Entinen Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjä: on aika muuttaa pilvilakeja

23 11 2009

Kolme vuotta sitten silloinen liittovaltion syyttäjä John McKay oli lähellä etulinjoja valtion huumeiden vastaisessa sodassa.

McKay johti läntisessä Washingtonissa liittovaltion syyttämistoimia kunnes hänet erotti sama hallinto, joka oli hänet nimittänytkin. McKayn toimisto lähetti kannabiksen salakuljettajia ja kasvattajia vankilaan kärsimään vuosikymmenien pituisia tuomioita. He syyttivät myös erästä tiettyä suurisuista kanadalaista kannabisaktivistia, joka oli myynyt kasvin siemeniä postimyynnillä.

Joten Edmonds auditorion yleisö oli ymmärrettävästi yllättynyt kun McKay julisti lavalla yhdessä matkailukirjailijan ja dekriminalisaation puoltajan Rick Stevesin kanssa, että ”tietenkin hän vastustaa typeriä lakeja”. ”Olen sitä mieltä, että ajatusmallin on pakko muuttua”, sanoi McKay, nykyinen Seattlen yliopiston professori. ”Oikeanlainen käytäntöjen muutos tarkoittaisi valtiomme huumelakien perinpohjaista läpikäymistä.”

McKay oli mukana Stevesin ja Amerikan kansalasoikeusliiton (ACLU) järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa etsittiin järkevää tapaa puhua Yhdysvaltojen huumelaeista. Mukana keskustelemassa oli Egil ”Bud” Krogh, entinen Nixonin hallinnon virkamies, joka niitti kyseenalaista mainetta Watergate-skandaalin yhteydessä ja Demokraattien kongressiedustaja Mary Helen Roberts, joka vitsaili kollegoiden nimittäneen häntä ”Luoteis-Washingtonin kannabiskuningattareksi” hänen pyrkimyksistään lääkekannabislakien uudistamiseen.

Vaikka keskustelijat eivät olleet yhtä mieltä kaikista kysymyksistä, kaikkien mielestä  tarvitaan huomattavaa muutosta kannabiksen säännöstelemisessä ja siitä jaetuissa rangaistuksissa. Jokainen heistä myös puhui vaaleilla valittujen virkamiesten peloista, tai rohkeuden puutteesta, aineeseen liittyvissä kysymyksissä. Steves ja ACLU aloittivat viime vuonna kampanjan osaksi vastauksena noihin pelkoihin. ”Kannabis: on keskustelun aika” -tietoiskun ympärille rakentuva hanke koettaa rohkaista kansalaisia puhumaan asiasta avoimesti.

”Tämä aihe on on monien mielestä pelottava”, Steves sanoi. ”Minulla on ystäviä jotka vastustavat sitä mitä teen, koska he ovat huolissaan lapsistaan. Asia, jota he eivät ymmärrä on se, että niin olemme mekin.”

Kaiken ikäisistä ja tyylisistä ihmisistä koostuvalle yleisölle puhuessaan Roberts sanoi, että nykyinen laki kohdistuu epäoikeudenmukaisella tavalla vähemmistöihin. Pohjimmiltaan laki hänen mukaansa ajaa lainvalvonnan viranomaiset jahtaamaan ihmisiä, jotka ovat helpointa saalista, vaikka heidän toimensa tulisivat tehokkaammin käytetyksi muualla.

Samaan aikaan Robertsin mukaan lainsäätäjät, jopa ne, joiden mielestä lait ovat epäoikeudenmukaisia kannabiksen kohdalla, pelkäävät leimaantuvansa pehmeiksi rikoksia vastaan. ”Yhteisönä ja yhteiskuntana me pelkäämme rikoksia”, Roberts sanoi. ”Ja jos sitä mitä teemme, nimitetään ’lepsuksi’ rikosten vastaisessa taistelussa, jopa ilman yksityiskohtaista keskustelua, lainsäätäjät reagoivat siihen kielteisesti.”

Roberts sanoi myös, että lainsäädäntöelinten on pakko muuttaa Washingtonin osavaltion lääkekannabislakia, koska se ei hänen mukaansa suojele potilaita asianmukaisella tavalla. McKayn mukaan sellaiset muutokset eivät tosin käsittele valtion kannabislakien laajempia ongelmia.

Vaikka Obaman hallinto on ottanut samanlaisen kannan lääkekannabikseen kuin mitä hän ajoi liittovaltion syyttäjänä, eli että liittovaltion toimijat eivät sekaantuisi osavaltioiden lääkekannabislainsäädäntöön, McKayn mukaan se, että liittovaltion virastot jättävät kongressin säätämät lait huomioimatta, ei riitä. ”Liittovaltion laki tekee minkä tahansa kannabismäärän hallussapidosta rikollista”, McKay sanoi. ”Eli vaikka jollakulla on suositus lääkäriltään, liittovaltion viranomainen saattaa pidättää hänet. Se on yksinkertaisesti huonoa käytäntöä.”

McKay syytti kongressia kyvyttömyydestä tehdä aloitetta asiassa. Ei ole liittovaltion syyttäjien tai viranomaisten paikka tehdä politiikkaa, hän sanoi, eikä valkoisen talon yksin pitäisi myöskään tehdä sitä. Loppujen lopuksi, McKay esitti, kannabista ei pidä niputtaa yhteen kokaiinin, metamfetamiinin ja heroiinin kanssa, osana huumeiden vastaista sotaa. Kannabislakien pitäisi hänen mukaansa olla ”paljon enemmän alkoholisäännösten tapaisia ja paljon vähemmän kokaiini- ja metamfetamiinilakien kaltaisia”.

Lähde:

http://www.seattlepi.com/local/412363_pot16.html?source=mypi





Lakiesitys kannabiksen dekriminalisoinnista Washingtonissa säästäisi miljoonia

19 01 2009

Kolme edustajaa on esitellyt osavaltion edustajistolle lakiehdotuksen, joka laskisi kannabiksen hallussapidon rangaistuksen 100 dollarin sakkoon. Edustajistosta esitykselle on löytynyt jo yhdeksän tukijaa. Nykyisen lain mukaan jopa yhden jointin hallussapito on rangaistavaa 90 päivän vankeudella. Washingtonissa pidätettiin viime vuonna 11553 ihmistä kannabiksen hallussapidon takia.

Voiko se mennä läpi?

Tämä vuosi vaikuttaa poikkeuksellisen epätodennäköiseltä ajalta lainsäätäjien alkaa huomioida liberaaleja kansalaisioikeuksia tukevia esityksiä huomioiden, että etusijalla on Washingtonin massiivinen, kuuden miljardin dollarin budjettivaje, joka odottaa paikkaamistaan. Talouskriisi voi kuitenkin osoittautua paradoksaalisesti hyväksi asiaksi. Lakiesityksen esittelijät ja puolestapuhujat haluaisivat pääomittaa osavaltiolle esityksen tuomat säästöt.

Yksi esityksen puolestapuhujista, edustaja Brendan Williams (D-22, Olympia)  sanoo aikovansa ”ottaa sen rungoksi kompromissiin budjettikeskusteluissa… ja asettaa selvän vaihtoehdon”. Hän sanoo että konservatiiviset lainsäätäjät voisivat innostua rahan säästöstä argumenttina dekriminalisoinnin puolesta enemmän kuin koskaan. ”Haluatko sinä tarjota terveydenhoidon x määrälle lapsia vai rahoittaa kannabiksen hallussapidon kriminalisointia?” hän kysyy. Esimerkiksi Williams siteeraa kustannusanalyysia kannabisratsioista Washingtonin osavaltion julkisen politiikan instituutilta joka osoittaa, että vuoden 2007 tietojen mukaan osavaltiossa säästettäisiin 7,5 miljoonaa hyväksymällä lakiesitys.

1231971768_mj_enforcement_costs
Vaikka tämä vuosi tuntuu hankalalta ajaa tätä lakia, sanoo Alison Holcomb, ACLU:n Washingtonin huumepolitiikan projektin johtaja, julkisen mielipiteen olevan kansan puolella. Tuore kysely osoittaa, että 81% Washingtonin asukkaista on sitä mieltä, että nykyiset kannabislait eivät toimi. ”Mielestäni lakiesitys on parannus jonka Washingtonin äänestäjät ovat valmiit näkemään”, hän sanoo. Massachusettsin äänestäjät hyväksyivät lähes identtisen ehdotuksen loppuvuodesta miltei 30 prosentin marginaalilla, ja kannabikseen liittyvän hysterian puute siellä todistaa, että yksisilmäiset ruohohulluusväitteet kannabisreformista ovat täysin perusteettomia.

Lakiesitys sallisi aikuisten pitää hallussaan enintään 40 grammaa kannabista ja alaikäisten kohdalla rangaistukset pysyisivät ennallaan.

Kuitenkin esitys on ”vasemmistolainen vaikeasti läpi vietävä yritys” ja tämän Williams tiedostaa. ”Cal Anderson oli pitkään ääni pimeydessä homojen oikeuksien puolesta”, hän sanoo. ”Täytyy vain jaksaa tehdä työtä ja vaikuttaa, ja ihmiset alkavat ajatella muutoksen ehdoilla”.

Esityksen pääesittäjä on edustaja Dave Upthegrove (D-33, eteläinen King County). Osavaltion senaattori Jeanne Kohl-Welles (D-36, Queen Anne) sanoi, että hän aikoo esitellä vastaavanlaisen lakiesityksen osavaltion senaatissa viikon sisällä.

Lähde:

http://slog.thestranger.com/slog/archives/2009/01/14/state_bill_to_decriminalize_ma





Poliisipäällikkö kieltäytyy soveltamasta uutta kannabislakia

3 01 2009

Uusi vuosi ja uusi laki astuu voimaan Massachusettsissa. Nyt ihmiset voivat pitää hallussaan enintään unssin (28,35 g) kannabista saamatta vankilatuomiota. Auburnin poliisipäällikkö ilmoitti olevansa lakia vastaan ja että hän ei aio soveltaa sitä piittaamatta siitä, että äänestäjistä 65% kannatti lakia.

sluckis

Osavaltion uusi laki, joka dekriminalisoi pienet määrät kannabista astui voimaan iltapäivällä perjantaina 2.1.2009, mutta jotkut lainvalvojat eivät ole iloisia siitä.

Auburnin poliisipäällikkö Andrew Sluckis on kriittinen muutoksia kohtaan. Hän sanoo, että uusi laki joka tekee alle unssin hallussapidosta siviilirikkomuksen, on liian lempeä.

Uuden lain mukaan rikkeentekijät saavat nyt 100 dollarin sakon ja kannabis takavarikoidaan. Sluckisin mukaan uuden lain alla ei ole mitään mahdollisuutta saada syyllisiä maksamaan sakkoja, joten hänen piirinsä ei aio jakaa niitä.

ACLU:n (Amerikan kansalaisoikeuksien liitto) Worcesterin jaoston puheenjohtaja Ronald Madnick kannattaa uutta lakia. Madnick sanoo, että vaikka laissa olisi joitain ongelmia, niin silti edut lyövät haitat selvästi.

Lähde ja video Sluckisin ja Madnickin haastatteluista:

http://www.necn.com/Boston/New-England/2009/01/02/Police-chief-refuses-to/1230936170.html