Viisi asiaa, joita media ei halua sinun tietävän kannabiksesta

2 10 2009

Tuoreimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kannabis ei tuhoa aivojasi, eikä se aiheuta keuhkovaurioita tupakan tavoin – mutta näitä faktoja et kuule perinteisistä uutisista.

Tiedelehti Science julkaisi lähes neljä vuosikymmentä sitten New Yorkin yliopiston sosiologi Erich Gooden artikkelin, jossa kerrottiin median osallisuudesta kannabiksen kieltolain ylläpitämiseen.

Hänen mukaansa ”Testit ja kokeet, joissa keskitytään esittelemään kannabiksen käytön tuhoisaa vaikutusta, saavat valtaisan huomion mediassa ja niiden johtopäätökset hyväksytään valtaväestössä faktoina. Mutta sitten kun nämä tutkimukset kumotaan huolellisesti, tai jos myöhemmät löydökset ovat ristiriidassa alkuperäisväitteiden kanssa, sitä ei huomioida lainkaan.”

Katsaus nykypäivän valtavirtamediaan osoittaa, että vain vähän on muuttunut. Uutiskanavat antavat yhä vain vähän painoarvoa tieteellisille tutkimuksille, jotka horjuttavat Yhdysvaltain hallituksen pitkäaikaista huumepropagandaa. Pahimmissa tapauksissa ne jätetään täysin vaille huomiota.

Seuraavaksi esittelemme viisi viimeaikaista tarinaa, jota nykypäivän media ei halua sinun tietävän kannabiksesta:

schizophrenia_258785

1. Kannabiksen käytöllä ei ole yhteyttä skitsofreniaan

Parin viime vuoden aikana kansainvälinen media on kernaasti julkaissut tutkimustietoa, jonka mukaan kannabiksen käytöllä on yhteys mielenterveyden ongelmiin.

Kenties kaikista näkyvimmin kerrottiin vuoden 2007 raportista, jonka mukaan kannabis ”voi lisätä riskiä psykoosihäiriöihin myöhemmin elämässä 40 prosentilla”. Tätä korostivat etenkin Yhdysvaltain huumevastaiset virastot.

Onko siinä siis perää, että kannabiksen käyttö lisää mielisairauksia? Ei laisinkaan, kertoo heinäkuinen tutkimusartikkeli Schizophrenia Research -lehdessä.

Brittiläisen Keelen yliopiston lääketieteellisen koulukunnan tutkijat vertasivat kannabiksen käytön ja skitsofreniatapausten suhdelukua Briteissä vuosien 1996 ja 2005 välillä. Tutkijoiden mukaan ”skitsofrenian ja psykoosien esiintyvyys ja yleisyys olivat joko vakaita tai laskusuunnassa” kyseisen ajanjakson aikana, vaikka kannabiksen käyttö kansalaisten keskuudessa oli noususuhdanteessa.

”Skitsofreniadiagnoosien ja psykoosien odotettu nousu ei toteutunut yli 10 vuoden ajanjaksolla”, tutkijat päättelivät. ”Tämä tutkimus ei siten tue erityistä syy-yhteyttä kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden välillä. – – Tämä tukee aiempia olettamuksia, joiden mukaan kannabiksen käyttäjien määrän kasvu ei aiheuta mielenterveysongelmien lisääntymistä”.

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä muutama kansainvälinen uutistoimisto on raportoinut tutkimuksesta. Sen sijaan yksikään yhdysvaltalainen (tai suomalainen -toim.huom.) uutiskanava ei ole julkaissut tutkimusta.

keuhkot

2. Kannabiksen savu ei vaurioita keuhkoja kuten tupakka

Kaikki tietävät, että pilvenpoltto on ainakin yhtä vaarallista, ellei jopa vaarallisempaa keuhkoille kuin tupakointi. Vai mitä?

No ei ole, kertoo uusiseelantilainen tutkimus elokuulta European Respiratory Journalissa.

Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston tutkijat vertasivat kannabiksen ja tupakan polttamisen vaikutuksia keuhkojen toimintaan yli 1000 aikuisella.

He raportoivat: ”Kumulatiivinen kannabiksen käyttö assosioitui suurempaan vitaalikapasiteettiin (se määrä ilmaa, joka voidaan voimakkaasti puhaltaa ulos täysistä keuhkoista), keuhkojen kokonaistilavuuteen, toiminnalliseen loppukapasiteettiin (keuhkoissa oleva ilmamäärä passiivisen uloshengityksen lopussa) sekä jäljelle jäävään tilavuuteen.”

”Kannabiksella todettiin yhteys myös suurempaan hengitysteiden vastustuskykyyn, mutta ei uloshengityksen tilavuuteen sekunnin mittauksella (maksimimäärä ilmaa, joka voidaan puhaltaa ulos ensimmäisen sekunnin aikana vitaalikapasiteettitestissä), nopeutetun uloshengityksen suhdelukuun tai siirtokertoimeen. Sitä vastoin tupakan käyttöön liitettiin alempi uloshengityksen tilavuus (sekunnin mittaus), alempi nopeutetun uloshengityksen suhdeluku, alempi siirtokerroin sekä suurempi staattinen keuhkotilavuus, mutta ei hengitysteiden vastustuskyky.”

Heidän loppupäätelmänsä oli, että ”Kannabiksella näyttäisi olevan tupakkaan verrattuna erilaiset vaikutukset keuhkoihin”.

Kuten ennustaa voi, tiedemiesten ”epämiellyttävä totuus” ei saanut palstatilaa yhdessäkään mediassa.

brains

3. Kannabiksen käyttö ei vahingoita, vaan voi jopa suojata aivoja

Tuhoaako pilvenpoltto aivosoluja? Alkoholi varmasti tuhoaa, ja monet kannabislainsäädännön muuttamista vastustavat tahot väittävät, että kannabiksen tuhoisat vaikutukset aivoihin olisivat jopa pahemmat. Ovatko he oikeassa?

Eivät, ainakaan tänä kesänä ilmestyneen Neurotoxicology and Teratology -julkaisun artikkelin mukaan.

Kalifornian yliopiston tutkijat San Diegossa tutkivat valkoisen aineen eheyttä nuorilla, joilla on historiaa ylenpalttisen juopottelun tai kannabiksen käytön osalta. Raportin mukaan alkoholin suurkuluttajilla (pojat jotka joivat yli viisi annosta, tytöt jotka joivat yli neljä annosta kerralla) näkyi vaurioita valkoisessa aineessa kahdeksalla aivojen osa-alueella.

Sen sijaan alkoholin suurkuluttajilla, jotka käyttivät myös kannabista, näkyi vähemmän vaurioita seitsemällä alueella kahdeksasta.

”Juopottelijat, jotka käyttivät myös kannabista, eivät näyttäneet yhtä yhdenmukaisia poikkeamia verrattuna raittiisiin, kuten pelkkien juopottelijoiden ryhmässä oli”, tutkijat päättelivät. ”On mahdollista, että kannabiksella saattaa olla joitakin hermoja suojelevia ominaisuuksia, kun kyse on alkoholiin liittyvän hapettavan stressin tai glutamaatin tai vastaavien aineiden aiheuttamien hermosolukuolemien vähentämisistä”.

Tähän päivään mennessä, ainoastaan kourallinen Yhdysvaltojen uutiskanavista (eikä yksikään suomalainen -toim. huom.) on raportoinut tutkimuksesta.

gate

4. Kannabis on päätepysäkki, ei niinkään portti koviin huumeisiin

Hälyttävät väitteet siitä, että kannabiskokeilut väistämättä johtavat muiden laittomien huumeiden käyttöön jatkuvat yhä mediassa, vaikka tilastotiedot osoittavat, että valtaenemmistö kannabiksen kokeilijoista ei koskaan siirry esim. kokaiinin tai heroiinin käyttäjiksi.

Tämän lisäksi, on valmistumassa uusi tutkimus, jonka mukaan kannabis saattaa myös hillitä käyttäjän halua siirtyä ns. koviin huumausaineisiin.

Neuropsychopharmacologyn kesäkuun numerossa pariisilaiset tutkijat päättelivät, että suullisesti nautittu THC eläimillä hillitsi taipumusta opiaattiriippuvuuteen.

Lisäksi tänä kesänä, New Yorkin osavaltion Psykiatrisen instituutin tutkijat raportoivat American Journal on Addictions -julkaisussa, että vieroitushoitopotilaat, jotka käyttivät kannabista ajoittain, pysyivät todennäköisemmin mukana opiaattihoidossa loppuun saakka.

Vaikka lehdistötiedote ensinmainitusta tutkimuksesta julkaistiin physorg.comissa heinäkuun seitsemäntenä, kumpikaan näistä tutkimuksista ei saanut huomiota valtamediassa.

hasispiikki

5. Hallituksen kannabiksenvastaiset mainokset eivät hillitse, vaan ennemminkin kannustavat kannabiksen käyttöön

Tokihan monet meistä tietävät, että Yhdysvaltain hallituksen 2 miljardin dollarin mainoskampanja kannabista vastaan epäonnistui vakuuttamaan katsojat kannabiksen haitallisuudesta, mutta kukapa olisi arvannut, että tulokset olivat näinkin huonoja?

Health Communication -julkaisun verkkoartikkelin mukaan Pennsylvanian yliopiston Annenbergin tiedonvälityksen laitoksen kyselytutkimus osoittaa, että hallituksen yleisötiedotteet vain kannustivat kannabiksen käyttöön.

Tutkijat mittasivat yli kuudensadan 12–18-vuotiaan nuoren asenteita sen jälkeen, kun he olivat katsoneet 60 hallituksen rahoittamaa kannabisvastaista mainosta televisiosta.

He kiinnittivät huomiota erityisesti siihen, oliko kannabisaiheisen kuvaston käyttäminen (marihuanasavukkeiden käsittely, kannabiksen polttamisen kuvaaminen) yhteydessä katsojien kannabiksen käytön rohkaisemiseen.

Viestit, joissa kuvattiin teinejä yhdistettynä kannabikseen, olivat ”selvästi vähemmän tehokkaita kuin muut”, tutkijat kertovat.

”Mainosten kannabiskohtausten negatiivinen vaikutus ei poistu, vaikka mukana olisikin voimakkaita kannabiksenvastaisia argumentteja, ja vaikutus koskee etenkin nuorisoryhmiä, jotka usein ovat tällaisten kannabisvastaisten mainosten kohderyhmää (varsinkin korkean riskin nuoret)”, tutkijat päättelivät. ”Näille nuorille kannabisvastaiset mainokset eivät välttämättä ole hyvä strategia”.

Lienee tarpeetonta sanoa, että yksikään valtamedian uutiskanava – varsinkaan ne, jotka lahjoittivat mainosaikaa useille näistä ahdistavista mainoksista – ei ole julkaissut tätä tutkimusta.

Lähde:

http://www.alternet.org/media/142815/5_things_the_corporate_media_don%27t_want_you_to_know_about_cannabis





Kannabis ja aivot

5 05 2009

Alkuperäinen teksti Paul Armentano

Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistu aineisto, joka osoittaa, että kannabinoidit voivat kiihdyttää aivosolujen kasvua, on sytyttänyt uudestaan kansainvälisen keskustelun koskien kannabiksen vaikutusta aivoihin. Monet aiemmat pseudotieteelliset kampanjat ovat yrittäneet yhdistää kannabiksen käytön lukuisiin kognitiivisiin häiriöihin, mutta moderni tutkimus ehdottaa jotain, mitä kannabispiireissä on epäilty jo pitkään: yrtti on hyväksi sinulle.

brain_on_drugs

Kannabinoidit ja neurogeneesi (hermosolujen kasvu)

”Tutkimus kääntää hampputietouden päälaelleen”, kertoi Globe and Mail lokakuussa. Uutistoimitukset läpi Pohjois-Amerikan ja muun maailman välittivät samanlaisia otsikoita – joihin kaikkiin reagoitiin monumentaalisella hiljaisuudella viranomaisten ja lainvalvojien taholta. Miksi kaikki kohu? Saskatchewan yliopiston tutkijat Saskatoonissa havaitsivat rotilla, että synteettisten kannabinoidien antaminen lisäsi uusien aivosolujen kasvua hippokampuksen alueella aivoissa ja merkittävästi vähensi ahdistuneisuuden ja masennuksen kaltaisia oireita.

Tulokset järkyttivät tutkijoita, jotka huomauttivat, että lähes kaikki muut niin sanotut ”väärinkäytettävät päihteet”, mukaan lukien alkoholi ja tupakka, vähentävät neurogeneesiä aikuisilla. Tämä tulos oli isku vasten kasvoja kaikille, jotka ovat kehdanneet väittää, että ”hamppu tuhoaa aivosoluja”.

Vaikka olisikin liian aikaista yhdistää aineisto ihmisiin, vähintäänkin aineisto vahvistaa käsitystä, että kannabinoidit ovat yleensä vaarattomia aivoille ja että edes pitkäaikainen kannabiksen käyttö ei todennäköisesti aiheuta vaaraa aivojen toiminnalle. Havainnot tarjoavat myös lisää todisteita kannabiksen mahdolliseen rooliin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa ja että kannabispohjaiset lääkkeet voivat jonain päivänä tarjota turvallisemman vaihtoehdon perinteisille masennuslääkkeille kuten Paxil ja Prozac.

Cannabinoidspromote embryonic and adult hippocampus neurogenesis and produce anxiolytic and depressant-like effects. The Journal of Clinical Investigation. 2005

Kannabis ja sen aivosoluja suojaava vaikutus

Moderni tiede on kumonnut käsityksen kannabiksen vaarallisuudesta aivoille. Sen lisäksi tieteelliset löydöt osoittavat että kannabinoidit itse asiassa suojaavat aivosoluja, erityisesti alkoholin aiheuttamilta aivovaurioilta. Äskettäin suoritetussa tutkimuksessa – ironian havaitsee jokainen lukija – Yhdysvaltain kansallisen mielenterveysinstituutin (NIMH) tutkijat raportoivat, että ei-psykoaktiivinen kannabinoidi kannabidioli (CBD) vähensi etanolin aiheuttamia solukuolemia aivoissa jopa 60 prosentilla. ”Tämä tutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön CBD:n toiminnasta aivosolujen suojana in vivo (elävässä elimistössä) …estäen ryyppyputkessa etanolin aiheuttamat aivovauriot”, tutkimuksen tekijät kirjoittivat Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics -lehden toukokuun 2005 numeroon. Alkoholimyrkytys on yhdistetty satoihin estettäviin kuolemiin vuosittain Yhdysvalloissa maan tautien kontrollointikeskusten (CDC) mukaan. Kannabis taas ei voi aiheuttaa kuolemaa yliannostuksen kautta.

Toki monet yhdysvaltalaiset neurologit ovat tienneet kannabiksen suojaavasta vaikutuksesta aivosoluihin jo vuosia. NIMH:n tutkijat havaitsivat 1998 mahdollisuuden, että luonnolliset kannabinoidit voivat estää aivohalvauksen ja akuutin päävamman aivoja vaurioittavia vaikutuksia. Samankaltaisia tuloksia saatiin tutkijoiden toimesta Hollannissa, Italiassa ja uusimpana 2005 Japanissa. Kuitenkaan yritykset mitata synteettisten kannabinoidilääkkeiden potentiaalia aivosolujen suojaajana ihmisillä eivät ole olleet sitovia.

Comparison of cannabidiol, antioxidants and diuretics in reversing binge ethanol-induced neurotoxicity. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2005

Cannabidiol prevents cerebral infarction. Stroke. 2005

Post-ischemic treatment with cannabidiol prevents electroencephalographic flattening, hyperlocomotion and neuronal injury in gerbils. Neuroscience Letters. 2003

Neuroprotection by Delta9-tetrahydrocannabinol, the main active compound in marijuana, against ouabain-induced in vivo excitotoxicity. Journal of Neuroscience. 2001

Cannabidiol and Delta9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences. 1998

Kannabinoidit ja aivosyöpä

Harva syöpä on yhtä aggressiivinen ja tappava kuin aivosyöpä. Aivokasvaimet valtaavat nopeasti terveen aivokudoksen ja yleensä niihin ei tehoa kirurgia tai perinteiset lääketieteen hoitokeinot. Yksi vaikuttaja, johon ne reagoivat on kannabis.

Kirjoittaessaan elokuun 2005 Journal of Neurooncology -lehteen California Pacific Medical Center Research Institute:n tutkijat raportoivat, että THC annettuna hoitona ihmisten kasvaimien monimuotoisiin solulinjoihin vähensi pahanlaatuisten solujen kehittymistä ja lisäsi ohjattua solukuolemaa nopeammin kuin vastaavanlaisena hoitona annettu synteettinen kannabisreseptori agonisti (reseptorinaktivoija), WIN-55,212-2. Tutkijat huomasivat myös, että THC tavoitti pahalaatuiset solut jättäen terveet huomiotta tehokkaammin kuin synteettinen vaihtoehto. Potilaat, joilla on diagnosoitu glioblastooma-aivokasvain (GBM), kuolevat ilman hoitoa yleensä kolmen kuukauden kuluessa.

Aiemmin Italiassa suoritettu tutkimus on myös osoittanut CBD:n kyvyn estää glioomasolujen (johtavat aivosyöpään) kasvu niin in vitro (esim. petrimaljassa) kuin myös in vivo eli elävillä eläimillä annoksesta riippuvaisella tavalla. Tämän johdosta espanjalainen tutkijaryhmä selvittää parhaillaan voisiko kallonsisäinen kannabinoidihoito pidentää hoitamattomiksi luokiteltujen aivokasvainpotilaiden elinikää.

Äskettäin tieteellinen analyysi Medical Chemistryn lokakuun numerossa huomautti, että aivosoluja suojaavan ja aivosyöpää tuhoavien ominaisuuksiensa lisäksi THC, CBD ja muut kannabinoidit pysäyttävät keuhkosyövän, leukemian, ihosyövän, paksusuolisyövän, eturauhassyövän ja rintasyövän.

Cannabinoids selectively inhibit proliferation and induce cell death of cultured human glioblastoma multiforme cells. Journal of Neurooncology. 2005

Cannabinoids and cancer. Mini-Reviews in Medicinal Chemistry. 2005

Anti-tumor effects of cannabidiol, a non-psychotropic cannabinoid, on human glioma cell lines. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics. 2003

Kannabinoidit ja aivorappeuma

Viimeaikaiset todisteet osoittavat myös, että kannabinoidit voivat hidastaa tiettyjen aivorappeumatautien kehitystä, kuten esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja lihasrappeumatauti (ALS). Eläinkokeet ovat osoittaneet, että kannabinoidit viivyttävät tautien kehittymistä ja estävät aivorappeumaa hiirillä tehdyissä malleissa Parkinsonin taudissa, MS-taudissa ja lihasrappeumataudissa. Tästä johtuen Journal of Neurological Sciences -lehti kertoi: ”On olemassa lukuisia todisteita – – jotka tukevat oletusta, että kannabinoidijärjestelmä voi hidastaa aivorappeuman prosesseja, jotka aiheuttavat progressiivisia tauteja”. Britanniassa tutkitaan parhaillaan auttavatko oraalisesti nautitut THC- ja kannabistiivisteet MS-taudin hidastamiseen.

Cannabinoids and neuroprotection in CNS inflammatory disease. Journal of the Neurological Sciences. 2005

Amyotrophic lateral sclerosis: delayed disease progression in mice by treatment with a cannabinoid. Amyotrophic Lateral Sclerosis and Other Motor Neuron Disorders. 2004

Cannabinoids inhibit neurodegeneration in models of multiple sclerosis. Brain. 2003

Kannabis ja kognitiivisuus (tajunta, muisti, oppiminen jne.)

Entäpä väitteet kannabiksen vahingollisista vaikutuksista kognitiivisille kyvyillemme? Tieteelliseen lähdeaineistoon tutustuminen osoittaa huhut ”tyhmistä polttelijoista” valheellisiksi. American Journal of Addictions -lehdessä julkaistun kliinisen aineiston perusteella kannabiksen käyttämisellä — mukaan lukien pitkäaikainen ”raskas” käyttö — on, pahimmillaankin, vain vähäistä vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja muistiin. Harvard Medical Schoolin tutkijat suorittivat aivojen magneettikuvauksia 22 pitkäaikaiselle kannabiksen käyttäjälle (keskimäärin 20 100 polttelukokemusta) ja 26 kontrollipotilaalle (joilla ei ollut ollenkaan kokemuksia kannabiksen käytöstä). Kuvauksissa ei ilmennyt ”merkittäviä eroja” kontrolliryhmän ja pitkäaikaiskäyttäjien välillä, tutkimus kertoo.

Aiemmat kokeet kertovat samaa. Lokakuussa 2004 Psychological Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jossa tutkittiin kaksosilla mahdollisia haittavaikutuksia kannabiksen pitkäaikaiskäytössä, raportoitiin ”pitkäaikaisesta kannabiksen käytöstä aiheutuneita vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ei havaittu”. 2003 Journal of the International Neuropsychological Society -lehdessä julkaistu meta-analyysi ”epäonnistui paljastamaan oleellisia, systemaattisia vaikutuksia pitkäaikaisella, säännöllisellä kannabiksen käytöllä kognitiivisiin toimintoihin niillä, jotka eivät olleet akuutisti vaikutuksen alaisena”. 2002 Canadian Medical Association Journal -lehdessä julkaistu kliininen testi määritti, että ”marijuanalla ei ole pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia yleiseen älykkyyteen”.

Lopuksi, 2001 Archives of General Psychiatry -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että pitkäaikaiskäyttäjät, jotka kieltäytyivät kannabiksesta viikoksi ”eivät osoittaneet käytännössä merkittäviä eroja kontrolliryhmään (niihin, jotka olivat polttaneet kannabista alle 50 kertaa elämänsä aikana) 10 neuropsykologisen testin sarjassa”. Tutkijat lisäsivät vielä, ”entiset pitkäaikaiskäyttäjät, jotka eivät olleet käyttäneet ollenkaan tai hyvin vähän kannabista kolme kuukautta ennen testejä, eivät [myöskään] osoittaneet merkittäviä eroja kontrolliryhmään missään testeissä yhtenäkään testipäivänä”.

Lack of hippocampal volume change in long-term heavy cannabis users. American Journal of Addictions. 2005

Neuropsychological consequences of regular marijuana use: a twin study. Psychological Medicine. 2004

Non-acute (residual) neurocognitive effects of cannabis use: A meta-analytic study. Journal of the International Neuropsychological Society. 2003

Current and former marijuana use: preliminary findings of a longitudinal study of effects on IQ in young adults. Canadian Medical Association Journal. 2002

Neuropsychological Performance in Long-term Cannabis Users. Archives of General Psychiatry. 2001

Lähde:

http://norml.org/index.cfm?Group_ID=6812