Kannabisuutteesta apua MS-taudin aiheuttamaan lihasjäykkyyteen

1 11 2012

Journal of Neurology Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä julkaistuissa kolmannen vaiheen kliinisen tutkimuksen tuloksissa saatiin viitteitä kannabiksen helpottavasta vaikutuksesta MS-taudille tyypilliseen lihasjäykkyyteen.

Jopa 90% MS-potilaista kärsii lihasjäykkyydestä jossain vaiheessa sairauden etenemistä. Seurauksena on liikekyvyn heikkeneminen ja häiriöt päivittäisissä rutiiniaktiviteeteissa ja unen laadussa. Tämänhetkiset hoidot eivät kykene poistamaan oireita kokonaan, puhumattakaan niiden mahdollisesta haitallisuudesta, ja tämän seurauksena monet MS-potilaista ovat kokeilleet vaihtoehtoisia hoitoja, mukaanlukien kannabista.

John Peter Zajicekin johtamaan MUSEC-tutkimukseen (Multiple Sclerosis and Extract of Cannabis) valittiin 22 eri erikoiskeskukselta ympäri Yhdistyneitä Kuningaskuntia aikuisia MS-potilaita joiden sairaus oli stabiilissa vaiheessa, ja heidät määrättiin satunnaisperiaatteella joko kannabisuutelääkitykselle (144) tai placebolääkitykselle (135) 12 viikon ajaksi.

Hoidot annettiin asteittaisesti kasvavilla annostuksilla 2,5 milligrammasta 25 milligrammaan ensimmäisten kahden viikon aikana, jonka jälkeen lääkkeet annettiin ylläpitoannoksina jäljelläolevien kymmenen viikon ajan. Tavoitteena oli 11 pisteen arvostelutaulukkoa käyttäen selvittää helpottiko tai paransiko kannabisuute lihasjäykkyyttä, siihen liittyviä kipuja, lihasspasmeja ja unenlaatua.

Kahden ensimmäisen viikon hoitojakson jälkeen 87% placebolääkityistä oli maksimipäiväannoksella verrattuna alle puoleen (47%) niistä jotka ottivat kannabisuutetta.

12 viikon jälkeen, yksi neljästä kannabisuutelääkityksellä olevista otti maksimipäiväannoksen verrattuna yli kahteen kolmasosaan (69,6%) placebolääkityksen ottajista.

Tutkimusjakson lopulla, helpotusaste lihasjäykkyydestä oli kaksi kertaa korkeampi nillä potilailla jotka olivat kannabisuutelääkityksellä, kuin placebolääkityksellä olijoilla. Lihasjäykkyys lieventyi 30% kannabisuutteen saajista, verrattuna helpotusta koki vain 16% placebolääkityksen saajista.

Ero oli ilmeinen neljän ja kahdeksan hoitoviikon jälkeen, ja ulottui myös kipuun, lihasspasmeihin sekä unenlaatuun; tulokset olivat näkyvillä jokaisella aikarajalla.

Ero oli selkein potilailla jotka eivät käyttäneet antispasmodista lääkitystä, heistä melkein 40% kannabisuutelääkistystä käyttäneistä saivat helpotusta oireisiinsa verrattuna placeboryhmän 16%:iin.

Sivuvaikutusten määrä oli suurempi niiden potilaiden keskuudessa jotka käyttivät kannabisuutetta, ja oli suurimmillaan ensimmäisten kahden viikon aikana hoidon aloittamisesta. Hermostojärjestelmän häiriöt ja suolisto-ongelmat olivat yleisimmin raportoituja sivuvaikutuksia, joskaan mikään sivuvaikutuksista ei ollut vakavaa.

Tutkimuksen tekijät ovat päätelleet heidän kokeidensa tuloksien indikoivan kannabiksen sopivan käytettäväksi hoitona MS-taudille tyypillisiin lihasongelmiin, ja voivan auttaa myös tehokkaasti kivunhelpotukseen, erityisesti voimakkaasta kivusta kärsiville.

Lähde:

Science Daily





Kyselytutkimus kannabiksen kotikasvatuksesta

18 09 2012

Kansainvälinen tutkimus kannabiksen kasvattamisesta 2012

Tiedote tutkimukseen osallistujille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa kyselytutkimuksen kannabiksen kotimaisesta kasvattamisesta. Tämä on toinen kerta, kun tällainen tutkimus tehdään Suomessa. Edellinen toteutettiin vuonna 2009 ja sen keskeiset tulokset on raportoitu Pekka Hakkaraisen, Jussi Perälän ja Leena Metson kirjoittamassa artikkelissa ”Kukkaa pukkaa – Kannabiksen kotikasvatus Suomessa” Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 2/2011. 

Tutkimus toteutetaan aikaisempaan tapaan verkossa täytettävän kyselylomakkeen avulla. Suomen tiedonkeruu on osa kansainvälisen tutkijaverkoston Global Cannabis Cultivation Research Consortium (GCCRC) yhteishanketta, jossa on mukana tutkijoita Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Australaasiasta (lisätietoja hankkeesta osoitteessa www.worldwideweed.nl). Tarkoituksena on vertailla kannabiksen kasvattamisen merkityksiä, motiiveja ja käytäntöjä eri maissa ja erilaisilla kasvattajilla. Suomen osahankkeesta ja suomenkielisestä lomakkeesta vastaavat osastojohtaja Pekka Hakkarainen (THL) ja tutkija Jussi Perälä (Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry.).

Osallistuaksesi tähän tutkimukseen sinun on täytettävä seuraavat ehdot:

  • Olet kasvattanut kannabista ainakin yhden kerran tai kasvatat kannabista parhaillaan
  • Olet vähintään 18 -vuotias
  • Asut Suomessa

Lomakkeessa kysytään kokemuksiasi kannabiksen kasvattamisesta, perusteitasi kasvattamiselle, omaa kannabiksen ja muiden päihteiden käyttöäsi sekä suhdettasi huumemarkkinoihin. Vastaaminen vie aikaa noin 20–30 minuuttia, riippuen kokemuksiesi laajuudesta kysyttävien asioiden parissa.

Osallistumisesi edesauttaa tiedon lisäämistä kannabiksen kasvattamisesta. Kansainvälisen yhteistyön avulla voimme vertailla suomalaista kannabiksen kasvatusta muiden maiden tilanteeseen.  Suomen kansalliset tulokset julkaistaan kotimaisessa tieteellisessä aikakauslehdessä ja eri maiden vertailutiedot kansainvälisissä tiedelehdissä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia esitellään seminaareissa ja tiedotusvälineissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Osallistumisesi perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Kaikki kyselylomakkeella kerätty tieto on ehdottoman luottamuksellista. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä suojatuilla sivuilla. IP-osoitteita tai muita yksilöitävissä olevia lokitietoja tutkimukseen osallistumisesta ei kerätä. Tutkimusraportit perustuvat vastausjakaumiin, joten niistä ei voi tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Tutkimusaineisto säilytetään turvallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tutkittavien suojan periaatteet on käsitelty THL:n tutkimuseettisessä työryhmässä.

Kyselytutkimus avataan vastaajille 24.09.2012.  Osallistuminen tutkimukseen tapahtuu vastaamalla kysymyslomakkeeseen Internetissä osoitteessa www.thl.fi/kukka2. Kysely on avoinna  24.03.2013 saakka.

Mikäli sinulla on kysyttävää tästä tutkimuksesta, voit ottaa yhteyttä allekirjoittaneisiin. Kansainvälisen tutkimuksen edistymistä ja sen tuloksia voit seurata tutkimusprojektin verkkosivuilla osoitteessa www.worldwideweed.nl ja Twitterissä osoitteessa https://twitter.com/wor1dwideweed.

Kiitämme mielenkiinnostasi tätä tiedotetta kohtaan. Jotta Suomen tilanteesta saataisiin mahdollisimman kattava ja edustava kuva, toivomme runsasta osallistumista tutkimukseen.

———————————————–

Osastojohtaja Pekka Hakkarainen

pekka.hakkarainen@thl.fi

Puh. +358 29 524 7161

———————————————–

Asiantuntija Jussi Perälä

jussi.perala@ehyt.fi

Puh. +358 50 591 9020

———————————————–

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Institutet för hälsa och välfärd • National Institute for Health and Welfare

Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki, puh/tel +358 29 524 6000





Kanadassa hyväksytty kannabistee ja -leivokset lääkkeeksi

16 04 2012

Kanadan läntisimmän osavaltion Brittiläisen Kolumbian korkein oikeus hyväksyi kannabiksen käytön lääkkeenä myös teen tai leivoksien muodossa. Lääkekäyttäjillä on nyt laillinen mahdollisuus käyttää lääkkeitään muutoinkin kuin kuivaamisen jälkeen polttamalla.

Tuomari Robert Johnston totesi, että Kanadan terveysministeriön säädökset ovat perustuslain vastaisia. Tuomarin mukaan lääkekäytön rajoittaminen vain kuivattuun marihuanaan rikkoo yhtä perustuslain oikeuksia ja vapauksia koskevaa kohtaa.

27. huhtikuuta Johnston kuulee perusteluita säädöksiin tulevien muutosten muodosta ja ajankohdasta. Valtio on pyytänyt tuomaria pysäyttämään päätöksensä täytäntöönpanon vuoden ajaksi. ”Muutokset tulevat olemaan kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Tarvitsemme aikaa varmistaaksemme, että kaikki ohjelmassa mukana olevat tuntevat ohjeet ja noudattavat niitä”, sanoi liittovaltion syyttäjä Peter Eccles. ”Olemme tekemisssä lääkinnästä aiheutuneiden rikosoikeudellisten seuraamusten kanssa.”

Tilanne sai alkunsa kun Kanadan kannabiksen ostajien klubin (Cannabis Buyers’ Club of Canada) pääleipuri Owen Smith päätti lähteä testaamaan oikeuksiaan perustuslakiin vedoten. Smithiä, 29, syytettiin 2009 marihuanan laittomasta hallussapidosta ja salakuljetusaikomuksista. Voimakas haju oli saanut kiinteistönomistajan valittamaan poliisille, joka hankki etsintäluvan ja löysi suuria määriä kannabista sisältäviä oliivi- ja viinirypäle siemenöljyjä sekä leivonnaisia. Syytteen saadessaan Smith tuotti syötäviä kannabispohjaisia tuotteita klubin kautta myytäväksi.

Smithin oikeudenkäynti alkoi tammikuussa voir dire -tilanteella eli oikeudenkäynnillä oikeudenkäynnin sisällä. Perustuslain tulkintaan vetoava hakemus haastoi terveysministeriön säädökset, joiden mukaan valtuutetut käyttäjät saavat pitää lääkekannabista hallussaan vain kuivatussa muodossa.

Puolustusasianajaja Kirk Tousaw väitti lakien olevan perustuslain vastaisia ja mielivaltaisia eivätkä ne edistä hallituksen tavoitteita terveyden suojelemiseksi tai kansalaisten turvaamiseksi. Sen sijaan ne pakottavat kriittisesti ja kroonisesti sairaat pääosin polttamaan lääkekannabiksensa, joka on käyttötavoista epäterveellisin savukaasujen mahdollisesti aiheuttaessa haittoja. Erityisesti tämä korostuu hengitystieongelmista ja keuhkosairauksista kärsivillä, joiden tulisi välttää polttamista ja suosia höyrystämistä sekä syömistä ja juomista.

”Edes Kanadan terveysministeriön hallinnon lääkekäyttäjäksi valtuuttama henkilö ei pysty tuottamaan kannabisvoita tehdäkseen keksejä, joita hän voisi syödä ennen nukkumaan rupeamista tai heti herättyään sietääkseen kroonisia kipujaan”, Tousaw kertoi oikeudelle. Voir diren aikana kannabista lääkkeeksi käyttävät potilaat todistivat haluavansa mahdollisuuden juoda kannabisteetä, syödä kannabiskeksejä ja soveltaa kannabista sisältäviä öljyjä. ”Nämä muut lääkkeiden nauttimisen muodot ovat tehokkaampia ja vähemmän haitallisia verrattuna kuivatun marihuanan polttamiseen tai höyrystämiseen”, Tousaw sanoi.

Oikeuden päätöksestä kuultuaan Tousaw oli hyvin kiitollinen. ”Tämä avaa mahdollisuuden luvan saaneille käyttäjille pitää hallussaan ja tuottaa tätä lääkeainetta muussakin kuin kuivatussa muodossa. Luvan saaneet lääkekäyttäjät voivat juoda teetä tai kokata siitä ruokaöljyjen avulla”, hän kuvaili.

Lähde:

The Province





Rahat huumesodan sijaan kouluihin

20 03 2012

Huumesotaan käytettävät huimat rahasummat tulisi käyttää lasten koulutukseen. Siinä vaikutukset olisivat todellisia ja yhteiskuntaa parantavia.

Jos meillä on mitään toivoa rodullisten syvien haavojen paranemiseksi, meidän täytyy ensin pysäyttää epäonnistuneen huumesodan massavangitsemisten ja muiden sairaiden vaikutusten aiheuttama verenvuoto. Kieltopolitiikkaa, kuinka jaotellaan ”me vastaan mies” -mentaliteetti ovat aiheuttaneet yhteisössämme vahingollisia seurauksia siitä kuinka mustat miehet koetaan – eikä vain valkoisten ihmisten keskuudessa.

Afroamerikkalaisena poliisina Baltimoressa, jopa minä ajauduin pelon alle kun kohtasin ryhmän mustia nuoria kadulla. Huumeiden, kuten kannabiksen, kieltäminen on tehnyt niistä erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ei ole vaikea ymmärtää miksi monet nuoret valitsevat katujen huumepelin ja pelaavat mahdollisuudesta nousta ylös ravintoketjussa ja tienata reilusti verovapaata rahaa McDonaldsin uniformun pukemisen sijaan.

Vaikka kieltävä huumepolitiikka ei ole onnistunut vähentämään huumeiden käyttöä, se on on kuitenkin onnistunut muuttamaan kokonaisia yhteisöjä rikollisiksi. Lähes joka kolmas musta mies voi odottaa viettävänsä aikaa kaltereiden takana. Monille mustille nuorille pidätetyksi joutuminen on siirtymäriitti aikuisuuteen. Aina ei ole ollut näin.

Ollessani nuori Baltimoressa saatoin kävellä naapurustoni kaduilla ja osoittaa taloja joissa vanhemmat olivat lääkäreitä, lakimiehiä, poliiseja ja opettajia. Yhteisöni lapset haaveilivat noihin ammatteihin pääsemisestä kasvaessaan ja moni heistä onnistui tavoitteessaan.

Nykyään tällaista toivoa ei ole kovin paljon. Kiitos siitä kuuluu kysynnän selvästi ylittävälle ”huumesodalle”. Kävellessäni vanhan naapurustoni katuja näen taloja joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kaltereiden takana, koeajalla tai ehdonalaisessa.

53% mustista pojista ei koskaan käy loppuun lukiota. Lopettaneista 60% päätyy viettämään aikaa kaltereiden takana. Jopa koulussa pysyviä valmistellaan vankilaa varten. Monet koulut kohtelevat lapsia kuin epäiltyjä heti kun he astuvat ovesta sisään. Lapset pakotetaan kulkemaan metallinpaljastimien läpi tai antamaan virtsatesti koulun jälkeen pidettävään kerhoon osallistumisen ehtona. Poliisit liikkuvat kouluissa kuin vanginvartijat. On kuin ehdollistaisimme heitä koko elämän vangitsemiseen.

Ehkä, jos me käyttäisimme vähemmän rahaa turhiin yrityksiin huumeiden käytön eliminoimiseksi epäilyjen, pidätysten ja rankaisemisen sijaan, niin me voisimme sijoittaa lisää resursseja koulujen parantamiseen varmistaaksemme, että yhä useammat nuoret saavat riittävää valmistautumista menestymistä varten. Huumesodan lopettaminen ei ole kaikkia rotuun liittyviä ongelmia ratkaiseva ihmelääke yhteisöllemme, mutta se on välttämätön ensimmäinen askel.

Neil Franklin on Law Enforcement Against Prohibition -järjestön nykyinen johtaja. Hän työskenteli 34-vuotisen uransa aikana huumepoliisina ja koulutuspäällikkönä Marylandin osavaltion poliisissa ja Baltimoren poliisiyksikössä.

Lähde:

NY Times





Kannabiksen päihdekäytön laillistamisesta äänestetään Coloradossa

13 03 2012

Coloradon äänestäjät saavat marraskuussa päätettäväkseen laillistetaanko kannabiksen viihdekäyttö heidän osavaltiossaan.

Lakiehdotuksesta, joka laillistaisi pienten kannabismäärien hallussapidon täysi-ikäisille, on tulossa toinen kannabiksen laillisuutta määrittävä äänestys Yhdysvalloissa vuoden lopulla. Coloradon lisäksi Washingtonin osavaltiossa lakialoite sai tuekseen tarpeeksi allekirjoituksia, jotta se hyväksyttiin äänestykseen.

Yksikään osavaltio ei tällä hetkellä salli kannabiksen päihdekäyttöä. Kalifornian äänestäjät jättivät hyväksymättä laillistamista ehdottaneen lakialoitteen vuonna 2010, osittain siksi, että kysymykset aineen tuottamisen ja myynnin säätelystä nousivat huolenaiheeksi.

”Tämä vuosi saattaa muodostua vedenjakajaksi vuosikymmeniä kestäneessä kamppailussa kannabiksen kieltolain lopettamiseksi”, sanoi Art Way, lakialoitetta tukevan Drug Policy Alliancen Coloradon johtaja kannanotossaan. Wayn lausunnon mukaan ”Kieltolaki on haitallinen yhteisöidemme terveydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Se toimii käyttövoimana massiiviselle, yhä brutaalimmaksi muuttuvalle maanalaiselle taloudelle, tuhlaa miljardeja dollareita vähenevistä lainvalvonnan resursseista ja tekee miljoonista muutoin lainkuuliaisista kansalaisista rikollisia”.

Colorado on Washingtonin kanssa eräs 16 osavaltiosta, joka sallii kannabiksen käytön lääketieteellisiin tarkoituksiin, vaikka liittovaltion laki kieltääkin aineen laittomana huumeena. Yleinen mielipide on jyrkän jakautunut mitä tulee täyden laillistamisen hyötyihin.

Liittovaltion hallinto on iskenyt lääkekannabistoiminnan kimppuun useissa lähinnä läntisissä osavaltioissa, mukaanlukien Colorado ja Washington, suorittaen ratsioita lääkekannabisapteekkeihin ja kasvattamoihin ja uhannut kiinteistöjen omistajia rikossyytteillä. Coloradon osavaltion yleisen syyttäjän John Suthersin puhemies kertoi viraston vastustavan lakiehdotusta laillistamisen puolesta. ”Yleinen syyttäjä vastustaa kaikkia aloitteita, jotka helpottavat kannabiksen saatavuutta”, sanoi tiedottaja Mike Saccone.

Coloradon lakialoite sallisi hyväksytyksi tullessaan unssin, noin 30 gramman, kannabiksen hallussapidon ja enintään kuuden kannabiskasvin kasvatuksen, kertoi Mason Tvert, eräs Campaign to Regulate Marijuana Like Alcohol -aloitteen perustajista. Lakialoite myös säätäisi lainsäädännölliset kehykset kannabistuotteiden myynnille ja valmisteverojärjestelmälle, sekä laillistaisi teollisuushampun kasvatuksen. Tvertin mukaan lakialoitteessa säädetään myös, että vuosittain ensimmäiset 40 miljoonaa kannabiksen myynnistä kertynyttä verodollaria ohjataan julkisten koulujen rakentamiseen. Hän ei osannut kuitenkaan arvioida, kuinka paljon verotuloja laki aikaansaisi. 40 miljoonaa ylittävät verovarat menisivät Tvertin mukaan osavaltion yleiseen kassaan.

Coloradon äänestäjät torjuivat pienten kannabismäärien laillistamisen vuonna 2006, mutta Tvertin mukaan uuden lakiehdotuksen verosäännökset ja hampputeollisuuden ja siihen liitoksissa olevan liiketoiminnan potentiaalisesti luomat työpaikat tekevät siitä hyväksyttävämmän äänestäjille. ”Nyt on oikea aika”, hän sanoi viitaten viime vuoden joulukuussa toteutettuun mielipidekyselyyn, jonka mukaan 49 prosenttia Coloradon äänestäjistä kannatti laillistamista.

Maanlaajuisesti ennätysmäiset 50 prosenttia amerikkalaisista kannatti kannabiksen käytön laillistamista viime lokakuisessa Gallup-kyselyssä. Vain viisi vuotta aiemmin kannattajia oli 36 prosenttia.

Vuoden 2000 lääkekannabislain johdosta Colorado ylläpitää yli 80 000:n lääkekannabiskortin omaavan potilaan rekisteriä ja lääkärien sekä jakelijoiden toimintaa ohjaavaa säännöstöä. Liittovaltion syyttäjät ovat kuitenkin aloittaneet tammikuussa tehoiskujen sarjan yli kahtakymmentä lääkekannabisapteekkia vastaan. Syynä näiden sijainti alle 300 metrin etäisyydellä kouluista. Omistajille on annettu 45 päivää aikaa lopettaa toimintansa tai heitä uhkaa rikosoikeudelliset rangaistukset.

Lähde: Reuters





Israelilaistutkimus: Kannabis on tehokas lääke syöpäpotilaille

6 03 2012

Kaksi kolmasosaa lääkekannabisluvan saaneista israelilaisista syöpäpotilaista kokee kannabiksen tuoneen parannusta oireisiinsa, kertoo tammikuussa Israelin syöpälääkäriliiton konferenssissa julkaistu tutkimus. 65 % tutkimuksessa olleista potilaista suosittelisi lääkekannabishoitoa myös muille.

Tel Avivilaisen Sheba Medical Centerin tutkijat yhteistyössä Israelin syöpäyhdistyksen kanssa seurasivat lääkekannabishoidon tehoa yhden vuoden ajan 264:llä syöpäpotilaalla. Tutkimuksen mukaan 61 % vastaajista koki lääkekannabiksen tuovan huomattavaa parannusta elämänlaatuunsa ja 56 % kertoi sen auttavan selviytymään kipujen kanssa. Yleisesti ottaen 67 % oli hoidon kannalla ja 65 % suosittelisi sitä muillekin.

Selvityksessä tuli ilmi, että kannabis on tehokas ja suositeltava hoitokeino tiettyihin syövän oireisiin. Hoitoa tulisi tarjota potilaille syöpäsairauden aikaisemmissa vaiheissa.

Kyselyssä yleisimmät syöpäsairaudet joihin lääkekannabista oli myönnetty olivat keuhkosyöpä (12 %), rintasyöpä (12 %) ja haimasyöpä (10 %).

Tutkimus keskittyi pääsääntöisesti kannabiksen käyttöön useiden syövän tai syöpähoidon oireiden, kuten kivun ja pahoinvoinnin, helpottamiseksi. Se ei arvioinut kannabiksen vaikutusta syöpäkudoksen kasvuun. Eläinkokeissa useiden kannabinoidien, muun muassa THC:n ja CBD:n, on havaittu tuhoavan valikoivasti sairaita soluja ja syöpäkasvustoa.

Tällä hetkellä noin 6000:lla israelilaisella on lupa kannabiksen lääkinnälliseen käyttöön. Valtion ohjelmaan hyväksytyt potilaat saavat kasvattaa kannabista kotonaan tai ostaa sitä jostakin maan 12:sta lisensoidusta lääkekannabispuutarhasta.

Israelin terveysministeriö hyväksyi kannabiksen lääkekäytön virallisesti kesällä 2011. Samalla se suositteli valtion tuottaman ja jakeleman kannabiksen voimakkaampaa tukemista. Ministeriö arvioi, että kun ohjelma on saatu kunnolla käyntiin, kannabiksesta voi olla apua jopa 40 000:lle israelilaiselle.

Lähde:

NORML





Keski-iän kannabiksen käyttö ei johda psyykkisen suorituskyvyn heikkenemiseen

6 03 2012

Tutkijat kertovat kannabiksen satunnaiskäyttäjien pärjänneen  verrokkejaan paremmin muistitestissä. Tutkijat arvelivat tämän johtuvan osittain siitä, että käyttäjillä on yleisesti ottaen korkeampi koulutustaso kuin ei-käyttävillä.

Keski-ikäiset aikuiset, joiden muistikuvat ovat tulleet ajan saatossa hämyisiksi, eivät voi syyttää kannabiksen polttamista unohtelevaisuudestaan, tutkijat sanovat. Lontoon King’s Collegen tiedemiehet huomasivat, että satunnainen kannabiksen käyttö voisi parantaa keskittymisen tasoa, vaikkakin he huomauttivat pitkäaikaisen käytön voivan mahdollisesti olla haitallista.

American Journal of Epidemiologyssä julkaistussa tutkimuksessa testattiin noin 9000 iältään noin 50-vuotiasta brittiä psyykkisen suorituskyvyn sekä muistitoiminnan osalta. Tutkijat huomasivat että ne, jotka olivat käyttäneet laittomia huumeita niinkin äskettäin kuin nelikymppisinä, suoriutuivat testeistä yhtä hyvin tai jopa hieman paremmin kuin verrokkiryhmä, joka ei ollut käyttänyt huumeita koskaan.

Osanottajia haastateltiin heidän nykyisestä ja menneestä huumeiden käytöstään heidän ollessaan 42-vuotiaita ja heidät testattiin heidän ollessaan 50-vuotiaita. Kannabis oli käytetyin huumausaine osanottajien keskuudessa, kuuden prosentin sanoessa käyttäneensä sitä viimeisen vuoden aikana, kun taas 25 % ei ollut käyttänyt sitä ikinä. 3-8 % kertoi käyttäneensä kovempia huumeita, kuten amfetamiineja, LSD:tä, hallusinogeenisiä sieniä, kokaiinia tai ekstaasia.

”Kaiken kaikkiaan tulokset tuntuvat ehdottavan sitä ettei laittomien huumeiden käyttö välttämättä vaikuta keski-iässä kognitiivisiin toimintoihin niitä heikentävästi”, sanoi johtava tutkija tohtori Alex Dregan. ”Kuitenkaan tulokset eivät poissulje huumeiden haitallisia vaikutuksia joissain yksilöissä jotka ovat altistuneet raskaasti huumausaineille pitkien aikojen kuluessa”.

Pientä joukkoa tutkituista oli jouduttu hoitamaan heidän huumeidenkäyttönsä takia, joka voi kertoa raskaasta ja addiktoituneesta käytöstä, eivätkä he pärjänneet kognitiivisesti enää yhtä hyvin 50-vuotiaina, mutta heitä oli liian vähän jotta kunnollisiin johtopäätöksiin olisi voitu päätyä, tutkijat huomauttavat.

Tohtori Dreganin tutkimustiimi käytti dataa 8 992:sta 42-vuotiaasta britistä, jotka olivat osallistuneet kansalliseen terveystutkimukseen missä kysyttiin olivatko he ikinä käyttäneet mitään 12 laittomasta huumeesta. Kun haastateltavat olivat 50-vuotiaita, heidän muistiaan, huomiokykyään ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin.

Kokonaisuudessaan tutkimuksessa havaittiin ettei väitteitä, että nykyisillä tai entisillä huumeidenkäytäjillä olisi heikentynyt psyykkinen toimintakyky, voitu vahvistaa. Itse asiassa, kun nykyiset ja entiset käyttäjät ympättiin yhteen, heidän testituloksensa olivat paremmat. Mutta tämä etu oli hyvin pieni, ja tutkijoiden mukaan se saattoi myös heijastaa toista löydöstä: huumeita joskus käyttäneillä ihmisillä oli yleisesti ottaen korkeampi koulutustaso kuin ei-käyttäjillä.

”Nämä tulokset ovat odotettavissa kun tarkastellaan ryhmää läntisen maailman satunnaisia huumeidenkäyttäjiä”, sanoi John Halpern, Harvard Medical Schoolin psykiatri. ”Tietyllä tavalla tämä ei ole yllättävää. Aivot ovat sitkeät”.

Vaikka joissain tutkimuksissa on havaittu että huumeet kuten kannabis ja kokaiini sumentavaisivat ajattelua, muistia ja keskittymistä, uudet tulokset edustavat sitä vaihtoehtoa, että nämä vaikutukset ovat vain väliaikaisia, tohtori Dreganin tiimi kertoo. Tohtori Halpern huomautti, että kannabiksen käyttäjiin keskittyneissä tutkimuksissa havaittiin, että myös vuosia jatkuneen säännöllistä käyttöä seuranneen lopettamisen jälkeen heidän tuloksensa kognitiivista suorituskykyä mitanneissa testeissä paranivat vain kuukausi lopettamisen jälkeen. Tutkijat eivät kuitenkaan halua rohkaista huumeiden käyttöön, sillä nykyinen tutkimus ei sulkenut pois huumeiden vahingollisia vaikutuksia pitkään jatkuneen raskaan käytön seurauksena.

Lähde:

The Daily Mail





Marijuanaa numeroina

29 02 2012

102 miljoonaa – vähintään kerran elämässään kannabista käyttäneiden amerikkalaisten määrä vuonna 2008.

18 miljardia dollaria – marijuanan pimeiden markkinoiden arvioitu arvo Yhdysvalloissa.

1,4 miljardia dollaria – arvioitu vuosittainen tuotto jonka Kalifornia saisi mikäli se säätelisi ja verottaisi kannabiksen jakelua.

1970 – vuosi jolloin marijuanasta tuli luokan I huume liittovaltion lain alaisuudessa ja sen kasvattamisesta tuli vakava rikos.

46% amerikkalaisista kannatti marijuanan laillistamista lokakuussa 2010.

50% vastusti.

73% amerikkalaisista puolusti lääkekannabiksen laillistamista omissa osavaltioissaan.

23% vastusti.

15 + Columbian liittopiiri – marijuanan lääkekäytön sallivien osavaltioiden määrä.

1,7 miljardia dollaria – lääkekannabiksen kansallisten markkinoiden arvo.

8,9 miljardia dollaria – arvioitu lääkekannabismarkkinoiden arvo viiden vuoden päästä.

92% – Kalifornian ja Coloradon osuus lääkekannabisteollisuudesta.

24,8 miljoonaa – potentiaalisten lääkekannabikseen oikeutettujen potilaiden määrä niissä osavaltioissa joissa lääkekannabis on laillista.

730 000 – lääkekäyttöön kannabista käyttävien potilaiden määrä edellämainituissa osavaltioissa.

858 408 ihmistä pidätettiin kannabislakien rikkomisesta vuonna 2009.

2/3 ihmisistä, jotka ovat joutuneet vankilaan huumerikoksista ovat latinalaisamerikkalaisia tai ihonväriltään mustia, vaikka nämä ihmisryhmät käyttävät ja myyvät huumeita samassa määrin kuin valkoihoiset.

200 000+ – oikeutensa liittovaltion opintotukiin huumausainerikostuomion takia menettäneiden opiskelijoiden määrä.

Lähde:

The Rolling Stone





Pohjoisamerikkalaisista 11% käyttää kannabista

19 02 2012

Viimeisten 50 vuoden aikana huumausainesopimukset eivät ole onnistuneet estämäään huumausaineiden laittoman tuotannon globalisoitumista ja laittomien huumeiden ei-lääketieteellistä käyttöä. Maiden, jotka haluavat tehokkaasti ehkäistä huumeiden aiheuttamia haittoja, tulisikin vakavasti harkita huumausainesopimuksista pois jääntiä.

Arviolta 11 prosenttia 15-64 vuotiaista pohjoisamerikkalaisista käyttää kannabista vuosittain, tiedelehti Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa todetaan. Queenslandin ja Melbournen yliopistojen tutkijat arvioivat laittomien huumausaineiden maailmanlaajuista käyttöä sekä sen terveysvaikutuksia. Tutkijat raportoivat arviolta noin 10,7 % pohjoisamerikkalaisista käyttävän kannabista vuosittain. He arvioivat, että vähemmän kuin viisi prosenttia maailman väestöstä olisi käyttänyt kannabista viimeisen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan ahkerimpia käyttäjiä olivat australialaiset.

Mitä tulee laittomien huumausaineiden vaikutukselle terveyteen, tutkijat kirjoittivat, että ”käytettävissä olevan aineiston perusteella suurin osa laittomiin huumeisiin liittyvistä sairauksista liittyy vahvasti ongelmakäyttäjiin, erityisesti ihmisiin jotka käyttävät huumeensa suonensisäisesti”.

Tekijät totesivat, että vain ”vähemmistö laittomia huumeita käyttäneistä yksilöistä tulee riippuvaiseksi tai alkaa käyttää niitä suonensisäisesti”, ja he lisäsivät myös, että ”riskit kannabiksen käytön kohdalla olivat paljon pienempiä kuin muiden laittomien huumeiden ollessä kyseessä”. He myös päättelivät, että ”korkean tulotason maissa laittomien huumeiden osuus sairaustaakasta on pienempi kuin tupakan, mutta suunnilleen samaa luokkaa alkoholin kanssa”.

Pääkirjoituksessa todettiin huumausaineiden kriminalisoinnin epäonnistuneen laittomien huumeiden saatavuuden vähentämisessa. Eikä se ole onnistunut vaikuttamaan positiivisesti laittomien huumeiden maailmanlaajuisiin terveysvaikutuksiin. ”Viimeisen 50 vuoden aikana kansainväliset huumausainesopimukset eivät ole estäneet huumeiden laittoman valmistuksen globalisoitumista ja ei-lääketieteellistä käyttöä, eivätkä samat sopimukset ole teollisuusmaiden ulkopuolella tuoneet näitä lääkeaineita saataville lääketieteelliseen käyttöön. Järjestelmä on myös kiistatta huonontanut ihmisten terveyttä ja huumeidenkäyttäjien hyvinvointia lisäämällä huumausainerikoksista vangittujen määrää, estäen tehokkaat vastatoimenpiteet HIV:n leviämisen estämiseksi ruiskuja käyttävien huumeidenkäyttäjien keskuudessa, ja luoden tehokkaan ilmapiirin huumeiden käyttäjän ihmisoikeuksien rikkomista varten”.

Kirjoituksen loppupuolella todetaan: ”Kansallisia kokeiluja erilaisiin lähestymistapoihin huumeiden haittojen vähentämiseksi olisi sallittava. Kansainväliset huumausainesopimukset niiden nykymuodossa vakavasti rajoittavat hallitusten valmiuksia osallistua tällaiseen politiikkaan kokeiluissa. — Maiden, jotka haluavat kokeilla erilaisia tapoja säädellä huumausaineiden käyttöä ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja tulee harkita vakavasti huumausainesopimuksien ulkopuolelle jättäytymistä. — Kansanterveyden näkökulmasta meidän tulee siirtyä kohti kontrollijärjestelmää, joka on linjassa eri huumeiden aiheuttamien erilaisten haittojen kanssa, ja tulee myös osoittaa ymmärrystä huumeiden käytön ja haittojen erilaisten säätelytapojen vaikutuksille”.

Lähde:

NORML





Harvardin yliopiston professori: ”Kannabis on täällä jäädäkseen”

16 02 2012

Ainoa keino jolla yhteiskuntamme voi hyödyntää kannabiksen täyden potentiaalin, mukaanlukien kaikki lääketieteelliset mahdollisuudet, on vapauttaa se reseptilääkkeitä kontrolloivasta säätelystä ja psykoaktiivisia aineita kontrolloivista rikoslaeista, kirjoittaa Harvard Medical Schoolin professori Lester Grinspoon.

Vuonna 1967, huolestuttuani vaarallisen kannabishuumeen käytön lisääntymisestä, aloin tutkia tieteellistä ja lääketieteellistä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tarkoituksenani saada aikaan objektiivinen yhteenveto aineen kieltämisen pohjana olevista asiatiedoista. Suureksi yllätyksekseni en löytänyt luotettavia tieteellisiä perusteita jotka olisivat oikeuttaneet kannabiksen kieltolain. Väite, jonka mukaan kyseessä on erittäin myrkyllinen aine, perustuu vanhoihin ja uusiin myytteihin. Itse asiassa eräs kannabiksen erityislaatuisista ominaisuuksista on juuri sen huomattavan alhainen myrkyllisyys. Verrattuna vapaasti saatavilla ja käytettävissä olevaan aspiriiniin kannabis on paljon turvallisempaa – pelkästään Yhdysvalloissa kuolee aspiriiniin vuosittain yli 1000 henkilöä, kun taas kannabikseen ei ole koskaan kuollut kukaan missään päin maailmaa.

Itse asiassa, kun kannabis viimein ottaa uudelleen paikkansa USA:n lääkeaineluettelossa – paikka jonka se menetti vuonna 1937 Marijuana Tax Actin astuttua voimaan – sitä tullaan pitämään yhtenä tuon hakemiston turvallisimmista aineista. Tämän lisäksi sitä tullaan lopulta ylistämään ”ihmelääkkeenä” aivan kuten penisilliiniä 1940-luvulla. Penisilliini saavutti tuon maineen koska se oli huomattavan ei-myrkyllistä, tarpeeksi suurissa määrin tuotettuna melko edullista ja se oli tehokas monien tartuntatautien hoidossa. Aivan samoin myös kannabis on poikkeuksellisen turvallista ja kieltolain tuoman hinnannousun loppuessa huomattavasti halvempaa kuin konventionaaliset lääkeaineet joita se korvaa ja sen jo nyt vaikuttava hoidollinen monipuolisuus vain jatkaa laajenemistaan.

Kun huomioi nämä ominaisuudet, ei liene yllättävää että kannabiksen lääkinnällinen käyttö kasvaa eksponentiaalisesti ja että jotkut osavaltiot ovat luoneet lainsäädännön joka sallii erilaisista sairauksista kärsivien käyttää ainetta laillisesti lääkärin suosituksesta. Valitettavasti, koska jokainen osavaltio vaatii itselleen oikeuden määrittää mihin oireisiin ja oireistoihin kannabista voidaan käyttää hoitona, monien potilaiden joilla on oikeutetut väitteet tämän kasvin hyödyllisyydestä hoitokeinona, täytyy jatkaa sen käyttöä laittomasti ja siten kärsiä laittomuuden aiheuttamasta lisästressistä ja ahdistuksesta.

Kalifornia ja Colorado ovat osavaltiot joissa on eniten potilaita joille olisi lääketieteellisesti hyödyllistä olla oikeutettuja lailliseen kannabikseen. New Jersey on kaikkein rajoittavin osavaltio, jossa vain pieni osa niistä potilaista jotka pitäisivät kannabista yhtä hyvänä tai parempana hoitokeinona kuin myrkyllisempiä tavanomaisia lääkkeitä jotka se korvaisi, ovat oikeutettuja sen lailliseen käyttöön. New Jerseyn lainsäätäjät saattavat olla peloissaan Kalifornian ja Coloradon lääkekannabisjakelun tilasta, jota jotkut pitävät kaoottisena. Nämä pelot johtuvat vapaammista lääkekäytön säännöksistä näissä osavaltioissa, mikä on johtanut siihen että ainetta on helpommin saatavilla henkilöille jotka käyttävät sitä muihin tarkoituksiin kuin tiukan lääkkeellisesti. Jos tämä on asianlaita, se vahvistaa näkemykseni, että on mahdotonta hyödyntää tämän kasvin täydet hoidolliset potentiaalit, puhumattakaan muista sen hyödyllisistä käyttötarkoituksista, nykyisen turmiollisen kieltolain viitekehyksessä.

Kannabis on täällä jäädäkseen. Ei ole enää pienintäkään epäilystä että kyseessä olisi vain eräs ohimenevä huumevillitys. Aivan kuten alkoholi, kannabis on nyt osa kulttuuriamme, kulttuuria, joka yrittää löytää sopivan sosiaalisen, lainopillisen ja lääketieteellisen suhtautumisen siihen. Meidän on viimein tajuttava, nyt kun yli 21 miljoonaa kannabiksen käyttäjää on pidätetty 1960-luvulta lähtien, useimmat heistä nuoria ja 90 prosenttia tapauksista pelkkiä hallussapitoja, että ”sodankäynti” kannabista vastaan ei toimi yhtään sen paremmin kuin alkoholia vastaan kieltolain aikaan.

Monet ihmiset ilmaisevat kärsimättömyyttään liittohallinnon tinkimättömään itsepäisyyteen sen pitäessä kiinni kannastaan, että ”kannabis ei ole lääke”. Yhdysvaltojen 50:stä osavaltiosta 13 on jo dekriminalisoinut kannabiksen, ja alkaen Kaliforniasta vuonna 1996 15 muuta osavaltiota sekä Washington D.C. on sallinut potilaille laillisen lääkekannabiksen. Eräissä muissa osavaltioissa on vireillä samankaltaisia lakialoitteita. Nämä osavaltiot kehittävät suurisuuntaista sosiaalista koetta siitä, kuinka parhaiten käsitellä ”kannabis lääkkeenä” -ilmiötä, samalla lähettäen voimakkaan viestin liittohallinnon suuntaan. Kunkin osavaltion toimet ovat murtaneet osaltaan kannabinofobiana tunnettua hyvin yleistä harhakuvitelmaa.

Moraalinen yksimielisyys kannabiksen pahuudesta on muuttumassa epävarmemmaksi ja pintapuolisemmaksi, kenties siksi että niin useat ihmiset ovat kokeneet omakohtaisesti, että kyseessä on suhteellisen vähähaittainen ja erittäin hyödyllinen kasvi. Auktoriteetit teeskentelevät, että kannabiskaupan eliminoiminen on kuin orjakaupan tai merirosvouksen hävittämistä tai isorokon ja malarian poispyyhkimistä. Virallinen totuus on, että kaikki mahdollinen on tehtävä jotta kukaan ei koskaan käyttäisi kannabista – edes lääkkeenä. Mutta on olemassa myös maanläheisempi suhtautuminen kannabiksen käyttöön, joka on huomattavasti sallivampi.

Kannabiksenkäyttäjät eivät ainoastaan ole tottelemattomia huumelakien suhteen, he myös tuntevat perustavanlaatuista epäkunnioitusta niitä kohtaan. He eivät peittele katkeraa mielipahaa laeista jotka esittävät heidät rikollisina. He uskovat että lukemattomat ihmiset ovat joutuneet hallintonsa pettämiksi, ja epäilevät, että nämä ”auktoriteetit” eivät ymmärrä juuri mitään kannabiksen niin hyvistä kuin huonoistakaan puolista. Nämä ristiriitaisten tuntojen virtaukset ja vastustus kansalaisten asenteissa kannabislakeja kohtaan ovat luomassa mahdollisuutta muutokselle, eritoten koska kieltolain rahalliset kustannukset ovat niin huikeita ja jatkavat alati kasvuaan.

On myös selvää, että tosiseikat inhimillisistä tarpeista ovat yhteensovittamattomia rikoslailla pakotetun rajanvedon kanssa kannabiksen lääkinnällisen ja muunlaisen käytön välillä. Kannabis ei yksinkertaisesti mukaudu menneen vuosisadan instituutioiden vakiinnuttamiin käsitteellisiin rajoituksiin. Kyseessä on todellinen sui generis -substanssi – onko olemassa toista myrkytöntä ainetta, joka kykenee kohottamaan monia nautintoja, jolla on laaja ja yhä kasvava määrä lääketieteellisiä käyttökohteita ja joka lisäksi edistää joidenkin yksilöllisten kykyjen esiintuomista?

Ainoa käyttökelpoinen tapa tuoda tarjolle tämän merkittävän aineen täydet mahdollisuudet, mukaanlukien sen kaikki hoidolliset ominaisuudet, on vapauttaa se tämänhetkisistä kaksoissäännöksistä – niistä, jotka kontrolloivat reseptillä määrättyjä lääkkeitä yleensä ja erityisistä rikoslain pykälistä, jotka kontrolloivat psykoaktiivisia aineita. Nämä toisiaan vahvistavat lait tuottavat sosiaalisia kategorioita, jotka tukahduttavat kannabiksen ainutlaatuisen monitahoiset potentiaalit. Ainoa keino päästä irti on leikata poikki solmut antamalla kannabikselle sama asema kuin alkoholilla – laillistamalla aikuisille kaikki sen käyttötavat ja irroittamalla se täysin lääketieteellisistä ja rikosoikeudellisista kontrollijärjestelmistä.

Artikkelin kirjoittaja Lester Grinspoon on Harvard Medical Schoolin psykiatrian apulaisprofessori emeritus ja on kirjoittanut teokset Marihuana Reconsidered ja Marijuana, the forbidden medicine. Hän ylläpitää sivustoja www.rxmarijuana.com ja www.marijuana-uses.com.

Lähde:

Cannabis Culture