Porttiteoriasta

20 12 2009

Ote Ted Goldbergin kirjasta Samhället i narkotikan. Academic Publishing of Sweden. 2005.  Suomennettu ja julkaistu hänen luvallaan.

Monet laittomien päihteiden ongelmakäyttäjät ovat aloittaneet kannabista polttamalla.  Mitä johtopäätöksiä tästä tulisi tehdä?

Ehdottomimmat porttiteorian kannattajat  pitävät kannabista aineena, joka johtaa tai aiheuttaa kovien laittomien päihteiden käyttämisen. Tämän käsityksen mukaan kannabis aiheuttaa kehossa biokemiallisia muutoksia ja käyttäjä liukuu vastustamattomasti kovempien aineiden pariin.  Tästä esimerkkinä on Dagens Nyheterin artikkeli, jossa silloinen  Tukholman  sosiaalijohtaja Kristina Axen Olin sanoi päihteitä kokeilevien ajautuvan  Plattanille (Tukholman keskustassa sijaitseva huumeiden käyttäjien kokoontumispaikka)[1].  Porttiteoriaa käytetään tässä Ruotsin rajoittavan huumausainepolitiikan puolustuksena – ja jopa perusteluna sille, että muunlainen politiikka olisi järjetöntä.

Tämän kaltaiseen syy-seurausolettamukseen voidaan esittää vasta-argumentiksi  asian liiallinen yksinkertaistaminen.  Sitä paitsi, vaikka tapahtuma seuraisi toista, ei se välttämättä tarkoita ensimmäisen aiheuttavan seuraavaa. Tämän kaltaisella päättelyllä voitaisiin väittää, että tupakanpoltto tai jopa veden juonti voisi johtaa ongelmalliseen laittomien päihteiden käyttöön.

On olemassa myös vivahteikkaampi tulkinta porttiteoriasta. Sen kannattajat ajattelevat, että  kannabis ei välttämättä johda kovien laittomien päihteiden käyttöön, mutta suhteellinen riski siihen on olemassa. On olemassa tätä ajatusta tukevia tutkimuksia, esimerkiksi kaksostutkimus Australiasta[6].  Se osoitti, että jos toinen kaksosista käytti kannabista ennen 17 ikävuotta, riski kokeilla muita laittomia päihteitä kasvoi 1,6–3,9 kertaiseksi.  Riski tulla riippuvaiseksi alkoholista tai laittomista päihteistä kasvoi 1,6–6 kertaa korkeammaksi kuin päihteitä käyttämättömällä kaksospuolella.  Tutkimuksen tekijät  esittivät, että kausaalinen (syy-seuraussuhde)  olisi mahdollinen mutta arvioivat, että tutkimustieto eivät riittäneet ratkaisemaan sitä.  Jos se olisi kausaalinen, niin selitys olisi biokemiallisissa ja psykososiaalisissa tekijöissä[1]. Ruotsissa  painotetaan biokemiallista tulkintatapaa ja yritetään vähentää huumepolitiikalla kannabiksen käyttöä.  Hollannissa sitä vastoin korostetaan  psykososiaalisia tekijöitä ja siksi kannabiksen käyttö hyväksytään.

Morral et al. (s. 1494) ajattelevat porttiteoriaa  tukevan kolme pääväittämää: 1) huomattavasti useammat kannabiksen käyttäjistä käyttävät muita laittomia päihteitä kuin ne, jotka eivät ole käyttäneet kannabista; 2) kannabiksen käyttö edeltää muuta huumeiden käyttöä;  3) mitä useamman kerran kannabista on käyttänyt, sitä suurempi riski on kokeilla kovempia aineita [7].

Porttiteorian kyseenalaistavat olettavat psykososiaalisten taustatekijöiden selittävän käytön paremmin, kun taas porttiteorian kannattajat painottavat kannabiksen käyttämisen aiheuttamia biokemiallisia vaikutuksia.

Morral et al. ovat kehittäneet mallin, jolla voi testata näitä vaihtoehtoisia selitystapoja. Heidän havaintonsa oli, että nämä edellä esitetyt väitteet  voidaan  yhtä hyvin kumota väitteellä, että aineita jo käyttävillä ihmisillä on todennäköisemmin suurempi taipumus käyttää aineita kuin ihmisillä, jotka eivät käytä aineita ollenkaan.

Tämän selventämiseksi muutan kannabiksen paikalle alkoholin.  On helppo havaita, että olennaisesti suurempi osa alkoholin käyttäjistä kuin ei-käyttäjistä käyttää muita laittomia päihteitä, alkoholinkulutus edeltää laittomien päihteiden kulutusta ja kovia laittomia päihteitä käyttävillä henkilöillä on myös korkea alkoholinkulutus.  Voidaanko tästä päätellä alkoholin olevan portti kovempiin aineisiin?

Toisinaan puhutaan siitä, että kannabis on portti muihin laittomin päihteisiin ja  toisinaan portti aineiden kovaan väärinkäyttöön. Tarkastelkaamme näitä väitteitä useista näkökulmista. Jos aloitamme siitä, että kannabiksen käyttäminen lisäisi  jokin verran (ei välttämättä ongelmallista) muiden laittomien päihteiden käyttöä, niin tilastot puhuvat tätä vastaan. CAN (Centralförbundet för alcohol- och narkotikaupplysnin) teki kattavan haastattelututkimuksen vuosien 1988–2000 aikana 15–75-vuotiaiden huumeiden käyttökokemuksista Ruotsissa. Vuonna 2000 oli 12 % kokeillut kannabista, mutta vain 1–2 %  ilmoitti kokeilleensa vähintään kerran amfetamiinia tai kokaiinia. Absoluuttisiksi luvuiksi muutettuna  vuonna 2000 Ruotsissa oli 785 000 kannabista muutaman kerran käyttänyttä, ja 130 000 ihmistä oli kokeillut muita laittomia päihteitä. Toisin sanoen ilmaistuna kuudesta kannabista kokeilleesta ei viidellä ollut minkäänlaisia kokemuksia muista laittomista päihteistä [3].

Jos halutaan tutkia sitä, johtaako  kannabis muiden laittomien päihteiden ongelmalliseen käyttöön, pitää saada selville missä määrin kannabiksen käyttäjät tulevat jonkun laittomaksi luokitellun päihteen suurkuluttajiksi.  Koska Ruotsissa on tehty vain neljä maanlaajuista tutkimusta  kovien laittomien päihteiden ongelmallisesta käytöstä, perustan päättelyni niihin.

Ulkomaisten tutkimusten arvio on, että noin 3 % lopettaa laittomien päihteiden käytön (kuoleman, ulkomaille muuttamisen, vankeuden, lopettamisen yms. vuoksi).  Tilastot vastaavat UNO:n tutkimuksia (se on tehnyt kaksi neljästä maanlaajuisista tutkimuksista) ja siksi perustan laskelmani niihin.

  1. Valtiollinen selvitys ([8], s. 73) arvioi ongelmallisia laittomien päihteiden käyttäjiä olleen Ruotsissa 10 000. Silloiset (rajalliset) tutkimukset ajanjaksolta 1955–60, joihin Narkomanvårdkommission viittaa, osoittivat ongelmakäyttäjiä olleen vain muutama sata.  Siitä voi päätellä, että melkein koko 10 000 ongelmakäyttäjän ryhmä on muodostunut  1960-luvulla. Luku on kuitenkin epävarma, enkä pidä tarkoituksenmukaisena muotoilla sitä siitä lähtökohdasta, että  tietty osa väestöstä olisi poistunut tavalla tai toisella.
  2. MAX-projektin mukaan UNO-79  uudelleenlaskennassa vuonna 1979 löytyi  Ruotsista noin 15 000 kovien laittomien päihteiden käyttäjää ([9], s. 36). Se tarkoitti noin 3600 uutta käyttäjää korvaamaan ne 3 %, jotka poistuivat väestöstä vuosina 1967–79.  Näin ollen tämän ajanjakson aikana tuli noin 8 500 uutta käyttäjää.
  3. Max-projektin mukaan UNO-92 kyselyn  mukaan vuonna 1979 oli 19 000 kovien laittomien aineiden ongelmakäyttäjää [1]. Edellä mainitun laskentatavan mukaisesti oli tullut  noin 10 000 uutta käyttäjää vuosien 1979–92 aikana.
  4. Vuonna 1998 oli MAX-projektin mukaan Ruotsissa 26 000 ongelmallista laittomien päihteiden käyttäjää [1].  Se tarkoittaa, että UNO-92  tutkimuksen perusteella vuosien 1992–98 aikana tuli 10 000 uutta kovien laittomien päihteiden käyttäjää.  Näiden arvioiden pohjalta voimme päätellä, että uusia ongelmakäyttäjiä   tuli vuosien 1960–1998 aikana 10 000 + 8 500 + 10 000 + 10 000= 38 500.

Koska kaikki luvut ovat epätarkkoja, ei ole tarkoituksenmukaista arvioida tarkasti sitä, kuinka suuresta osasta laittomia päihteitä kokeilleista oli tullut ongelmakäyttäjiä.

Mutta on mahdollista arvioida sitä seuraavalla tavalla: 1998 Ruotsissa oli 6,5 miljoonaa 15–75-vuotiasta.  CANin ([3], s. 231) tekemän tutkimuksen  perusteella näistä 11 % eli 715 000 henkilöä oli kokeillut laittomia päihteitä. Näillä luvuilla laskettuina noin 5 %  kannabista käyttäneistä tuli laittomien päihteiden ongelmakäyttäjiä.  Siis  aivan päinvastoin kuin porttiteoria väittää – on pikemminkin poikkeus kuin sääntö se, että kannabista käyttäneestä henkilöstä tulee kovien laittomien aineiden ongelmakäyttäjä.  Eikä myöskään ole niin, että ihminen jättäisi  yhden aineen tullakseen riippuvaiseksi toisesta aineesta, vaan tutkimus osoittaa, että  useimmat riippuvuutta aiheuttavien aineiden käyttäjistä eivät tule riippuvaisiksi käyttämästään aineesta.

Taulukko 1. Prosenttiosuus riippuvaisiksi tulleista käyttäjistä ([4], s. 95).

Päihde Päihteestä riippuvaisiksi tulleiden osuus (%)
Tupakka 32
Alkoholi 15
Kannabis 9
Rauhoittavat 9
Kokaiini 17
Heroiini 23

Vielä yksi vastaperuste  ajatukselle, että kannabis olisi portti ongelmalliselle laittomien päihteiden käyttämiselle.  Se ilmenee tilastoista.  Vuosina 1979–98 kasvoi kannabista kokeilleiden koululaisten määrä 15 % ([2], s. 2009). Jos porttiteoria pätisi, pitäisi muutoksen ongelmallisessa käytössä olla suurin piirtein sama. Kuitenkin kyseisellä ajanjaksolla  ongelmallinen käyttö kasvoi 75 % ([9] s. 36). Yhteenvedosta käy ilmi se tosiasia, että kannabiksen käyttö on heikko keino ennustaa sitä, tuleeko yksilöstä tulevaisuudessa aineiden ongelmakäyttäjä.

Jos haluttaisiin aikaisessa vaiheessa löytää ihmiset, joilla on riski ajautua ongelmakäyttäjiksi, pitäisi huomio kiinnittää muihin  indikaattoreihin.  Useat tutkimukset osoittavat varhaisen laillisten päihteiden käytön (alkoholi, tupakka) muodostavan olennaisen askeleen koti ongelmallista laittomien päihteiden käyttöä ([5], s. 854; [6], s. 430).

Toinen indikaattori on huomattava alkoholin kulutus.  Sifaneck & Kaplan (s. 503) viittaavat amerikkalaiseen tutkimukseen, josta ilmeni, että ongelmallinen alkoholinkäyttö edelsi heroiinin käyttöä, kun taas 30 % oli käyttänyt kannabista ennen heroiinia [10]. Ruotsissa Stenbacka & Rommelsjö (s.41) havaitsivat, että riskipitoinen alkoholinkulutus  nuoruudessa oli varmempi merkki ennustamaan ongelmallisten laittomien päihteiden käyttöä aikuisuudessa kuin kokemukset kannabiksen käytöstä [11].

Sifaneck & Kaplan (s. 500) tekivät mielenkiintoisen huomion: Hollannissa, missä kannabis on helposti saatavilla nk. kannabiskahviloista, osa ongelmallisista käyttäjistä käytti kannabista apuvälineenä opiaattien käytön lopettamisen [10]. Kun kannabis toisinaan voi olla “esipuhe”  kovien laittomien aineiden käyttöön, voi se olla myös ”loppulause”.  Morral et al. (s. 1503) painottaa sitä, että kannabis voi ehkä kannustaa joitakin jatkamaan toisin aineisiin, mutta se voi olla myös kauhukokemus, joka ehkäisee kokeiluja muiden laittomien päihteiden kanssa [7].

On tosiasia, että emme edes  tiedä kannabiskulutuksen nettotulosta, käyttävätkö harvemmat vai useammat muita laittomia päihteitä. Vaikka päihdekysymyksiä pitäisi tulkita hyvin varovaisesti, niin väitteelle, että kannabista kokeilevista tulisi muiden laittomien päihteiden ongelmakäyttäjiä on erittäin heikosti perusteita. Laskelmien mukaan luku liikkuu 5 % tienoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitaan paljon enemmän kuin kannabiksen käyttö tullakseen muun laittoman päihteen ongelmakäyttäjäksi.

Luvussa kolme keskusteltiin ”set och setting” (mieliala ja käyttöpaikka) -asetelmasta.  Ajatus portista on harhaanjohtava, jos se ei ota tarpeeksi huomioon näitä tekijöitä vaan pääosin nojaa biokemiallisiin väitteisiin, joiden mukaan kannabis aktivoi neurokemiallisia prosesseja, jotka ovat samantapaisia kuin kokaiinin, heroiinin, tupakan ja alkoholin aiheuttamia. Tätä on tulkittu niin, että on olemassa biokemiallinen syy siihen, miksi siirrytään kannabiksesta johonkin muuhun laittomaan päihteeseen [12]. Mutta jos alkoholi ja tupakka johtavat samantapaisiin biokemiallisiin muutoksiin kuin  kannabis, kokaiini ja heroiini, on yhtä järkevää (tai järjetöntä) väittää tupakkaa ja alkoholia porttiaineiksi.

Tästä huolimatta en halua väittää, että amfetamiinin, kokaiinin tai opiaattien käyttämisellä tai kokeilemisella ei olisi mitään tekemistä kannabiksen (tai alkoholin ja tupakan) kanssa. Aikaisemmat kokemukset  päihteiden kanssa vaikuttavat siihen, käyttääkö tulevaisuudessa  päihteitä vai ei. Mutta kannabiksen käyttö muodostaa vain pienen osan ihmisen ”setistä” ja ilmaisee vain vähän ”settingistä”.  Siksi portti-käsite, se että kannabiksen käytöllä olisi hallitseva merkitys tulevalle laittomien päihteiden käytölle, on yksinkertaistus, joka vie ajatukset väärille raiteille.

Lähteet:

[1] Bodin, A & Mkandawire, A (1999): Föräldrar är för liberala, Dagens nyheter, 1999-06-05, s C2

[2] CAN (Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning) (2008): Drogutvecklingen i Sverige 2008. Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning rapport nr 113, Stockholm

[3] CAN (Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning) (2003): Drogutvecklingen i Sverige: Rapport 2003. Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning rapport nr 71, Stockholm

[4] Joy, J E, Watson, S J & Benson, J A (red) (1999): Marijuana and medicine: Assessing the science base, Institute of medicine, National academy of sciences, National academy press, Washington, D.C.

[5] Kandel, D & Yamaguchi, K (1993): From beer to crack: Developmental patterns of drug involvement, American journal of public health, 83:6, s 851−855

[6] Lynskey, M T, Heath, A C, Bucholz, K K, Slutske, W S, Madden, P A F, Nelson, E C, Statham, D J & Martin, N G (2003): Escalation of drug use in early-onset cannabis users vs co-twin controls, JAMA, 289:4, s 427−433

[7] Morral, A R, McCaffrey, D F & Paddock, S M (2002): Reassessing the marijuana gateway effect, Addiction, 97, s 1493−1504.

[8] Narkomanvårdskommittén (1969): Narkotikaproblemet: Samordnade åtgärder, SOU 1969:52, Stockholm

[9] Olsson, B, Adamsson Wahren, C & Byqvist, S (2001): Det tunga narkotikamissbrukets omfattning i Sverige 1998, MAX-projektet, delrapport 3, Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning, Stockholm

[10] Sifaneck, S J & Kaplan, C D (1995): Keeping off, stepping on and stepping off: The steppingstone theory reevaluated in the context of the Dutch cannabis experience, Contemporary drug problems 22/Fall, s 483−512

[11] Stenbacka, M & Rommelsjö, A (2002): Adolescent risky alcohol and cannabis use: Risk of serious adult abuse in a longitudinal perspective, paper framlagd vid en konferens anordnad av Kettil Bruun Society for Social and Epidemiological Research on Alcohol, Stockholm, October, 2002

[12] Wickelgren, I (1997): Marijuana: Harder than thought?, Science, vol. 276, issue 5231, s 1967−68


Toiminnot

Information

4 responses

20 12 2009
motaOy

cannabiksella olen päässyt eroon kaikista riippuvuuksistani paitsi tupakasta. niihin lukeutui mm. alkoholi, amfetamiini, bentsot, lyrica, mdma, GBL, GHB ja lukuisat muut myrkyt.
nyt on parempi olla kun vaan poltan joka päivä.
auttaa myös kaksisuuntaisen mielialahäiriöni maanisten vaiheiden rauhoittajana ja depressiivisten vaiheiden mielenkohentajana. ja
insomniani on myös indica-lajikkeiden ansiosta kurissa.

21 12 2009
Late

Minä olen parantanut elämäni kannabiksen avulla, koska se helpotti minun tupakan polton lopetuksessa ja alkoholin käytön lopetuksessa. Tyhmyyttäni tietenkin ja väärän seuran ansiosta monta muutakin tullut kokeiltua ( ei heroiinia kuitenkaan eikä suonensisäisiä ) Nykyisin joskus pari kertaa vuodessa vähän pilveä eikä mitään muuta!

Elämän sisältö ei tule huumeista mutta niihin se helposti katoaa. Kannabis on ainoa päihde josta en ole saanut morkkista ja katunut käyttöä.

Nyt perhe kasassa ja maailman paras vaimo lapsi tulossa. =)

Peace kaikille, mutta kohtuus kaikessa. Vanha sanonta ”Ensin työ sitten huvit” ja huvit maistuu paljon paremmalta. Älkää eläkö huumeille!

21 12 2009
tästä jutusta puuttuu se tärkein "porttiteoria"!!

Eli eiköhän se suurin ongelma ole siinä, kun tottuu ostaan hatsinsa joltain tai joiltain tutuilta diilereiltä ja sit tulee se päivä, kun pienessä humalassa käydään taas ostamassa sitä pikku biittiä illan viettoon, mutta vastauksena onkin -Ei nyt ole sitä, mutta kokeileppas tätä… Entäpä jos vois pilvensä ostaa ihan verollisena jostain, niin sanottaisko niissä paikoissa sillein?!?!?!

21 12 2009
tomo taas motaOy:stä

niin. eli se *portti*. cannabis on siis minulle ollut hyvä PORTTI pois kaikista lääkkeistä ja huumeista. cannabis on ainoa lääke, joka toimii.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




%d bloggers like this: