; kannattajan katsaus Michiganin kannabislakeihin

16 06 2009

Lynn Allen on sairastanut syntymästään saakka vakavaa verenvuototautia. Vuonna 1978 Allenille selvisi, että hän on saanut sekä HIV- että hepatiitti C- tartunnat saastuneen verensiirron kautta.

Nyt entinen kuntoutusneuvoja ja sosiaalityöntekijä joutuu käyttämään kroonisten kipujen takia pyörätuolia liikkumiseen.

Allen on valinnut lääkkeekseen kannabiksen, joka on myös stimuloinut hänen ruokahaluaan, ja auttaa ylläpitämään painoa.

20090611-140256-pic-187058252_r350x200

Hän kuuluu siihen jatkuvasti kasvavaan michiganilaisten joukkoon, jotka ovat saaneet osavaltion myöntämän luvan kasvattaa ja käyttää kannabista lääkinnällisesti. Laki lääkekannabiksen sallimisesta hyväksyttiin Michiganissa marraskuussa äänestyksen jälkeen.

Allen toivoo, ettei häntä kutsuttaisi pilviveikoksi. Hän poltti ruohoa collegessa, mutta ei ole sen jälkeen käyttänyt kolmeenkymmeneen vuoteen. Nyt hän näkee itsensä tiedostavana kuluttajana, joka on löytänyt toimivan tuotteen.

”Perheessänikin on ollut henkilöitä, jotka ovat olleet sitä mieltä, ettei tämä ole soveliasta. Kun he ovat saaneet lisää tietoa asiasta ajatukset ovat muuttuneet. Uskoisin, että tämä [lääkekannabis] on mahdollisuus monille kunhan ihmiset vain saavat lisää tietoa asiasta”, Allen kertoo.

”Luulen, että tästä lääkkeestä on paljon ennakkoluuloja, koska se ei ole säännöstelty reseptilääke”, Allen lisää. ”Minun tapauksessani kokeiltiin muitakin lääkkeitä, mutta tämä osoittautui tehokkaimmaksi. Uskon, että tämä herättää myötätuntoa niiden keskuudessa, jotka yrittävät saada järjestelmän toimimaan siten, että minunlaiseni ihmiset voisivat hyötyä tästä lääkkeestä.”

Kun Michigan selvittää uuden lain ongelmia – joka hyväksyttiin 63 prosentin äänienemmistöllä – sen tulevaisuuden menestys toimii hyvänä sanansaattajana muille osavaltioille ajatellen samanlaista lainsäädäntöä.

Tähän mennessä 13 osavaltiota on hyväksynyt lääkekannabislain. Reilu 10 osavaltiota harkitsee esitystä, joka sallisi vakavista sairauksista, kuten syövästä, MS-taudista tai AIDSista, kärsivien käyttää marihuanaa esimerkiksi pahoinvoinnin ja ruokahaluttomuuden lieventämiseksi.

”Uskomme, että Michigan on suunnannäyttäjä muille keskilännen osavaltioille”, kertoo Michiganin Lääkekannabisjärjestön toiminnanjohtaja Greg Francisco, joka kokoaa yhteen uusia käyttäjiä, auttaa kouluttamaan heitä, ja rohkaisee eettiseen käyttöön.

”Uskomme, että muut osavaltiot ovat aivan kannoillamme, ja tämä on vain ajan kysymys”, hän kertoo. ”Sillä välin olemme kuulleet ihmisten muuttaneen tänne – he haluavat asua inhimillisessä osavaltiossa. Uskomme, että tämä on tuonut myös jonkin verran paluumuuttajia takaisin Michiganiin.”

Tähän mennessä osavaltion terveysministeriö on ottanut vastaan 2377 hakemusta. Hyväksytty hakemus oikeuttaa lääkekannabiskorttiin. Näistä hakemuksista on hyväksytty 1903; 1412 potilaskorttia ja 496 ns. avunantajan lisenssiä, jotka oikeuttavat kasvattamaan ja jakelemaan lääkekannabista ohjesääntöjen puitteissa. Vain 320 hakemusta on evätty. Pääsääntöisesti nämä hakemukset ovat puutteellisesti täytettyjä, tai lupamaksu on maksamatta, kertoo terveysministeriön edustaja James McCurtis Jr.

michigan2

Michiganin ensimmäinen lääkekannabisklinikka avattiin Detroitissa, Southfieldin kaupunginosassa 4. joulukuuta 2008. Klinikalla lääkärit määrittävät potilaan tarpeen ja kirjoittavat suosituskaavakkeen lääkekannabista varten. Valtion klinikat eivät kuitenkaan myy lääkekannabista, mutta ne ovat ilmaisseet ärtymyksensä paikallisia päättäjiä kohtaan, jotka pelkäävät tällaisen toiminnan avaavan ovet rikollisuudelle ja hyväksikäytölle.

Lain mukaan lääkärin suosituksella voi rekisteröityä lääkekannabiksen käyttäjäksi koko osavaltion alueella. Luvan haltija saa pitää hallussaan 2,5 unssia, eli noin 70 grammaa kannabista, ja kasvattaa maksimissaan 12 kasvia suljetussa ja lukitussa tilassa. He voivat myös määrittää itselleen avunantajan. Avunantaja saa kasvattaa 12 kasvia kerrallaan, ja hänellä saa olla yhtä aikaa 5 potilasta.

Vastustajat kertovat pelkäävänsä, että kasvatetut ylijäämäsadot päätyisivät pimeille markkinoille. Kaksi Michiganin kuntaa, Fenton ja Clio, ovatkin harkinneet asetusta, joka kieltäisi kannabisapteekit.

Detroitin lähiö Royal Oak taas harkitsee lääkekannabiksen myyjille lupaa kasvattaa ja myydä tuotteet samoissa tiloissa. Tämä tarjoaisi helpomman keinon valvoa asetuksia, ja rinnastaisi toiminnan muuhun ”tavalliseen” liiketoimintaan. Tämä salliva kaupunkisuunnitteluasetus vaatii kaupunginhallituksen hyväksynnän.

Francisco kertoo, että yhteiset ja yhtenevät ohjesäännöt ovat tarpeen, jotta sekä paikallisten, että lainsäätäjien, syyttäjien ja muiden asianomaisten on helpompi sopeutua, kun tällaisia asetuksia pannaan käytäntöön. ”Me emme pahastu ymmärrettävistä säännöistä ja valvonnasta. Haluamme vain yhteiset ohjesäännöt joiden mukaan toimia”, hän sanoo.

Jotkut paikallisista poliisijohtajista ovat vastustaneet äänekkäästi Michiganin lääkekannabisasetusta. Gene Basar, Howellin poliisipäällikkö ja Michiganin poliisipäälliköiden yhdistyksen johtaja, kutsuu uutta lakia ”kamalaksi laiksi” ja pelkää sen aiheuttavan ryöpyn kalliita oikeudenkäyntejä.

”Tämä on jalka oven välissä laillistamista ajatellen”, Basar sanoi.

Lääkekannabislaki on herättänyt huolta mahdollisten oikeustapausten vuoksi. Pääaiheita ovat olleet kasvatettavien kasvien lukumäärän noudattaminen, ja ylijäämäsadon jakelu ja myynti viihdekäyttöön. Huolta on myös herättänyt kysymys voidaanko kannabisreseptin myöntänyttä lääkäriä pitää vastuussa, jos potilas joutuu onnettomuuteen ollessaan lääkkeen vaikutuksen alaisena.

Kansallisen poliisijärjestön toiminnanjohtaja William J. Johnson taas kertoo, etteivät rivipoliisit ole huomanneet todellista huolenaihetta tai kauhistusta, kun näitä osavaltiolakeja on hyväksytty. ”Meidän väkemme tulevat tekemään parhaansa valvoakseen asetettuja lakeja, riippumatta siitä millaisia ne ovat. Kun hyväksyy, että lääkekannabis on laillista, ja että terveydenhuoltohenkilöstö on myöntänyt siihen reseptin, en usko että kansalaisilla tulee olemaan sen kanssa enempää ongelmia kuin mitä tahansa muuta reseptilääkettä käytettäessä. En vähättele lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä, mutta meillä on paljon muitakin haasteita kohdattavana”, Johnson sanoo. ”Työpaikkojen menetykset, lomautukset ja irtisanomiset, pienenevät budjetit ja kasvavat vastuut WTC-turman jälkeisessä ilmapiirissä. Paljon on tehtävää lainvalvonnan saralla.”

Viime kuussa Minnesotan lainsäädäntöelin teki esityksen, jonka mukaan parantumattomasti sairailla olisi oikeus käyttää lääkekannabista, mutta ei kasvattaa sitä itse. Esitys sai molempien puolueiden tuen, mutta rebublikaanien kuvernööri Tim Pawlenty käytti veto-oikeutta. Hän ilmaisi sympatiansa parantumattomasti sairaita kohtaan, mutta totesi, että lääkekannabiksen laillistaminen tulisi aiheuttamaan ”vakavia terveys- ja turvallisuusriskejä”.

Chris DeLaForest, entinen osavaltion lainlaatija, kertoo olevansa optimistinen, ja uskoo, että lääkekannabiksen salliminen palaa asialistalle, vaikka kuvernööri pääsikin nyt väliin. Hän sanoo, että minnesotalaisten keskuudessa on levinnyt vahva myönteinen suhtautuminen lääkekannabikseen. Hän uskoo, että jossain vaiheessa lääkekannabis tullaan laillistamaan koko Yhdysvalloissa.

”Ennen Michigania, ihmiset puhuivat asiasta länsirannikon ilmiönä, olihan se saanut alkunsa Kaliforniasta. Sitten perässä seurasivat Oregon, Hawaiji ja Washington”, DeLaForest, nykyinen Minnesotalaiset lempeän hoidon puolesta -järjestön edunvalvoja, kertoo. ”Mutta kun Michigan ensimmäisenä keskilännen osavaltiona teki päätöksen vieläpä ylivoimaisella äänestystuloksella, kuvastaa se, että ihmiset halki Yhdysvaltojen ovat valmiita ottamaan lääkekannabiksen vastaan.”

Entinen Ohion lainsäätäjä Ed Orlet, joka edusti köyhien asuinaluetta Daytonissa 13 vuoden ajan, uskoo, että jonain päivänä Ohiokin hyväksyy oman lääkekannabislain. Vuonna 2008 Ohiossa esitelty aloite sai vain yhden kuulemisen, mutta se tullaan todennäköisesti esittämään uudestaan tämän vuoden aikana, sanoo Orlet. Tällä hetkellä hän työskentelee Kansallisessa lääkepolitiikkayhdistyksessä lääkekannabiksen ja lääkeuudistusten parissa.

20090611-140256-pic-912368724_r350x200

Orlet on seurannut Michiganin tilannetta, ja mainitsee Cincinnatin yliopiston Ohiossa tekemästä kyselystä, jonka perusteella 73 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että lääkärien tulisi voida määrätä kannabista sitä tarvitseville potilaille. Kuitenkin samassa kyselyssä enemmistö – 60 prosenttia – ei ollut kannabiksen laillistamisen kannalla. Muut keskilännen osavaltiot kuten Illinois ja Wisconsin ovat myös harkinneet lainsäädännön muuttamista, mutta ovat edelleen kauempana uusien asetusten hyväksymisestä.

Marihuanan puolestapuhujat pitävät jatkuvasti pinnalla liikettä lakimuutosten suuntaan, ja muistuttavat, että jo nyt lähes neljännes kansasta asuu osavaltioissa, jotka ovat hyväksyneet aloitteita.

Lähteet:

http://washingtontimes.com/news/2009/jun/14/pot-foes-proponents-eye-michigans-marijuana-law/

http://www.cannabisnews.org/united-states-cannabis-news/pot-foes-proponents-eye-michigans-marijuana-law/