10 merkkiä siitä, että epäonnistunut sota huumeita vastaan on päättymässä

Vuosi 2009 tulee muistetuksi Amerikan pitkäaikaisimman sodan lopun alkuna. Tässä 10 syytä, miksi näin.

1) Kolme entistä Latinalaisen Amerikan presidenttiä sanovat, että sota huumeita vastaan on epäonnistunut (Helmikuu)

Helmikuussa Latinalaisen Amerikan huumeita ja huumausainepolitiikkaa käsittelevä komitea julkaisi mullistavan raportin, joka julisti huumesodan hävityksi. Sen jäsenistössä istui mm. kolme arvovaltaista entistä presidenttiä: Fernando Henrique Cardoso (Brasilia), Cesar Gaviria (Kolumbia) sekä Ernesto Zedillo (Meksiko). Raportti suosittelee kannabiksen dekriminalisointia ja tarvetta “murtaa tabu” avoimen ja rehellisen kansainväliseen huumausainepolitiikkaan liittyvän keskustelun ympäriltä. Tämä julkaisu loi satoja uutisartikkeleita ympäri maailmaa ja  poliitikot sekä Latinalaisesta Amerikasta että ympäri maailmaa viittaavat siihen yhä.

2) Michael Phelps ja vesipiippu (Helmikuu)

Valokuva olympiakultaa voittaneesta uimarista, Michael Phelpsistä, levisi ympäri maailmaa helmikuussa. Kuvassa Michael Phelps polttaa kannabista vesipiipusta Etelä-Carolinassa järjestetyissä kotibileissä. Tämä kuva, joka otettiin vain pari kuukautta sen jälkeen kun Phelps rikkoi maailmanennätyksen yksissä olympialaisissa voitettujen kultamitalien määrässä, vavisutti perinteistä stereotypiaa laiskoista sohvaperunahampuuseista. Kellogg’s purki nopeasti sponsorisopimuksen, ja tämä liike ei ollut suuren yleisön mieleen. Kymmenet kolumnistit löivät sanan säilällä Kellogg’sin päätöstä, ja suuri Associated Pressin uutinen kertoi ryhmistä, jotka boikotoivat Kellogg’sia Phelpsin sopimuksen lopettamisen vuoksi. Pari viikkoa myöhemmin, mainosalan lehti Ad Age raportoi, että Kellogg’sin brändin haluttavuus oli romahtanut nopeasti Phelps-jupakan jälkeen. Jopa enemmän kuin aiemman skandaalin yhteydessä, jolloin Kellogg’s oli joutunut vetämään valtavat määrät maapähkinävoita takaisin kauppojen hyllyiltä salmonellaongelman vuoksi.

3) Obaman oikeusministeriön päätös lopettaa lääkekannabikseen liittyvät ratsiat (Maaliskuu)

Presidenttikampanjansa aikana silloinen senaattori Barack Obama lupasi, että jos hänet valitaan, hän lopettaa viranomaistoimenpiteet, jotka liittyvät lääkekannabispotilaisiin sekä kannabisapteekkeihin, jotka toimivat osavaltioiden lakien mukaisesti. Maaliskuussa Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder vahvisti tämän lupauksen, ja lokakuussa oikeusministeriö toi julki uuden politiikan ohjeistukset varmistaen muutoksen. Potilaat ja avunantajat huokasivat helpotuksesta, ja presidentti Obama sai paljon ylistystä medialta Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa.

4) Alas Rockefeller! New Yorkin ankarat huumausainelait muutoksen kourissa (Huhtikuu)

35 vuoden jälkeen New Yorkin tiukat huumausainelait tuotiin vihdoin alas huhtikuussa, kun kuvernööri David Paterson allekirjoitti historialliset uudistukset. Niissä poistettiin pitkät ja pakolliset minimituomiot koskien joitakin väkivallattomia huumerikkeitä. Lokakuussa voimaan astuneet uudistukset palauttivat lainopillisen hienovaraisuuden tuomioihin useimmissa huumausaineisiin liittyvissä jutuissa. Tuomiot eivät enää rajoitu vankeusrangaistuksiin, vaan hoito-ohjelmiin on nyt osoitettu miljoonia dollareita. Vuosia näiden uudistusten varmistamiseksi taistelleet asianajajat yrittävät nyt muuttaa New Yorkia huonosta huumepolitiikan ilmentymästä parempaan suuntaan. Tavoitteena on tehdä kaupungista esimerkki siitä, kuinka huumausaineongelman käsittely terveydenhuollollisena ongelmana voi antaa täysin uusia mahdollisuuksia, kun toiminnan painopiste ei enää ole rikosoikeudellisessa käsittelyssä.

5) Kuvernööri Arnold haluaa keskustelua kannabiksen laillistamisesta: äänestäjät tekevät päätöksen vuonna 2010 (Toukokuu)

Kalifornia on tällä hetkellä kannabiksen verotuksen ja kontrolloinnin keskustelun polttopisteessä. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger pääsi Yhdysvalloissa uutisotsikoihin toukokuussa sanottuaan, että kannabiksen laillistamisen ajatusta pitäisi pohdiskella ja aiheesta tulisi keskustella. Aihe sai enemmän kansallista huomiota, kun lakialoite tuotiin esiin Kalifornian lainsäädäntöelimissä tarkoituksena verottaa ja kontrolloida kannabista alkoholin tapaan. Samaan aikaan jotkut Oaklandin aktivistit ovat malttamattomina tehneet äänestäjien kanssa oman aloitteen kannabiksen verottamisen ja kontrolloinnin puolesta, ja he keräävät allekirjoituksia saadakseen aiheen pöydälle vuoden 2010 kansanäänestyksien mukana. Viimeisimmät gallupit osoittavat, että 56% kalifornialaisista tukee osavaltion kontrollia ja kannabiksen verottamista.

6) Huumetsaari haluaa lopettaa huumesodan (Toukokuu)

Valkoisen talon huumetsaari Gil Kerlikowske totesi Wall Street Journalin haastattelussa, että “huumesota tulisi lopettaa”. Hän kertoi lehdelle, että “Ihmiset näkevät huumesodan sotana heitä vastaan, vaikka asiaa yrittäisi kuinka selittää sotana tuotetta vastaan. Me emme sodi ihmisiä vastaan tässä maassa.” Hän lisäsi myös, että Obaman hallinto todennäköisesti aikoo käsitellä huumausaineongelmaa terveydenhuollollisena asiana rikosoikeudellisen lähestymistavan sijasta. Hoitoa aiotaan suosia vaihtoehtona vankilatuomioille, jotta huumausaineiden käyttöä voitaisiin vähentää.

7) Meksiko ja Argentiina dekriminalisoivat kannabiksen ja muut huumausaineet (Elokuu)

Meksiko ja Argentiina ovat molemmat päässeet kansainvälisiin uutisiin elokuussa tekemällä huomattavia muutoksia maiden huumausainepolitiikkaan. Meksiko, jota on vaivannut valtava ja väkivaltainen huumesota, sääti lain, joka poistaa rikosoikeudelliset rangaistukset pienten huumausainemäärien osalta. Laki sisältää mm. heroiinin, kokaiinin sekä kannabiksen, ja koskee henkilökohtaista käyttöä.

Sillä välin Argentiinan korkein oikeus dekriminalisoi henkilökohtaisen kannabiksen käytön ja samalla lopetti lain, jonka avulla aiemmin pystyttiin määräämään jopa kahden vuoden vankilatuomioita pienten kannabismäärien hallussapidosta. Tämä liittyi oikeusjuttuun, jossa useita nuoria miehiä oltiin pidätetty kannabissavukkeiden hallussapidosta. Oikeuden mukaan hallituksen pitäisi jahdata suurten määrien salakuljettajia ja määrätä käyttäjille vankilan sijasta hoitoa. Vaikka oikeuden päätös koski vain kannabista, ydinargumentit koskevat myös muita laittomia aineita. Näin ollen päätös avasi oven laajemmalle huumausainelakien muuttamiselle Argentiinassa.

8) Tulokset ovat täällä: Portugalin v. 2001 dekriminalisointilait vähensivät tautien leviämistä, yliannostuskuolemia ja vankilatuomioita – eikä käyttäjien määrä kasvanut (Elokuu)

Huumausaineisiin liittyvät yliannostuskuolemat ja likaisten neulojen aiheuttamat tautien leviämiset olivat epidemian tasolla Portugalissa, kun hallitus teki rohkean ratkaisun ja dekriminalisoi henkilökohtaiseen käyttöön liittyvän huumausaineiden hallussapidon vuonna 2001. Päätös koski kaikkia huumeita, mukaan lukien heroiini ja kokaiini. Poliisia ohjeistettiin, ettei ketään tulisi  pidättää pelkästään huumausaineiden käyttämisen vuoksi. Vuonna 2009 Portugalin dekriminalisaatiopolitiikan tulokset julkaistiin, ja raportit herättivät paljon huomiota: huumausaineisiin liittyvät ongelmat, mukaan lukien tautien leviämiset, yliannostuskuolemat ja vankilatuomiot, laskivat kaikki dramaattisesti. Käyttäjien määrä ei kuitenkaan lähtenyt nousuun. Portugalin kokemus on opettavainen, se näytti maailmalle että taivas ei romahtanut vaikka huumausaineet dekriminalisoitiin. Samalla se toi keskustelun teoriasta käytännön tasolle.

9) Tulemme ulos kaapista: “piikkikorkohampuusit” kertovat, miksi he pitävät kannabiksesta (Syyskuu)

Vieläkö tarvitaan lisää todistusaineistoa, että kannabiksesta on tullut valtavirtailmiö Yhdysvalloissa? Syyskuisessa Today Show:ssa Matt Lauer teki haastattelun ns. piikkikorkohampuuseista – korkeasti koulutetuista naisista, joilla on upeat työurat ja kadehdittavat sosiaaliset elämät. He suosivat kannabista päihdevalintanaan ja yhä useampi uskaltautuu myöntämään asian. Televisio-ohjelma haki inspiraationsa Marie Claire -lehden syyskuun numerosta, jossa oli artikkeli nimeltä Stiletto Stoners. Juttu nosti esiin kysymyksen: miksi niin useat älykkäät ja menestyneet naiset sytyttävät jointin työpäivän jälkeen? Sympaattinen artikkeli ja tv-ohjelma sisälsivät haastatteluja suurelta joukolta menestyneitä naisia, jotka rentoutuvat päivän jälkeen kannabissavukkeella martinin sijaan.

Tämä artikkeli löytyy myös suomeksi.

10) Kannabiksen laillistamiskeskustelu leviää valtavirtaan (Syksy)

Syyskuun Fortune-lehden kanteen oli painettu Weeds-sarjan näyttelijättären Mary Louise Parkerin kuva, joka liittyy lehden pääjuttuun “Kuinka kannabiksesta tuli laillista: lääkekannabis antaa aktivisteille mahdollisuuden osoittaa, kuinka laillistettu kannabisliiketoiminta voi toimia. Joko kieltolain loppuminen alkaa häämöttää?” Kymmenittäin ajattelevia tarinoita on julkaistu vuonna 2009, ja liike kieltolain lopettamiseksi jatkaa kasvamistaan. Suuret ja arvovaltaiset tiedotusvälineet kuten New York Times, Washington Post, Newsweek, CBS News, CNN, The Economist sekä kymmenet muut ovat kantaneet kortensa kekoon. Viime kuussa Washington Post julkaisi paljastavan juttunsa otsikolla “Tuki kannabiksen laillistamista kohtaan kasvaa nopeasti ympäri Yhdysvaltoja: lääkekäytön hyväksyminen ja kieltolain vastainen kritiikki kasvussa.” Jutussa viitataan tuoreeseen mielipidekyselyyn, jonka mukaan 44 % amerikkalaisista tukee kannabiksen verottamista ja kontrollointia. Luku kasvaa yli 50 prosentin, kun mennään läntisiin osavaltioihin kuten Kaliforniaan, Washingtoniin ja Oregoniin.

Huumesotaa käydään yhä, mutta muutosta on ilmassa (Joulukuu)

Kaiken tämän viimeaikaisen edistymisen myötä huumausainepolitiikan uudistajilla ei ole enää harhoja sen suhteen, etteikö huumesota loppuisi nopeastikin. Tiedämme, että huumausaineiden kieltolaki ja tiukka lainsäädäntö – jota ruokkii vankiteollisuus, joka sulkee puoli miljoonaa amerikkalaista telkien taakse huumausainerikosten vuoksi – tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa ja tuhlaamaan kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa, johtaen kymmeniin tuhansiin vuosittaisiin  kuolemantapauksiin Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Olemme silti selvästi liikkumassa oikeaan suuntaan kohti järkiperäistä huumausainepolitiikkaa, johon liittyvät myös välittäminen, tieteellinen näkökulma sekä ihmisoikeudet. Tarvitsemme ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa pysäyttääkseen tämän sodan, jota ei voi voittaa. Jos alamaiset näyttävät tietä, johtajat joutuvat seuraamaan.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/144391/2009_marked_the_beginning_of_the_end_of_failed_drug_war:_top_10_stories_of_the_year

Yhdysvalloissa liittovaltion viranomaiset taipuvat muutokseen

Liittovaltion huumepoliisi jättää lääkekannabiksen käyttäjät ja heidän luvanvaraiset jakelijansa jatkossa rauhaan.

Obama lupasi kampanjansa aikana, että liittovaltion poliisi jättää lääkekannabiksen rauhaan. Häntä on ehditty jo arvostella, koska sekä potilaita että osavaltiolta luvan hankkineita jakelijoita on pidätetty hänen virkaan astumisensa jälkeen lähes samaa tahtia kuin Bushin hallinnon aikana.

Maanantaina 19.10. esiteltiin kuitenkin uudet viralliset käytännöt. Potilaiden ja heidän jakelijoidensa pitäisi olla turvassa. Kaksi oikeusministeriön virkailijaa kuvaili uutta lakia: syyttäjille on ohjeistettu, että osavaltion lakien mukaan laillisesti toimivien käyttäjien tai lääkekäyttäjien pidättäminen ei ole hyvää ajankäyttöä.

Eri osastoille, esimerkiksi DEA:lle, jaettava ohjeistus tekee kuitenkin selväksi, että agentit puuttuvat tilanteeseen, jos jakelu ylittää osavaltion rajoissa sallitun tai lääkekannabista käytetään kulissina muille rikoksille. Uusi politiikka on merkittävästi poikkeava Bushin hallinnon vastaavasta, joka vaatii liittovaltion poliisin toimivan osavaltioiden säännöksistä välittämättä.

14 osavaltiota sallii jonkin asteisen kannabiksen käytön lääkinnällisiin tarkoituksiin. Nämä osavaltiot ovat Alaska, Kalifornia, Colorado, Havaiji, Maine, Maryland, Michigan, Montana, Nevada, New Mexico, Oregon, Rhode Island, Vermont ja Washington.

Kalifornia on uniikki kattavan kannabisapteekkiverkoston vuoksi. Kannabisapteekit ovat yrityksiä jotka myyvät kannabista ja voivat joissain osavaltioissa jopa mainostaa palvelujaan. Myös Coloradossa on lukuisia kannabisapteekkeja. Rhode Islandilla ja New Mexicossa lisensoidaan parhaillaan tuottajia. New Mexicossa on hyväksytty ensimmäinen kasvattaja alkuvuodesta.  Kasvatuspaikat ovat salaisia ja terveysvirasto antaa potilaille ohjeet yhteyden saamiseksi kasvattajiin.

Oikeusministeri Eric Holder sanoi maaliskuussa, että hän haluaa liittovaltion viranomaisten jahtaavan vain niitä, jotka rikkovat sekä osavaltion että liittovaltion lakeja. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan esitetty kuinka tuo tavoite saavutettaisiin.

Kolmisivuisessa muistiossa kerrotaan tarkat linjaukset ja se lähetetään liittovaltion syyttäjille 14 osavaltiossa ja FBI:n sekä DEA:n ylimmille viranomaisille. Oikeusministeriön virkailijoiden mukaan syyttäjiä kehotetaan olemaan hienotunteisia sen suhteen millaisia tapauksia lähtevät ajamaan, ja muistiossa korostetaan, ettei liittovaltion työntekijöiden ole järkevää jahdata ja syyttää niitä, jotka noudattavat osavaltion lakeja.

“Tämä on merkittävä askel eteenpäin”, sanoi Marijuana Policy Projectin viestintäjohtaja Bruce Mirken. “Tämä muutos politiikassa muuttaa liittovaltion kunnioittamaan dramaattisesti enemmän tieteellistä ja käytännöllistä todellisuutta.”

Muistiossa varoitetaan, että jotkut voivat piilottaa perinteistä huumekauppaa tai muita rikoksia lääkekannabiksen taakse. Vaikka muistiossa kuvaillaan lääkekannabiksen olevan vähäisen prioriteetin asia, ei se silti sulje pois mahdollisuutta syyttää jotakuta, jonka toimet ovat sallittuja osavaltion lain mukaan.

Muistion on tarkoitus muistuttaa järjen käytöstä resurssien käytössä syyttäjiä ja viranomaisia niissä osavaltioissa, joissa lääkekannabis on sallittua. Se muistuttaa kannabiksen myynnin olevan Yhdysvaltojen suurin lähde väkivaltaisille meksikolaisille huumekartelleille, mutta lisää, että liittovaltion viranomaisten resurssit ovat rajalliset.

Pian sen jälkeen kun Obama astui virkaan, DEA tyhjensi neljä kannabisapteekkia Los Angelesissa aiheuttaen sekaannusta hallituksen suunnitelmista. Nyt sekaannuksen pitäisi olla ohi ja suuri askel eteenpäin otettu. Ehkä tämä antaa rohkeutta muillekin osavaltioille?

Lähteet:

http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8315603.stm

http://www.nytimes.com/aponline/2009/10/18/us/politics/AP-US-Medical-Marijuana.html?_r=2

http://news.yahoo.com/s/ap/20091019/ap_on_go_pr_wh/us_medical_marijuana

http://blog.norml.org/2009/10/19/obama-administration-new-medical-marijuana-guidelines-are-issued/

Mercedes-Benzin omistajat näyttävät: hamppu ei ole enää vain hippien juttu

Ehkä et ole käyttänyt tohtori Bonnerin Taikasaippuaa (hamppua sisältävä jenkkisaippua – toim.huom.) sitten vuosien takaisen telttaretkesi, etkä huomannut hampputuotteita terveysruokakaupassa.

Mutta jos ajat BMW:llä tai Mercedes-Benzillä, käytät Armanin farkkuja tai Patagonian paitoja, saatat hyvinkin käyttää hamppua. Sen kuitu päätyy autonovien paneeleihin, eristeisiin ja vaatteisiin. Sen siemenistä saa herkullisia hiutaleita ja jälkiruokia sekä öljystä kallista kosmetiikkaa ja ekologista saippuaa.

Jos käytät näitä tuotteita, et joudu vankilaan hallussapidosta. Mutta potentiaaliset yhdysvaltaiset viljelijät pitää erossa hamppupelloista pelko pidätyksestä. Vaikka kyseessä olisi vain kuituhamppu, tuomiot ovat samat kuin päihdyttävällä serkulla Tämä pitää Yhdysvallat pääasiassa ranskalaisen ja kanadalaisen tuontihampun varassa sen sijaan, että sato kasvatettaisiin itse.

Ongelma on, että liittovaltion laki ei erota toisistaan kuituhamppua, josta ei pääse pilveen, ja “marihuanaa”, josta pääsee. Vuoden 1970 päätös kieltää aineet, jotka sisältävät minkä tahansa määrän THC:tä, hampun päihdyttävää kemikaalia.

Kuituhamppu sisältää häviävän pienen määrän THC:tä: liian vähän muuttaakseen kenenkään tajuntaa, mutta tarpeeksi suuren tehdäkseen siitä Yhdysvalloissa kielletyn kasvin. Siksi teollisuushamppu on niputettu samaan kategoriaan metamfetamiinin ja heroiinin kanssa.

…Tai ainakin näin edellinen hallinto valitsi toimia. Sama hallinto yritti häätää hampputuotteet elintarvikehyllyistä vain joutuakseen naurunalaiseksi oikeudessa. Niinpä kaupat olivat jälleen vapaita tarjoamaan hamppuproteiinijauhetta, -maitoa, -jäätelöä, -hiutaleita, hampunsiemeniä ja hamppuöljyä. Kuvio on selvä.

Hampun kuluttajat ovat enimmäkseen amerikkalaisia. Ja hamppua viljellään kolmessakymmenessä maassa ympäri maailman, muttei Yhdysvalloissa.

Uutta politiikkaa etsimässä

Nyt maanviljelijät ja kasvava joukko osavaltioiden lainsäätäjiä toivovat uuden hallituksen sallivan tämän terveellisen, hyödyllisen ja ympäristöystävällisen satokasvin viljelyn amerikkalaisella maaperällä kuten joskus ennen.

“Markkinat ovat olemassa”, sanoo Kristina Volgyesi, portlandilaisen hamppuelintarvikeyhtiö Living Harvestin perustajajäsen. Hän näki yhtiön voittojen kohoavan viime vuonna muiden yhtiöiden tehdessä tappiota. Hän ennustaa tälle vuodelle 65 prosentin kasvua.

On myönnettävä, että Living Harvestin vuosimyynti on suhteellisen pientä, kahdeksan miljoonan dollarin luokkaa. Mutta kansallisten ketjujen kuten Whole Foodsin ja Krogerin ottaessa hampputuotteet valikoimiinsa, Volgyesi näkee tulevaisuudessa kysynnän kasvavan. Hän toivoisi voivansa käyttää yhdysvaltalaista raakamateriaalia kanadalaisen tuontihampun sijaan. Samoin toivovat Oregonin osavaltion lainsäätäjät.

Viime kuussa Oregonista tuli yksi kolmesta osavaltiosta, jotka ovat esittäneet hampunviljelijöiden lisensointilakia. Osavaltion kuvernööri on ilmoittanut hyväksyvänsä lakiesityksen. Säätelemällä hampun viljelyä osavaltio toivoo varmistavansa, että hyötyhampun viljelystä ei tule peiteyritystä pilven kasvatukselle.

Viljelijöiden lisensointi

Pohjois-Dakotalla on jo samankaltainen laki sekä kaksi lisensoitua hampunviljelijää, joista toinen on osavaltiolle työskentelevä republikaani. Viljelijät ovat käyneet oikeustaisteluita siltä varalta, että liittovaltio puuttuisi heidän viljelyynsä.

Verratkaa tätä Kaliforniaan, jossa kannabiksen viljely ja jakelu lääkekäyttöön on sallittua, mutta jonka yhteisöjen säännökset kasvattajille ovat vaihtelevia.

“Monet ison luokan kasvattajat ja välittäjät pakenevat osavaltion oikeutta väärillä lääkekannabisväitteillä”, oikeusministeriöstä kerrotaan.

DEA pelkää samoin voivan tapahtua teollisuushampun kanssa.

“Hyötyhamppua ei erota päihdehampusta vain katsomalla”, kertoo DEA:n Garrison Courtney.

Kutsuva tarkastus

Tuskin yksikään viljelijä olisi niin tyhmä, että hankkisi luvan kasvattaa hamppua hyötykäyttöön, hankkien siten liittovaltion huomion ja tarkastukset… Mutta kasvattaisi silti päihdehamppua. Eikä kukaan kannabiksestaan psykoaktiivista toivova piilottaisi päihdekasviaan kuituhamppupellon lähelle. Pölyttyminen heikentäisi sen tehoa olennaisesti. (Varsinaisesti pölytys ei heikennä tehoa, mutta vähentää sadon määrää ja lisää olennaisesti työtä, jotta kannabiksesta saisi hyvälaatuista polttamisen kannalta. – toim.huom.)

Kolmetoista osavaltiota sallivat kannabiksen lääkekäytön. Kysyttäessä presidenttiehdokas Obamalta viime vuonna DEA:n lääkekannabiksen kasvattajiin ja jakelijoihin kohdistuneista ratsioista, hän kutsui osavaltionsa lain mukaan toimivien ihmisten jahtaamista huonoksi tavaksi käyttää liittovaltion varoja.

Uudelta oikeusministeriltä Eric Holderilta kysyttiin asiasta helmikuussa. “Se mitä presidentti sanoi kampanjansa aikana tulee olemaan meidän ohjenuoranamme lainvalvonnassa”, Holder vastasi.

Hampun puolustajat saivat toivoa, ja ovat nyt vedonneet oikeusministeriöön, pyytäen tätä muuttamaan hampunviljelyä koskevaa politiikkaa.

Kampanjalupauksia

Mutta tiedämme nyt, että kaikki Obaman kampanjansa aikana sanoma ei ole ollut oikeusministeriön ohjenuorana. Guantanamon vankien kohtelu tulee ensimmäisenä mieleen.

Sitä paitsi Obama varoitti haastattelussa ettei hän ei tiedä olisiko hän valmis käyttämään poliittisia resursseja juuri lääkekannabisasiaan, kun käsillä on painavampia ja kauaskantoisempia asioita.

DEA:n mukaan Obaman lausunnot eivät olleet ristiriidassa heidän toimiensa kanssa. Garrison Courtneyn mukaan DEA ratsasi ainoastaan sellaisia lääkekannabisyrityksiä, jotka olivat liian suuria ollakseen osavaltion lain mukaisia.

Joka tapauksessa ei ole järkevää, että kannabista kasvatetaan (lääkekäyttöön tai ei), mutta hamppua – terveellistä, riskitöntä ruoanlähdettä – ei voida kasvattaa Yhdysvalloissa.

Kannabiksen laillistamisella on enemmän lobbaajia Washingtonissa kuin kuituhampulla.

“Kuinka ironista”, toteaa Adam Eidinger, hampputukiryhmän edustaja.

Kuituhampun kasvatuksen salliminen ei ole painavin käsiteltävä asia. Sen salliminen ei luultavasti muuttaisi kaupankäynnin tasapainoa dramaattisesti.

Se vain olisi yksinkertaisesti järkevää.

Lähde:

http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601039&sid=a3G6baGGl9ks

Pilven viholliset; kannattajan katsaus Michiganin kannabislakeihin

Lynn Allen on sairastanut syntymästään saakka vakavaa verenvuototautia. Vuonna 1978 Allenille selvisi, että hän on saanut sekä HIV- että hepatiitti C- tartunnat saastuneen verensiirron kautta.

Nyt entinen kuntoutusneuvoja ja sosiaalityöntekijä joutuu käyttämään kroonisten kipujen takia pyörätuolia liikkumiseen.

Allen on valinnut lääkkeekseen kannabiksen, joka on myös stimuloinut hänen ruokahaluaan, ja auttaa ylläpitämään painoa.

Hän kuuluu siihen jatkuvasti kasvavaan michiganilaisten joukkoon, jotka ovat saaneet osavaltion myöntämän luvan kasvattaa ja käyttää kannabista lääkinnällisesti. Laki lääkekannabiksen sallimisesta hyväksyttiin Michiganissa marraskuussa äänestyksen jälkeen.

Allen toivoo, ettei häntä kutsuttaisi pilviveikoksi. Hän poltti ruohoa collegessa, mutta ei ole sen jälkeen käyttänyt kolmeenkymmeneen vuoteen. Nyt hän näkee itsensä tiedostavana kuluttajana, joka on löytänyt toimivan tuotteen.

“Perheessänikin on ollut henkilöitä, jotka ovat olleet sitä mieltä, ettei tämä ole soveliasta. Kun he ovat saaneet lisää tietoa asiasta ajatukset ovat muuttuneet. Uskoisin, että tämä [lääkekannabis] on mahdollisuus monille kunhan ihmiset vain saavat lisää tietoa asiasta”, Allen kertoo.

“Luulen, että tästä lääkkeestä on paljon ennakkoluuloja, koska se ei ole säännöstelty reseptilääke”, Allen lisää. “Minun tapauksessani kokeiltiin muitakin lääkkeitä, mutta tämä osoittautui tehokkaimmaksi. Uskon, että tämä herättää myötätuntoa niiden keskuudessa, jotka yrittävät saada järjestelmän toimimaan siten, että minunlaiseni ihmiset voisivat hyötyä tästä lääkkeestä.”

Kun Michigan selvittää uuden lain ongelmia – joka hyväksyttiin 63 prosentin äänienemmistöllä – sen tulevaisuuden menestys toimii hyvänä sanansaattajana muille osavaltioille ajatellen samanlaista lainsäädäntöä.

Tähän mennessä 13 osavaltiota on hyväksynyt lääkekannabislain. Reilu 10 osavaltiota harkitsee esitystä, joka sallisi vakavista sairauksista, kuten syövästä, MS-taudista tai AIDSista, kärsivien käyttää marihuanaa esimerkiksi pahoinvoinnin ja ruokahaluttomuuden lieventämiseksi.

“Uskomme, että Michigan on suunnannäyttäjä muille keskilännen osavaltioille”, kertoo Michiganin Lääkekannabisjärjestön toiminnanjohtaja Greg Francisco, joka kokoaa yhteen uusia käyttäjiä, auttaa kouluttamaan heitä, ja rohkaisee eettiseen käyttöön.

“Uskomme, että muut osavaltiot ovat aivan kannoillamme, ja tämä on vain ajan kysymys”, hän kertoo. “Sillä välin olemme kuulleet ihmisten muuttaneen tänne – he haluavat asua inhimillisessä osavaltiossa. Uskomme, että tämä on tuonut myös jonkin verran paluumuuttajia takaisin Michiganiin.”

Tähän mennessä osavaltion terveysministeriö on ottanut vastaan 2377 hakemusta. Hyväksytty hakemus oikeuttaa lääkekannabiskorttiin. Näistä hakemuksista on hyväksytty 1903; 1412 potilaskorttia ja 496 ns. avunantajan lisenssiä, jotka oikeuttavat kasvattamaan ja jakelemaan lääkekannabista ohjesääntöjen puitteissa. Vain 320 hakemusta on evätty. Pääsääntöisesti nämä hakemukset ovat puutteellisesti täytettyjä, tai lupamaksu on maksamatta, kertoo terveysministeriön edustaja James McCurtis Jr.

Michiganin ensimmäinen lääkekannabisklinikka avattiin Detroitissa, Southfieldin kaupunginosassa 4. joulukuuta 2008. Klinikalla lääkärit määrittävät potilaan tarpeen ja kirjoittavat suosituskaavakkeen lääkekannabista varten. Valtion klinikat eivät kuitenkaan myy lääkekannabista, mutta ne ovat ilmaisseet ärtymyksensä paikallisia päättäjiä kohtaan, jotka pelkäävät tällaisen toiminnan avaavan ovet rikollisuudelle ja hyväksikäytölle.

Lain mukaan lääkärin suosituksella voi rekisteröityä lääkekannabiksen käyttäjäksi koko osavaltion alueella. Luvan haltija saa pitää hallussaan 2,5 unssia, eli noin 70 grammaa kannabista, ja kasvattaa maksimissaan 12 kasvia suljetussa ja lukitussa tilassa. He voivat myös määrittää itselleen avunantajan. Avunantaja saa kasvattaa 12 kasvia kerrallaan, ja hänellä saa olla yhtä aikaa 5 potilasta.

Vastustajat kertovat pelkäävänsä, että kasvatetut ylijäämäsadot päätyisivät pimeille markkinoille. Kaksi Michiganin kuntaa, Fenton ja Clio, ovatkin harkinneet asetusta, joka kieltäisi kannabisapteekit.

Detroitin lähiö Royal Oak taas harkitsee lääkekannabiksen myyjille lupaa kasvattaa ja myydä tuotteet samoissa tiloissa. Tämä tarjoaisi helpomman keinon valvoa asetuksia, ja rinnastaisi toiminnan muuhun “tavalliseen” liiketoimintaan. Tämä salliva kaupunkisuunnitteluasetus vaatii kaupunginhallituksen hyväksynnän.

Francisco kertoo, että yhteiset ja yhtenevät ohjesäännöt ovat tarpeen, jotta sekä paikallisten, että lainsäätäjien, syyttäjien ja muiden asianomaisten on helpompi sopeutua, kun tällaisia asetuksia pannaan käytäntöön. “Me emme pahastu ymmärrettävistä säännöistä ja valvonnasta. Haluamme vain yhteiset ohjesäännöt joiden mukaan toimia”, hän sanoo.

Jotkut paikallisista poliisijohtajista ovat vastustaneet äänekkäästi Michiganin lääkekannabisasetusta. Gene Basar, Howellin poliisipäällikkö ja Michiganin poliisipäälliköiden yhdistyksen johtaja, kutsuu uutta lakia “kamalaksi laiksi” ja pelkää sen aiheuttavan ryöpyn kalliita oikeudenkäyntejä.

“Tämä on jalka oven välissä laillistamista ajatellen”, Basar sanoi.

Lääkekannabislaki on herättänyt huolta mahdollisten oikeustapausten vuoksi. Pääaiheita ovat olleet kasvatettavien kasvien lukumäärän noudattaminen, ja ylijäämäsadon jakelu ja myynti viihdekäyttöön. Huolta on myös herättänyt kysymys voidaanko kannabisreseptin myöntänyttä lääkäriä pitää vastuussa, jos potilas joutuu onnettomuuteen ollessaan lääkkeen vaikutuksen alaisena.

Kansallisen poliisijärjestön toiminnanjohtaja William J. Johnson taas kertoo, etteivät rivipoliisit ole huomanneet todellista huolenaihetta tai kauhistusta, kun näitä osavaltiolakeja on hyväksytty. “Meidän väkemme tulevat tekemään parhaansa valvoakseen asetettuja lakeja, riippumatta siitä millaisia ne ovat. Kun hyväksyy, että lääkekannabis on laillista, ja että terveydenhuoltohenkilöstö on myöntänyt siihen reseptin, en usko että kansalaisilla tulee olemaan sen kanssa enempää ongelmia kuin mitä tahansa muuta reseptilääkettä käytettäessä. En vähättele lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä, mutta meillä on paljon muitakin haasteita kohdattavana”, Johnson sanoo. “Työpaikkojen menetykset, lomautukset ja irtisanomiset, pienenevät budjetit ja kasvavat vastuut WTC-turman jälkeisessä ilmapiirissä. Paljon on tehtävää lainvalvonnan saralla.”

Viime kuussa Minnesotan lainsäädäntöelin teki esityksen, jonka mukaan parantumattomasti sairailla olisi oikeus käyttää lääkekannabista, mutta ei kasvattaa sitä itse. Esitys sai molempien puolueiden tuen, mutta rebublikaanien kuvernööri Tim Pawlenty käytti veto-oikeutta. Hän ilmaisi sympatiansa parantumattomasti sairaita kohtaan, mutta totesi, että lääkekannabiksen laillistaminen tulisi aiheuttamaan “vakavia terveys- ja turvallisuusriskejä”.

Chris DeLaForest, entinen osavaltion lainlaatija, kertoo olevansa optimistinen, ja uskoo, että lääkekannabiksen salliminen palaa asialistalle, vaikka kuvernööri pääsikin nyt väliin. Hän sanoo, että minnesotalaisten keskuudessa on levinnyt vahva myönteinen suhtautuminen lääkekannabikseen. Hän uskoo, että jossain vaiheessa lääkekannabis tullaan laillistamaan koko Yhdysvalloissa.

“Ennen Michigania, ihmiset puhuivat asiasta länsirannikon ilmiönä, olihan se saanut alkunsa Kaliforniasta. Sitten perässä seurasivat Oregon, Hawaiji ja Washington”, DeLaForest, nykyinen Minnesotalaiset lempeän hoidon puolesta -järjestön edunvalvoja, kertoo. “Mutta kun Michigan ensimmäisenä keskilännen osavaltiona teki päätöksen vieläpä ylivoimaisella äänestystuloksella, kuvastaa se, että ihmiset halki Yhdysvaltojen ovat valmiita ottamaan lääkekannabiksen vastaan.”

Entinen Ohion lainsäätäjä Ed Orlet, joka edusti köyhien asuinaluetta Daytonissa 13 vuoden ajan, uskoo, että jonain päivänä Ohiokin hyväksyy oman lääkekannabislain. Vuonna 2008 Ohiossa esitelty aloite sai vain yhden kuulemisen, mutta se tullaan todennäköisesti esittämään uudestaan tämän vuoden aikana, sanoo Orlet. Tällä hetkellä hän työskentelee Kansallisessa lääkepolitiikkayhdistyksessä lääkekannabiksen ja lääkeuudistusten parissa.

Orlet on seurannut Michiganin tilannetta, ja mainitsee Cincinnatin yliopiston Ohiossa tekemästä kyselystä, jonka perusteella 73 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että lääkärien tulisi voida määrätä kannabista sitä tarvitseville potilaille. Kuitenkin samassa kyselyssä enemmistö – 60 prosenttia – ei ollut kannabiksen laillistamisen kannalla. Muut keskilännen osavaltiot kuten Illinois ja Wisconsin ovat myös harkinneet lainsäädännön muuttamista, mutta ovat edelleen kauempana uusien asetusten hyväksymisestä.

Marihuanan puolestapuhujat pitävät jatkuvasti pinnalla liikettä lakimuutosten suuntaan, ja muistuttavat, että jo nyt lähes neljännes kansasta asuu osavaltioissa, jotka ovat hyväksyneet aloitteita.

Lähteet:

http://washingtontimes.com/news/2009/jun/14/pot-foes-proponents-eye-michigans-marijuana-law/

http://www.cannabisnews.org/united-states-cannabis-news/pot-foes-proponents-eye-michigans-marijuana-law/

Kannabisaktivisti saa lääkkeensä Yhdysvaltain hallitukselta

Elvy Musikka on yksi jäljellä olevista muutamasta potilaasta, jotka pääsivät mukaan hallituksen lääkekannabisohjelmaan 70- ja 80-luvulla.

Vuonna 2007 yli 775 000 ihmistä pidätettiin Yhdysvalloissa kannabiksen hallussapidon vuoksi. Samana vuonna neljä ihmistä sai lääkekannabista Yhdysvaltain hallitukselta.

Elvy Musikka on yksi heistä.

Musikka, 66-vuotias aiemmin Floridassa, nyttemmin Eugenessa Oregonissa asuva lääkekannabispotilas, saa vuosittain useita isoja metalliastioita, joista jokainen sisältää 300 kannabissavuketta. Näiden savukkeiden kannabis on kasvatettu liittovaltion hallituksen toimesta Missisippin yliopistolla.

Hän oli kolmas henkilö ja ensimmäinen nainen, joka sai hallituksen tuottamaa kannabista.

Hän sai luvan seurauksena pidätyksestä, jossa häntä syytettiin kannabiksen kasvattamisesta, ja sitä seuranneessa oikeudenkäynnissä, jossa hänen lääkärinsä todisti, että ilman kannabista Musikka sokeutuisi.

“Halusin mennä oikeuteen, koska en uskonut, että on yhtäkään hallitusta, jolla on oikeus vaatia sokeutumista ja kärsimystä potilailta”, Musikka sanoi. “Potilaita heidän kuuluisi suojella.”

Muutettuaan Oregoniin 2005, Musikka on osallistunut julkiseen keskusteluun Oregonin lääkekannabislaista. Tämän vuoden lainsäätävässä istunnossa odottaa 14 esitystä edustajainhuoneen ja senaatin harkintaa.

Musikka havaitsi kannabiksen lääkinnälliset ominaisuudet 1975, jolloin hänellä diagnosoitiin glaukooma (silmänpainetauti). Lääkäri suositteli Musikkaa, jolla oli synnynnäinen kaihi, kokeilemaan kannabista hänen reagoituaan huonosti muihin saatavilla olleisiin hoitomuotoihin.

Ajatus kannabiksen käyttämisestä lääkkeenä pelotti Musikkaa. Hän ei ollut koskaan käyttänyt sitä aiemmin, koska piti sitä vaarallisena. Kuitenkin pian kokeiltuaan sitä hän havaitsi, että se helpottaa hänen kipuaan paremmin kuin mikään muu hoito.

Hän jatkoi sen polttamista, mutta varojen vähyys teki varaston pitämisestä vaikeaa.

Niinpä hän päätti alkaa kasvattaa.

Säännöllisessä käytössä Musikka havaitsi silmän sisäisen paineen – nesteen määrä, joka ravitsee silmän sarveiskalvoa, iiristä ja linssiä – laskevan riittävän alas, jotta hän pystyi menemään sarveiskalvon siirtoleikkaukseen. Hän jatkoi kannabiken käyttämistä helpottaakseen glaukooman tuomaa kipua.

Ärsyttävä naapuri häiritsi hänen toipumistaan.

“Ainoastaan yksi ihminen on ahdistellut minua. Hän asui aivan naapurissani, hyppäsi aidan yli ja varasti kasvini aina kun kasvatin jotain”, hän sanoo viitaten aikaan, jolloin hän asui Floridassa. “Hän tiesi, että jos kutsuisin poliisit, minä olisin se, joka menee vankilaan.”

Poltettuaan kannabista laittomasti 12 vuotta Musikka meni 1987 yhteen monista silmäleikkauksistaan. Tämä osoittautui kauheaksi virheeksi. Hän menetti näön vasemmasta, paremmasta, silmästään.

Seuraavana vuonna hänet pidätettiin kannabiksen kasvattamisesta. Pidätys tuli samoihin aikoihin kun hän haki lääkehallinnon ylläpitämään myötätuntoiseen uusien lääkkeiden tutkimusohjelmaan (Compassionate Investigative New Drug Program).

Siihen aikaan vain kaksi potilasta oli päässyt hyötymään ohjelmasta. Robert Randall voitti syytökset kannabiksen kasvattamisesta sen jälkeen kun hänen lakimiehensä sanoivat, että kannabis oli lääkinnällinen välttämättömyys hänen glaukoomansa hoidossa. Onnistuneen puolustuksen jälkeen 1976 Randall haastoi Yhdysvaltain hallituksen, joka lopulta johti tutkimusohjelman luomiseen.

Irvin Rosenfeld pääsi ohjelmaan 1983 taistellakseen harvinaista synnynnäistä tautia vastaan.

Oikeudenkäyntinsä jälkeen Musikasta tuli 1988 ensimmäinen nainen, joka pääsi mukaan ohjelmaan. Kansallinen lääkkeiden väärinkäytön instituutti (NIDA) johti Missisippillä pyöritettävää ohjelmaa.

Instituutti “on jatkanut kannabiksen kasvattamista tarjotakseen kontaminaatioista vapaata kannabismateriaalin lähdettä, joka on yhtenäistä ja ennalta arvattavaa vaikutuksiltaan biolääketieteen tutkimuksessa”, puhenainen Stephanie Older sanoi sähköpostissaan. “NIDA on säilyttänyt ainoan laillisen lähteensä.”

Neljä vuotta Musikan ohjelmaan liittymisen jälkeen se lopetettiin vanhemman Bushin hallinnon toimesta. Osallistujat kuitenkin saivat edelleen lääkkeensä hallitukselta.

Musikka sanoi, että hänen tyytymättömyytensä hallituksen tarjoaman lääkkeen laatuun yhdessä Oregonin liberaalien lääkekannabislakien kanssa toi hänet länteen. Hän vieraili Oregonissa ensimmäistä kertaa 1998 kun lakiesitys 67, joka sallii tietyistä lääkinnällisistä tiloista kärsivien potilaiden kasvattaa ja käyttää kannabista, pääsi äänestykseen. Se meni läpi 56 prosentin kannatuksella ja tänään se tarjoaa 21 500 oregonilaiselle laillisen pääsyn kannabikseen helpottamaan kipuja tai heikentäviä sairauksia.

Nyt käsittelyn alle tulevat esitykset vaihtelevat niistä, jotka tiukentaisivat lääkekannabiksen ehtoja niihin, jotka löysäisivät niitä edelleen.

Lääkekannabislait voivat muuttua rajusti tänä vuonna Oregonissa, sanoi Don Bishoff, joka toimii Springfieldin senaattorin Bill Morrisetten avustajana. “Asiat ovat valtavassa vuossa”, hän sanoi. Morrisette on senaatin ihmispalveluiden komitean puheenjohtaja ja sponsoroi senaatin esitystä 388, joka tiukentaisi säännöksiä lääkekannabispotilaiden hoitajien ja lääkekannabispotilaiden osalta ja muuttaisi kannabiskasvien sekä kannabistuotteiden määrää, jota potilaat voivat pitää hallussaan.

Musikka, joka on kiertänyt ympäri Yhdysvaltoja ja Eurooppaa puhumassa lääkekannabislaista, on huolestunut kahdesta esityksestä, jotka määräisivät ketkä osavaltiossa saavat kasvattaa lääkekannabista potilaille. Hän vastustaa osavaltion kasvatusoperaatiota, kuten edustajainhuoneen esitys 3247 ehdottaisi, koska hän sai liittovaltiolta niin huonolaatuista kannabista aiemmin.

Hän sanoi, että hallitukselta saadut tuotteet ovat vanhentuneita. Hänen nykyisessä metallirasiassaan on etiketissä merkitty kannabiksen tuotanvuodeksi 1996.

Musikka kannattaa apteekkeja, jotka möisivät rekisteröityjen kasvattajien tuotteita. Äänestäjien voima (Voter Power), organisaatio, joka lobbaa kannabispolitiikan puolesta, ehdottaa samankaltaista apteekkijärjestelmää senaatin esityksessä 812. Riippumatta äänestysten tuloksista ja lakimuutoksista, Musikka sanoi jatkavansa puhumista niiden ihmisten oikeuksien puolesta, jotka kärsivät sairauksista, mitä voitaisiin hoitaa lääkekannabiksella.

“Koko taisteluni merkitys on taata potilaille oikeus arvokkuuteen, ja ennen kaikkea mahdollistaa heille lääkkeiden turvallinen saanti. Heidän ei pitäisi madella kaikkien edessä saadakseen vähän kannabista, koska muutakaan ei voi”, Musikka sanoi.

Elvy Musikka

Lempikirja: “The Benefits of Marijuana: Physical, Psychological and Spiritual” tekijänä Joan Bello.

Suosikkileffa: “Super High Me”.

Harrastukset: Kävely ja laulujen kirjoittaminen. Hän on julkaissut levyn nimeltä “Truth and Love Are One” (Totuus ja rakkaus ovat yhtä).

Lähde:

http://www.registerguard.com/csp/cms/sites/web/updates/9679285-55/story.csp

Suomalaisia sukujuuria omaava Elvy Musikka on vieraillut maassamme vuonna 2002. Helsingin Sanomien artikkeli vierailusta, jossa Musikka mm. kehuu Suomen Turussa kasvatettua pilveä, löytyy hakemalla hakukoneella jutun otsikkoa “Pilvessä lääkärin määräyksestä” -toim.huom.

Laillinen kannabiksen kasvatus muuttui laittomaksi La Pinessa

60-vuotias Anita Ryan pyörittää kodissaan hoitokotia ja hän myös emännöi häitä pihamaallaan. Liiketoimintansa lisäksi Anita on myös rekisteröitynyt ja laillinen lääkekannabiksen kasvattaja. Hänen naapurinsa olivat yllättyneitä.

“En edes tiennyt, että tuota tavaraa voisi kasvattaa täällä”, sanoi naapuri Dave Rickels.

Oregonin DEA:n yksikkö kuitenkin tutki talon helmikuun lopussa ja pidätti Ryanin ja takavarikoi 67 kannabiskasvia, mikä on lähes kolminkertainen määrä verrattuna osavaltion potilaiden lupaan. Ryan kieltäytyi tulemasta kameran eteen, mutta kertoi, että ei tiennyt tehneensä mitään väärää. Hän sanoi, että hänelle ei opetettu kunnolla kasvatuksen ja jakelun sääntöjä.

Lääkekannabiskortti oikeuttaa pitämään hallussaan kuusi sukukypsää kasvia ja 18 kasvia, jotka saavat olla enintään 12 tuumaa korkeita. Yhteensä kasveja saisi siis olla 24.  Ryanilla kasveja oli 67. Potilailla on myös oikeus pitää hallussaan 24 unssia (680 grammaa) käyttökelpoista kannabista. He voivat myös ottaa vastaan lahjoituksia lamppujen ja mullan maksamiseksi, mutta eivät saa myydä lääkettään.

DEA:n tutkijoiden mukaan Ryan myi kannabista jollekulle, jolla ei ollut lääkekannabiskorttia. Syytös, jonka Ryan kiistää.

“Tämä järkyttää minua. Kuulla jotain tuollaista. En koskaan olisi uskonut, että hän tekee mitään sellaista”, sanoi naapuri Don Aamodt.

DEA:n tutkijat pidättivät Ryanin syytettynä mm. laittomasta jakelusta ja kannabiksen valmistuksesta ja hallussapidosta.

“Meillä on ollut ongelmia joissain paikoissa täällä naapurustossa. Tiedän ihmisiä, jotka myivät aineita ja muuta sellaista, mutta ei koskaan Anita. Hän on vain jalat maassa oleva rouva”, sanoi Aamodt.

Ryania ei viety vankilaan. Hänen oikeudenkäyntinsä on lähiaikoina.

Tämä tapaus sattui hiukan ennen uuden oikeusministeriön lausuntoa, joka lopettaa ratsiat lääkekannabisapteekkeihin ja lääkekannabispotilaita kohtaan. -toim.huom.

Lähde ja video tapahtumista (englanniksi):

http://kohd.com/news/local/95105

Kannabista töissä? Puolesta ja vastaan

Coos Bayn asukkaalle Jude Isaacsonille lääkekannabiskortin saaminen oli dramaattinen käännekohta hänen elämässään.

Isaacson oli selkäleikkauksessa vuonna 2000, ja hänelle tuli toistuvasti vakava infektio selkärankaan. Sen seurauksena Isaacsonilla on nyt neurologisia vammoja, ja hänen mukaansa lääkekannabis auttaa häntä tulemaan toimeen päivä kerrallaan.

“Kaksi vuotta sitten olin enimmäkseen pyörätuolissa, minulla ei ollut energiaa ja olin hyvin masentunut. En enää”, Isaacson sanoi.

Isaacson kärsii myös traumaperäisestä stressihäiriöstä, jonka hän uskoo olevan seurausta 16 vuodesta hätänumerokeskuksen virkailijana Coos Bayn poliisiasemalle. Hän vetäytyi työstään, koska ei enää kestänyt draamaa, joka varjosti jokaista työpäivää.

“Kannabis on tuonut minut takaisin. Pystyn keskittymään nyt.”

Hän on yksi 755 Oregonin lääkekannabisohjelman potilaista Coos Countyssa, ja on huolissaan yrityksestä vähentää lääkekannabispotilaiden oikeuksia. Yrityslobbaajaryhmä yrittää saada Oregonissa läpi lakiehdotuksen (senaatin esitys 2497), joka vapauttaisi työnantajat velvollisuudesta palkata myös lääkekannabispotilaita.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että yhtiö voisi laittaa oveensa lapun, jossa lukee “emme palkkaa lääkekannabiksen käyttäjiä”, vaikka lääkekannabis on täysin laillista ja käyttö tapahtuisi vain kotona vapaa-ajalla. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että työntekijä, jolla on virallinen lupa lääkitä itseään kannabiksella voidaan erottaa, jos hän antaa positiivisen näytteen huumetestissä kannabiksen osalta. Sama ei koskisi esimerkiksi potilaita, jotka käyttävät vahvaa opiaattipohjaista lääkitystä tai muuta vastavaa.

Huumevapaan työpaikan lakityöryhmän (The Drugfree Workplace Legislative Work Group) asianajajat yrittävät myös saada poistettua joitain sairauksia listalta, jotka nykyisellään oikeuttavat lääkekannabikseen. He myös yrittävät estää uusien sairauksien lisäämisen listaan ja vaativat ilmoitusta työnantajalle, kun työntekijä hankkii lääkekannabiskortin.

J.L. Wilson, Yhdistyneen Oregonin teollisuuden (Associated Oregon Industries, AIO) hallintoasiain varapuheenjohtaja, näkee lääkekannabiksen vastuukysymyksenä työntekijöille.

“Kortinhaltijat tuovat ison kasan uusia asioita. Yksikään ei ole hyväksi liiketoiminnalle.”

Wilsonin mukaan AIO on 30 yrityksen neuvosto, ja monilla työnantajilla on kauhutarinoita lääkekannabispotilaan palkkaamisesta ja työn heikkenemisestä.

“Oregonissa työnantajat on pakotettu hyväksymään jotain, mikä on liittovaltion tasolla laitonta. Se on tiukka paikka.”

Mimi Bushman, joka työskentelee huumeista vapaana Oregonissa -järjestön (WorkDrugFree Oregon) johtajana, sanoi huumeiden olevan valtava sosiaalinen ongelma.

“Se ei ole vain turvallisuudesta kiinni. Kyse on myös tuottavuudesta. Kuusi miljardia dollaria on hinta Oregonille vuosittain huumeiden käytöstä. Neljä miljardia on pelkkää tuottavuuden laskemista. Se on summa, jonka maksamme nyt kaikesta opetuksesta päiväkodista peruskoulun loppuun”, Bushman kertoi.

Wayne Haythorn, Äidit väärinkäyttöä vastaan -järjestön jäsen (Mothers Against Misuse and Abuse), tuomitsee kaikki ryhmän ajamat muutokset, koska ne on suunniteltu luomaan vain pelkoa, rampauttamaan ohjelma ja rankaisemaan potilaita.

“En usko, että tämä esitys menee läpi. Se hylättiin viimeksi ja se hylätään myös nyt”, Haythorn sanoi.

Bushmanin mukaan Oregon on tilastoitu muita osavaltioita korkeammalle aineiden väärinkäytössä työntekijöiden osalta. Hänen mukaansa järjestön keskustelutilaisuuksissa ympäri osavaltiota useimmat työntekijät osoittavat sympatiaa potilaille, jotka tarvitsevat kipulääkettä, mutta  ovat lopulta myös huolissaan myötätunnon yhteentörmäyksestä heitä koskevien työntekijöiden huumeohjelmien kanssa.

Oregonin Ammatillisen turvallisuus- ja terveyshallinnon (The Oregon Occupational Safety & Health Administration) tiedot vaikuttavat myös ristiriitaisilta.  Sen tilastot osoittavat vähennystä työpaikkojen onnettomuuksissa joka vuosi sen jälkeen, kun Oregonin lääkekannabisohjelma astui voimaan. Kesäkuusta 2000 johtava syy kuolemiin työpaikoilla on sydänkohtaus ja sydänpysähdys. OR-OSHA:n lista ei tue mitään väitteitä työpaikkojen kuolemista tai onnettomuuksista, jotka liittyisivät työkyvyn heikkenemiseen lääkekannabiksen takia.

Terveydenhoidon tarjoajat voivat kokea hankalaksi taiteilemisen liittovaltion lain, ja helpotuksen tarjoamisen sairaille potilaille, välillä. Lääkäri Michelle Petrofes Dunen perhelääkäriasemalta Reedsportista hoitaa kuutta lääkekannabispotilasta nyt tiukkojen säädösten kautta. Hän sanoi, että hänellä on oltava tiukka ja aktiivinen hoitosuhde potilaiden kanssa, ja että heidän on kokeiltava kaikkia muita tarjolla olevia lääkkeitä ensin.

“En vain allekirjoita lomakkeita. Se ei ole missään nimessä minun tapani hoitaa”, Petrofes sanoi. “Joitakin potilaita olin hoitanut 15 tai 20 vuotta ennen kuin allekirjoitin heille lääkekannabiskortin.”

Lääkäri Daniel Rusu, kivunhallinnan asiantuntija North Bendin lääkärikeskuksesta sanoi valtavan määrän potilaistaan pyytävän heille määrättävän lääkekannabista, mutta useimmat eivät ole siihen kelpoisia nykysäädösten rajoissa.

Kuitenkin, “yli 70 prosenttia potilaistani antaa positiivisen näytteen kannabiksen osalta. Useimmilla ei ole lääkekannabiskorttia”, Rusu sanoi.

Rusu uskoo taistelun kannabiksen osalta jatkuvan, niin lääkkeeksi kuin viihdekäyttöönkin.

“Nyt on ristiriita liittovaltion lakien ja Oregonin lakien välillä”, hän sanoi. “Kunnioitan lakia, joten suosittelen lääkekannabista potilailleni, jos he ovat kokeilleet muita hoitoja ja ne eivät ole toimineet heille.”

Lähde:

http://www.theworldlink.com/articles/2009/02/13/news/doc4995b91d6dca6467593547.txt

DEA jatkaa edelleen Obaman vastustamia kannabisratsioita

DEA:n agentit ovat ratsanneet tällä viikolla neljä lääkekannabiskauppaa Kaliforniassa.  Tämä siitä huolimatta, että presidentti Obama lupasi kampanjassaan lopettaa ratsiat.

Valkoinen talo ilmoitti odottavansa ratsioiden loppuvan, kun presidentti Obama nimittää jonkun vastaamaan DEA:sta, jota vielä toistaiseksi johtavat Bushin hallinnon aikaiset henkilöt.

“Presidentin mielestä liittovaltion resursseja ei pidä käyttää osavaltioiden lakien kiertämiseen, ja kun johtajien asettaminen jatkuu uuden hallinnon rivien täyttämiseksi, presidentti odottaa näiden arvioivan menettelytapojaan tämä huomioonottaen”, Valkoisen talon edustaja Nick Shapiro sanoi.

Kannabiksen lääkinnällinen käyttö on laillista Kaliforniassa ja 12 muussa osavaltiossa, mutta presidentti Bushin hallinto katsoi korkeimman oikeuden vuonna 2005 tekemän päätöksen perusteella, että liittovaltion edut menevät osavaltiolain edelle.

Koko kampanjansa ajan kannabiksen puolestapuhujien jahtaama Obama sanoi toistuvasti vastustavansa liittovaltion hallinnon käyttämistä lääkekannabiskauppojen ratsaamisessa. Tämä erityisesti siksi, että se loukkaa osavaltioiden omia päätöksiä.

“En aio käyttää oikeusministeriön resursseja yrittääkseni kiertää osavaltioiden lakeja tässä asiassa”, Obama kertoi Mail Tribune -sanomalehdelle maaliskuussa Oregonissa demokraattien pääkampanjan aikana.

Hän kertoi lehdelle, että: “perusajatus lääkekannabiksen käyttämisestä samoihin tarkoituksiin ja samoin sääntelyin kuin muitakin lääkärien määräämiä lääkkeitä, on mielestäni ehdottomasti tarkoituksenmukainen.”

Obama täyttää edelleen keskeisiä lain toimeenpanovirkoja. Toistaiseksi DEA:ta johtaa Bushin nimittämä toimeenpaneva hallintojohtaja Michele Leonhart.

Erikoisagentti Sarah Pullen DEA:n Los Angelesin toimistosta kertoi agenttien ratsanneen neljä kannabisapteekkia tiistai-iltana. Kaksi näistä on Venicessä ja toiset kaksi Marina Del Reyssä ja Playa Del Reyssä – kaikki Los Angelesin alueella.

Marina Del Reyssä sijaitsevassa Marina Caregiversissä puhelimeen vastannut mies sanoi kauppansa olleen ratsian kohteena, mutta kieltäytyi menemästä yksityiskohtiin sanoen, että he vain yrittävät päästä palaamaan takaisin toimintaan.

Agentti Pullen sanoi neljässä ratsiassa takavarikoidun 10 000 dollaria käteistä ja 224 kilogrammaa kannabista sekä kannabiksella terästettyä ruokaa, kuten keksejä. Hänen mukaansa ketään ei pidätetty, mutta ratsia on osa meneillään olevaa tutkintaa. Siinä pyritään jäljittämään mistä kannabis tulee tai missä se tuotetaan.

Pullenin mukaan agentit ovat suorittaneet viimeisten muutaman vuoden aikana 30 tai 40 vastaavaa ratsiaa, joista monet ovat johtaneet syytteisiin.

“On selvää, ettei DEA osoita kunnioitusta presidentti Obaman kampanjalupauksia kohtaan”, sanoi Dan Bernath, Marijuana Policy Projectin edustaja Washingtonissa. Yhdistys puolustaa lääkekannabista ja kannabiksen dekriminalisointia.

Kalifornia sallii potilaiden, joiden lääkäri on määrännyt heille kannabista, käyttää lääkettään. Osavaltio on perustanut rekisterin, joka mahdollistaa potilaiden hankkia kortin, jonka nojalla heillä on oikeus pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa mukanaan ja käyttää kannabista.

Kris Hermes kalifornialaisesta lääkekannabista ajavasta ryhmästä Americans for Safe Accessistä, kutsui ratsioita yritykseksi heikentää osavaltioiden lakeja ja sanoi, että ne on ilmeisesti suoritettu ilmoittamatta Los Angelesin kaupungille tai poliisiviranomaisille asiasta.

Hän sanoi DEA:n ratsanneen viisi kalifornialaista lääkekannabisapteekkia Obaman virkaanastumisen jälkeen, ja että ensimmäinen tapahtui tammikuun 22. päivä South Lake Tahoessa.

“Presidentti Obaman täytyy pitää lupauksensa, jonka hän teki, ei vain yhdellä kampanjapysähdyksellä, vaan useissa puheissaan, ettei hän aio käyttää oikeusministeriön varoja tämänkaltaisiin ratsioihin”, Hermes sanoi. “Me haluamme antaa hänelle hieman pelivaraa, mutta samalla edellytämme hänen lopettavan tämän räikeän pakkokeinopolitiikan, joka jatkuu hänen presidenttikaudellaan.”

Hän sanoi olevansa tietoinen, ettei Obama ole asettanut omaa DEA-päällikköään, mutta että “uusi oikeusministeri Eric Holder voi silti estää tämänlaiset operaatiot”.

Oikeusministeriöstä kehotettiin osoittamaan kysymykset Valkoiseen taloon.

Lähde:

http://www.washingtontimes.com/news/2009/feb/05/dea-led-by-bush-continues-pot-raids/

Masennus – Kannabis – Euforia

Merckin opaskirja kertoo, että 20% naisista ja 12% miehistä kärsii kliinisestä masennuksesta. Elämme kovin masentavassa maailmassa.

Masennuslääkkeet ovat eniten määrättyjen lääkkeiden joukossa, mutta niiden sivuvaikutukset voivat olla paradoksaalisesti tappavia itsemurhan ollessa liiankin edustettuna.

TV-uutisissa kerrottiin uudesta elektromagneettisesta laitteesta masennukseen, joka stimuloi aivoja ja todennäköisesti sitä kautta saa aikaan kannabinoidien eritystä joka saa potilaat tuntemaan olonsa paremmaksi. Hoitosarja kuitenkin maksaa noin kuusi tuhatta dollaria.

Minulla olisi kuitenkin yllätys joillekin ihmisille. Yhdysvaltain hallitus sanoo kannabiksen olevan huume joka aiheuttaa euforiaa joka (yllätys, yllätys) aiheuttaa euforiaa joka on addiktoivaa. Kuvitelkaapa, erittäin turvallinen korvike amfetamiinille, joka oli aikoinaan eniten määrätty mielialalääke  sekä myös nykyisille addiktoiville mielialastimulanteille. Näistä suurin osa voitaisiin korvata kannabiksella.

Yhdysvaltain hallituksen arvion mukaan maassa on noin 70  miljoonaa kannabiksen käyttäjää, ja henkilökohtaisesti olen haastatellut heistä vähintään 4000. Lähes kaikki olivat pitkäaikaisia käyttäjiä. Kukaan heistä ei valittanut euforiasta tai sen tuomista ongelmista.

Jos näinkin suuri osa väestöstä kärsii kliinisestä masennuksesta, niin varmasti monella 4000 potilaastani oli masennus. Valitettavasti se ei ole hyväksyttävä syy Oregonissa lääkekannabislupaan. Oregonin lääkekannabisohjelman johdossa olevat “munapäät” eivät hyväksy MITÄÄN psykologisia ongelmia – sen on oltava fyysistä!

Tämä on todella kummallista. Yksi suurimmasta potilasryhmistäni ovat veteraanit jotka kärsivät PTSD:sta (Posttraumaattinen stressioireyhtymä) ja heitä on noin 400. Useimmat huomasivat Vietnamissa, että kannabis antaa helpotusta taistelustressiin. Se aiheuttaako vai laukaiseeko taistelu masennuksen on yhä hyvin kiistanalaista. Jalkaväen taistelijalle ainut helpotus on “miljoonan dollarin haava” joka vie pois varmasta kuolemasta. Jos se ei aiheuta masennusta, niin mikä sitten? Ahdistuneisuus ja verenhyytävä pelko ovat erittäin yleisiä PTSD:n oireita. Pahin tekijä on se, että kun henkilöllä on PTSD ei pakoa ole… Useimmat ihmiset tietävät, että rajuja taisteluita kokeneet veteraanit eivät pysty puhumaan kokemuksistaan, koska se on liian tuskallista.

Kun PTSD:stä kärsivät veteraanit palasivat/palaavat kotiin painajaisineen ja muine oireineen, lääkärit määräävät heille kaikkia mahdollisia saatavilla olevia lääkkeitä.  Suurin osa näistä lääkkeistä saa heidät yleensä voimaan huonommin. He löysivät kannabiksen, mutta veteraanihoitolan hoitajat sanoivat, että laittomia huumeita ei saa käyttää (vaikka ne auttaisivat eniten) ja samaan aikaan olla heidän hoidossaan. Kuinka absurdia. Usko tai älä, mutta veteraanihoitoloiden pitäisi AUTTAA veteraaneja.

Samaan aikaan 70  miljoonasta kannabiksen käyttäjästä moni on veteraaneja. Vaihtoehtoisesti moni on koukussa alkoholiin tai tupakkaan. Molemmat aiheuttavat maailmassa satoja tuhansia kuolemia vuosittain. Kannabis ei ole koskaan tappanut ketään.

Kyllä! Kannabis lievittää masennusta.

Alkuperäistekstin kirjoittaja tohtori Phillip “Dogface” Leveque on lääkäri, toksikologi ja ravitsemuksellinen biokemisti lähellä Portlandia Oregonissa. Hän palveli toisessa maailmansodassa kenraali Pattonin kolmannen armeijan jalkaväessä. Sodan jälkeen hän jatkoi opintojaan ja hänellä on maisterin arvo biokemiassa ja farmakologiassa ja tohtorin arvo farmakologiassa ja osteopatiassa. Hän oli yksi Oregonin ensimmäisiä toksikologeja ja on toiminut asiantuntijatodistajana yli 400 oikeusistunnossa. Hänellä on laaja kokemus toksikologiasta, lääketieteellisen professorina toimimisesta ja  pitkä ura toimeaan harjoittavana lääkärinä. Viime aikoina hänelle on tullut tunnustusta toimistaan veteraanien hoidon parantamisen ansiosta sekä ansioistaan lisätä tietoutta lääkekannabiksesta valtaväestön keskuudessa.

Lähde:

http://www.salem-news.com/articles/october272008/leveque_102308.php

Kamppailu Oregonissa jatkuu: Saako potilas tehdä töitä?

Taistelu lääkekannabiksesta työpaikoilla on alkanut – taas.

Teollisuuden lakimies yrittää sytyttää uudelleen neljä vuotta käynnissä ollutta taistelua polkeakseen Oregonin lääkekannabiksen käyttäjät ulos työpaikoistaan. Kannabiksen puolustajat pelkäävät, että tällä kertaa he lopulta häviävät taiston.

Oregonin teollisuuden varapuheenjohtaja Dan Harmon on kiertänyt osavaltiota kertoen yritysjohtajille, poliitikoille ja virkamiehille, että hän vie 2009 läpi lain, joka sallii työnantajien erottaa lääkekannabiksen käyttäjät, vaikka he käyttäisivät sitä vain kotonaan.

Harmon sanoo myös runnovansa läpi vaatimuksen, jonka mukaan työnantajalla olisi oikeus vaatia tietoa onko työntekijällä lääkekannabiskortti. Tällä hetkellä sellainen on 20 547 oregonilaisella.

“Se tarkoittaisi, että heillä olisi oikeus ripustaa oveen kyltti, joka kieltää lääkekannabiksen käyttäjiä edes hakemasta töitä”, sanoo NORML:n Oregonin osaston vetäjä Russ Belville. “He haluavat, että pomostasi tulee lääkärisi”.

Harmon, joka on rakennusjätti Hoffman Constructionin johtava oikeusedustaja toistaa poliisien sanat, jotka väittävät lain olevan laajalti väärinkäytettty. Harmon uskoo myös lääkekannabiksen olevan vaaraksi työpaikkojen turvallisuudelle.

“Meillä on sallivuutta aineiden hyväksikäytön ympärillä, tuolla on liike, joka haluaa laillistaa marijuanan ja tämä ei saa olla Troijan hevonen”, Harmon sanoo.

Oregonin laki sanoo, että työnantajan ei tarvitse sallia potilaiden kannabiksen käyttöä työpaikalla, mutta se ei sano mitään kotona tapahtuvasta käytöstä.

Harmon haluaa palauttaa jo kahdesti hylätyn lakiesityksen uudelleen käsittelyyn. Esitys muuttaisi lakia niin, että työnantajien ei tarvitsisi sallia lääkekannabiksen käyttäjiä “huolimatta siitä missä käyttö tapahtuu”. Harmonin mukaan muutos jättäisi työnantajien päätettäväksi aiheutuuko kannabiksen käytöstä vaaraa, tapahtuipa se töissä tai vapaa-ajalla.

Esitys epäonnistui äänestyksissä 2005 ja 2007. 2008 oli kompromissiesitys, jota tuki mm. demokraattien edustaja Peter Buckley. Hänen mukaansa tämä esitys kaatui The Oregonian -lehden vastustukseen. Kaikkein varakkaimmille kotitalouksille suunnattu lehti olisi vaatinut työnantajille oikeutta erottaa jokainen lääkkeen käyttäjä.

Tällä kertaa kannabiksen puolestapuhujat pelkäävät sen menevän läpi, koska yksi sen pitkäaikaisista tukijoista demokraatti Dave Hunt on noussut Oregonin edustajiston puhemieheksi vuodelle 2009. Hunt kuului siihen kahdeksan demokraatin vähemmistöön, joka 2005 äänesti esityksen puolesta, jota esitti ääri-konservatiivi republikaani Linda Flores.

Kampanjarekisterist näyttävät, että kahden viimeisen vuoden aikana Hunt on saanut 16 000 dollaria Oregonin teollisuudelta. Huntin edustaja Geoff Sugerman sanoo tämän olevan merkityksetöntä sille kompromissille, jota Hunt nyt ajaa. “Selvästi meidän tavoitteemme on löytää esitys, joka tyydyttää sekä yritysmaailmaa että lääkekannabiskorttien haltijoita. Olemme luottavaisia, että esitys menee tällä kertaa läpi”, Sugerman sanoo.

Esityksen kannattajat korostavat työpaikan turvallisuutta. Kannabiksen kannattajat kuitenkin vetoavat useisiin tilastoihin, joiden mukaan työpaikkojen onnettomuudet ja kuolemat ovat vähentyneet sen jälkeen, kun lääkekannabislaki tuli voimaan. Koska THC voi säilyä rasvasoluissa jopa yli 30 päivää, testaus ei voi mitenkään osoittaa onko työntekijä vaikutuksen alaisena testin hetkellä vai onko hän polttanut jointin kuukausi sitten.

Kompromissina työpaikkojen turvallisuuteen kannabiksen kannattajat ehdottavat yleisiä suoriutumistestejä esimerkiksi kuljettajille ja nosturin operoijille, joille turvallisuus on merkittävä tekijä. Lopulta he haluaisivat nähdä potilaalla oikeudet, jotka estävät lääkekannabiksen käyttäjän erottamisen vain sen takia, että hän ottaa lääkkeensä.

Työnteon ja teollisuuden viraston mukaan potilaiden työt ovat turvattu vain, jos nämä käyttävät kannabista hoitaakseen hyväksyttyä vammaa tai työkyvyttömyyttä joka on mainittu vammaisasetuksissa. Jos ei, niin heidät voidaan erottaa vain positiivisen huumetestin perusteella, vaikka heille olisi määrätty kannabista. Uusi ehdotus kuitenkin antaisi työnantajille tiedot siitä kenellä on kortti ja lopettaisi epäselvyyden kotikäytön ympäriltä.

Useat palomiehet ovat haastaneet työnantajansa oikeuteen. Voter Power järjestön edustaja Leland Berger sanoo, että tähän mennessä ei ole ollut tapausta Oregonissa joka turvaisi työntekijän oikeudet.

Fakta: Kun Dan Harmonin vanhempi veli oli kuolemansairas 15 vuotta sitten, Harmon sanoi ostaneensa hänelle kannabista mustasta pörssistä helpottaakseen hänen tuskiaan.

Tuoreen kyselyn perusteella Harmonin PR-kampanja ei ole juuri saanut yleisön tukea. Osavaltion laajuisessa kyselyssä 49% vastusti Harmonin esitystä lakimuutoksesta. 32% kannatti sitä ja 20% oli epävarmoja kannastaan. Kysely tehtiin joulukuun 3.-7. puhelimitse ja siihen osallistui 500 henkilöä, virhemarginaalin ollessa 4,4%.

Vote Powerin edustaja Anthony Johnson kuvailee kyselyn tuloksia seuraavasti:

“Nykyiset lait eivät vaadi työnantajia hyväksymään kannabiksen käyttöä työpaikalla. Tulevassa esityksessä työnantajille annettaisiin oikeus olla palkkaamatta tai erottaa lääkekannabista käyttävä potilas riippumatta siitä, missä lääkekannabiksen käyttö tapahtuu, vaikka se tapahtuisi sairaalassa lääkärin valvonnassa.”

Johnsonin kertoi, että samassa yhteydessä kysyttiin myös suhtautumista mahdolliseen esitykseen, joka sallisi aikuisten kasvattaa ja käyttää kannabista kotonaan sekä yleistä suhtautumista lääkekannabislakiin. Hän ei kertonut tarkkoja lukuja, mutta tulokset olivat suopeita kannabiksen puolustajien ja potilaiden kannalta.

Lähteet:

http://wweek.com/editorial/3505/11970/

http://www.wweek.com/wwire/?p=17584