Kööpenhamina harkitsee kannabiksen laillistamista

Tanskassa on käyty kiivasta keskustelua kannabiksen laillistamisesta tänä kesänä. Syynä tähän ovat olleet epämiellyttävät jengisodat.

Tanskalla on ollut vapaamielinen asenne kannabista kohtaan 1970-luvulta saakka. Hasiksen ja marihuanan myyntiä on jo pitkään suvaittu kuuluisalla Pusher Streetillä Christianiassa. Se on turvasatama hipeille ja anarkisteille, joiden annetaan olla rauhassa keskellä Kööpenhaminaa.

Kovien ja mietojen huumausaineiden myyjien ja käyttäjien välillä oli konflikteja Christianian alkuvuosina. Lopulta kovat huumeet karkotettiin vapaakaupungista ja ainoastaan mietoja huumeita suvaittiin. Tämä politiikka on toiminut hyvin useita vuosia.

Sen jälkeen kun konservatiivinen hallitus päätti sulkea avoimen kaupan vuonna 2004, kannabiskauppa levisi ympäri Kööpenhaminaa. Kannabiksen saatavuus parani nopeasti entisestään ja laittomat coffee shopit, “hasisklubit”, avasivat oviaan joka puolella. Tanskan poliisi on sulkenut yli 150 tällaista klubia Kööpenhaminassa. Ne mainostavat yhä avoimesti palvelujaan Odensessa, Tanskan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa.

Jatkuvien sulkemisten myötä mukaan tuli väkivalta yhä suuremmissa määrin. Moottoripyöräjengit alkoivat taistella muita lähinnä maahanmuuttajista koostuvia jengejä vastaan. Jengit tekivät visiittejä ja satunnaisia ohikulkuja löytääkseen vihollisjengien jäseniä sekä suorittivat useita tappoja ja ammuskeluita. Ihmiset pelkäsivät ristituleen joutumista, ja Tanskan poliisi pyysi ihmisiä lopettamaan hasiksen ostamisen.

Tässä vaiheessa tanskalaiset poliitikot keksivät paremman ajatuksen: laillistaminen. Eikä pelkästään Hollannin malliin, jossa laillistetaan vain myyntipaikat, vaan koko ketjun laillistaminen. Näin he pääsisivät kokonaan eroon rikollisesta kaupasta. Kaupunginvaltuuston sosiaaliasioiden tuomari Mikke Warming on ehdottanut, että coffee shopien annettaisiin myydä hasista laillisesti. Hänen ehdotuksestaan ei ole äänestetty, mutta kaupunginvaltuusto on äänestänyt saadakseen konkreettisia suunnitelmia asian toteuttamisen suhteen. Debatti jatkuu kesän jälkeen.

Ann-Sofie Von Bech Kööpenhaminan sosiaalivirastosta sai valmiiksi pyydetyn raportin ja suositukset 25. toukokuuta. Sen voi lukea täältä Google Translaten kääntämänä. Raportissa on useita viitteitä Beckley Foundationin Cannabis Commission -raporttiin, jonka voit ladata ja lukea englanniksi täältä.

Tiivistettynä, raportti toteaa Arnold Schwarzeneggerin tavoin, että tällä hetkellä ei ole olemassa esimerkkejä valtion tekemästä kontrolloidusta ja säädellystä kannabiskaupasta, mutta se voisi kuitenkin olla vaihtoehto nykyhetken laittomuudelle. Raportti myöntää, ettei kieltolailla ole ollut vähentävää vaikutusta kannabiksen käyttöön tai sen ympärillä olevaan rikollisuuteen.

Lisäksi raportti ehdottaa, että jos hallitus päätyy laillistamisen kannalle, kannabikselle tulisi asettaa 18 vuoden ikäraja ja käyttäjille tulisi tiedottaa päihteen haittavaikutuksista. Mainostaminen olisi kiellettyä ja tilannetta tulisi valvoa tarkasti.

Kyselyiden mukaan 59 % tanskalaisista kannattaa laillistamista, samoin kuin suurin osa poliittisten puolueiden nuorisojärjestöistä. Mahdollisuudet laillistamiseen ovat kuitenkin hatarat, sillä myös oikeusministeriön tulisi hyväksyä lakiehdotus.

Oikeusministeriö on jo tehnyt selväksi, ettei Kööpenhamina  tule saamaan tällaista erillisvapautta. Silti suuri osa Kööpenhaminan poliitikoista on ottamassa keskustelun vakavasti, ja Warming sanoo, että “ajatusta pidetään hengissä”.

Odottakaamme debatin jatkuvan pian, etenkin jos huumeisiin liittyvät jengisodat eivät näytä vähenemisen merkkejä Kööpenhaminassa.

Lähde:

http://www.cannabisculture.com/v2/content/copenhagen-considers-legalizing-cannabis

Meksiko dekriminalisoi kaikki huumeet

Meksiko on säätänyt kiistanalaisen lain lopulta torstaina 20.8., dekriminalisoiden pienten huumausainemäärien hallussapidon.

Laki koskee kannabista, heroiinia ja muita huumeita. Se myös kannustaa käyttäjiä hallituksen tukemaan, ilmaiseen vieroitushoitoon.

Laki asettaa maksimirajat huumeiden “henkilökohtaiseen käyttöön” ja se koskee myös LSD:a ja metamfetamiinia. Ihmiset, jotka pysyvät lain asettamissa rajoissa eivät enää joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Laki tulee voimaan välittömästi.

Kun käyttäjä jää kiinni henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista määristä, hänelle suositellaan hoitoa. Kolmannen kerran kiinni jääneelle määrätään pakollinen hoito, joskaan hoidosta kieltäytymiselle ei aseteta rangaistusta.

Meksikon viranomaiset sanoivat, että laki ainoastaan virallistaa jo vallalla olleen käytännön, jossa ihmisiä ei ole syytetty pienten määrien hallussapidosta.

Maksimimääräksi kannabiksen “henkilökohtaiselle käytölle” katsotaan viisi grammaa, joka on noin neljä kannabissavuketta. Muita rajoituksia ovat puoli grammaa kokaiinia, 50 milligrammaa heroiinia, 40 milligrammaa metamfetamiinia sekä 0,015 milligrammaa LSD:a.

Meksikon kongressi hyväksyi lain jo huhtikuussa, mutta presidentti Felipe Calderón odotti kuukausia, ennen kuin hyväksyi itse esittämänsä lain.

Meksikon kongressi hyväksyi jo kolme vuotta sitten vastaavanlaisen lain kannabiksen pienten määrien hallussapidon dekriminalisoimisesta viihdekäyttöön, mutta Yhdysvaltain Bushin hallinnon ankara, erityisesti taloudellinen, painostus sai silloisen presidentin Vicente Foxin käyttämään veto-oikeuttaan ja estämään lakimuutoksen.

Portugalissa kaikki huumeet ovat olleet dekriminalisoituja vuodesta 2001 ja se on saanut kehuja linjastaan. Sekä YK että EU ovat molemmat raportoineet Portugalin onnistumisesta.

Katso myös vanhemmat uutisemme Meksikosta: Meksikossa sallitaan pienten määrien hallussapito, Meksikossa alkoi keskustelu kannabiksen laillistamisesta, Tyrehdyttäkää väkivalta, laillistakaa kannabis ja Entiset presidentit: laillistakaa kannabis.

Suosittelemme uutisia dekriminalisoinnista myös Portugalista: Lissabonin pehmeän kosketuksen huumausainepolitiikka ja Cato-tutkimus Portugalin tilanteesta.

Lisäksi suosittelemme tutustumista vielä vähälle huomiolle jääneeseen kannabiksen dekriminalisointiin Tšekissä.

Dekriminalisointi vaikuttaa toimivalta trendiltä.

Lähde:

http://www.nytimes.com/2009/08/21/world/americas/21mexico.html?_r=3&scp=1&sq=mexican%20drug%20legislation&st=cse

Oaklandissa hyväksyttiin kannabisvero murskaenemmistöllä

Ehkäpä vain lääkekannabiksen maailmassa korkeampia veroja pidetään hyvänä uutisena.

On varmaa, että lääkekannabiksen kannattajat olivat tyytyväisiä keskiviikkona, kun Oaklandin äänestäjät hyväksyivät hurjan korotuksen veroon – 15 kertaa entisen veron lukemat – myyntiin, joka tapahtuu kaupungin muutamien luvanvaraisten lääkekannabisapteekkien kautta.

Lakiehdotus F lienee ensimmäinen laatuaan, ja se sai huiman 79,9 % kannatuksen. Korkein, mitä yksikään esitys Oaklandissa on koskaan saanut. Kannabiksen asiantuntijat kuvailivat tätä maanvyöryä merkittäväksi askeleeksi kannabisteollisuuden laillistamisen tiellä.

“Jälleen yksi voitto suuressa sodassa”, sanoi Oaksterdamin yliopiston presidentti Richard Lee. Häntä haastateltiin keskustan liikkeensä edessä, missä kannabiksen aromi täyttää jalkakäytävän. “Tämä on paljon parempi vaihtoehto kuin joutua pidätetyksi ja heitetyksi vankilaan.”

Lääkekannabis on ollut laillista Kaliforniassa vuodesta 1996, mutta apteekit ja niiden omistajat ovat joutuneet säännöllisesti liittovaltion viranomaisten ratsioiden kohteeksi. Liittovaltion viranomaiset eivät tunnusta osavaltioiden lakeja, kuten esimerkiksi Kalifornian lakiesitystä 215, joka hyväksyttiin vuonna 1996.

Kannabiksen lääkinnällisen käytön kannattajat ovat kuitenkin juhlineet myös viimeaikaisia signaaleja uudelta hallinnolta. Oikeusministeri Eric H. Holder Jr. kommentoi, että liittovaltion agentit eivät enää aio keskittää toimiaan niitä kohtaan, jotka toimivat osavaltion lakien mukaan.

Kalifornia, jonka 26 miljardin budjettikriisi on masentanut monta osavaltion asukasta, on leikitellyt idealla kannabiksen laillistamista. On olemassa myös sanfranciscolaisen demokraatin lakiesitys, joka laillistaisi ja verottaisi kannabista, ja sitä käsitellään edustajien kokouksessa vielä myöhemmin tänä vuonna. Viranomaisten mukaan kannabisapteekit maksavat jo nyt noin 18 miljoonaa dollaria vuodessa osavaltion myyntiveroja.

Drug Policy Alliancen Kalifornian apulaisjohtaja Laura Thomas San Franciscosta sanoi, että taantuma pakotti monia osavaltioita harkitsemaan “koskemattomia aiheita” potentiaalisina tulonlähteinä. “Vaikeina talousaikoina ihmiset ovat valmiita olemaan luovempia”, Thomas sanoi. Drug Policy Alliance lobbaa muutosta huumausainepolitiikkaan.

Oaklandissa ehdotus F nostaa “bruttokuiteista” perityn veron osuuden 18 dollariin jokaisesta tuhannen dollarin edestä suoritetusta myynnistä. Uusi myyntivero on siis 1,8 %. Lakimuutos koskee kourallista oaklandilaisia liikkeitä, ja sen odotetaan tuovan vuosittain noin 300 000 dollaria lisää verotuloja. Tämä ei ole kovin paljon rahaa, kaupunki juuri sulki 83 miljoonan dollarin budjettivajeen, mutta joka tapauksessa pormestari Ron Dellummsin puhemies sanoi pormestarin olevan kiitollinen “kaikista toimista, jotka helpottavat budjettimme kanssa”.

Herra Lee suunnittelee myös tällä viikolla esittelevänsä uuden lakiesityksen, jolla hän tähtää vuoden 2010 osavaltion äänestykseen. Lakiesitys laillistaisi henkilökohtaisen ei-lääkinnällisen kannabiksen käytön. Ehdotus F:n läpimeno ja sitä kautta voitto Leelle tulee maksamaan hänelle noin 42 000 dollaria vuodessa lisäverojen muodossa. Ei sillä, että hän panisi sitä pahakseen.

“Tämä vero on paljon halvempi kuin lakimiehet”, hän sanoi.

Ehdotus F nostaa bruttoveron kaikilta “kannabisyrityksiltä” 1,8 prosenttiin. Odotetaan tuottavan 294 000 dollaria vuosittain. Hyväksyttiin äänestyksessä prosentein 79,9 – 20,1.

Lähteet:

http://www.nytimes.com/2009/07/23/health/policy/23oakland.html

http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?f=/c/a/2009/07/21/MNS918SQL4.DTL

Meksikossa sallitaan pienten määrien hallussapito

Meksikon kongressi on hyväksynyt toukokuussa lakiehdotuksen, joka dekriminalisoi pienten huumausainemäärien hallussapidon, marihuanasta metamfetamiiniin.

Presidentti Felipe Calderon yrittää keskittää viranomaisten voimavarat salakuljettajiin.

Calderonin tukema lakiehdotus on samanlainen kuin oli esillä aiemmin edellisenkin hallituksen toimesta. Tällöin kuitenkin Yhdysvaltojen kova painostus romutti hankkeen.

Lakiesityksen mukaan sallituiksi hallussapitomääriksi esitetään 5 grammaa marihuanaa, 500 milligrammaa kokaiinia ja pieniä määriä heroiinia sekä metamfetamiinia. Meksikon alahuone hyväksyi lain huhtikuun lopulla, mitä ennen se oli hyväksytty senaatissa. Enää odotetaan presidentti Calderonin viimeistelevää sinettiä.

Maan kongressi yritti saada samanlaista ehdotusta läpi jo vuonna 2006, mutta tuolloin Calderonin edeltäjä Vicente Fox käytti veto-oikeuttaan. Hän esti lain voimaantulon sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli puuttunut asiaan. Yhdysvallat ilmaisi, että laki lisäisi huumeiden väärinkäyttöä.

Yhdysvallat on viime aikoina luvannut voimakkaampaa tukea Calderonin armeijajohtoiselle huumekartellien vastaiselle sodalle. Kartellien reviirisodat ovat tappaneet yli 2000 ihmistä tämän vuoden kuluessa Meksikossa, ja huumeväkivalta on alkanut valua jo maan rajojen yli.

Uusi lakiehdotus myös antaisi luvan Meksikon osavaltioille tuomita pikkudiilereitä, joiden asiat ovat tähän saakka käsitelty liittovaltion tuomioistuimissa. Tämän odotetaan nopeuttavan huumausainetuomioiden käsittelyä.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ylisti Calderonin saavutuksia huumesodan osalta käytyään Meksikossa huhtikuussa. Hän myös lupasi lisää agentteja ja maiden välisten rajojen kontrollia, jotta aseiden ja käteisen virta huumekartelleille saataisiin pysäytettyä.

Samankaltaisia mediassa huomiotta jääneitä uutisia ovat mm. kannabiksen dekriminalisointi Tsekissä, Latinalaisen Amerikan entisten presidenttien vaatimus dekriminalisoida kannabis, sekä tuoreimpana YK:n raportti, jossa tuetaan dekriminalisointia.

Portugalin onnistunut dekriminalisointi oli kuitenkin iloinen poikkeus. Se sai huomiota myös valtamediassa. Olemme uutisoineet siitä kahden uutisen verran. Pehmeän kosketuksen politiikka ja Cato-tutkimus.

Lähteet:

http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSN01336313

http://www.latimes.com/features/health/medicine/la-fg-mexico-decriminalize21-2009jun21,0,6336338.story

“Huumeet voittivat sodan”

Alkuperäisen tekstin kirjoittaja Nicholas D. Kristof on New York Timesin kolumnisti.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti sodan huumeita vastaan, ja nyt näyttäisi siltä, että huumeet ovat voittaneet.

“Olemme käyttäneet huumeidenvastaiseen sotaan triljoona dollaria”, kertoo Norm Stamper, entinen Seattlen kaupungin poliisipäällikkö. “Ja mikä on tulos? Huumeita on saatavilla enemmän, halvemmalla ja vahvempina kuin ennen. Masentava epäonnistuminen.”

Tästä syystä Stamper suosii huumeiden laillistamista. Kenties osavaltion ylläpitämien viinakauppojen tai rekisteröityjen apteekkien viitoittamalla tiellä. Toiset asiantuntijat suosisivat valmistuksen ja myynnin pitämistä laittomana, mutta hallussapidon dekriminalisointia, kuten joissakin maissa on tehty.

Täällä Yhdysvalloissa neljän vuosikymmenen mittaisella huumesodalla on ollut kolme seuraamusta:

Ensinnäkin, vankiloidemme vankimäärät ovat nousseet hurjasti. Tällä hetkellä Yhdysvallat tuomitsee ihmisiä vankeuteen lähes viisi kertaa maailman keskiarvoa vastaavalla vauhdilla. Tämä johtuu osittain siitä, että huumausainerikkomuksista vangittujen määrä nousi vuoden 1980 41 000 ihmisestä viitensataan tuhanteen tänä päivänä. Huumesodan alkuun asti maamme vankimäärät pysyivät samalla tasolla kuin muiden valtioiden.

Toiseksi, olemme antaneet kotimaassamme valtaa rikollisille, ja ulkomailla terroristeille. Yksi syy, jonka johdosta lukuisat johtavat ekonomistit ovat suositelleet huumausainelakien löysäämistä, on se, että kieltolaki nostaa hintoja. Tämä taas nostaa tuottoja kaikille Latinalaisen Amerikan huumekartelleista Talibaniin. Aiemmin tänä vuonna Meksikon, Brasilian ja Kolumbian entiset presidentit kehottivat Yhdysvaltoja omaksumaan uuden lähestymistavan huumausaineille, perustuen julkiselle terveyskampanjalle tupakkaa vastaan.

Kolmanneksi, olemme tuhlanneet resursseja. Jeffrey Miron, Harvardin yliopiston ekonomisti, huomasi, että liittovaltio, osavaltiot ja paikalliset hallintoelimet käyttävät vuosittain 44,1 miljardia dollaria kieltolain toteuttamiseen. Käytämme seitsemän kertaa enemmän rahaa huumausaineiden takavarikointiin, poliisivalvontaan ja ihmisten vangitsemiseen kuin huumeriippuvaisten hoitoon. Vain 14 prosenttia päihdeongelmaisista vangeista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Olen nähnyt huumeiden tuhoavan elämiä, ja metamfetamiini on tuhonnut lukuisten naapurieni elämät kotikaupungissani Yamhillissa, Oregonin osavaltiossa. Silti ihmiset kuten herra Stamper ovat erittäin vakuuttavia väittäessään, että jos tavoitteemme on haittojen vähentäminen, niin pystymme kyllä parempaan.

Herra Stamper on LEAPin (Law Enforcement Against Prohibition, Lainvalvojat Kieltolakia Vastaan -toim. huom.) aktiivijäsen. LEAP on järjestö, johon kuuluu poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja kansalaisia, jotka suosivat Amerikan huumausainelakien dramaattista liberalisointia. Hän sanoi tajunneensa hiljalleen huumesodan luonteen. Alkaen vuodesta 1967, jolloin hän oli nuori poliisi San Diegossa.

“Olin pidättänyt 19-vuotiaan kannabiksen hallussapidosta hänen omassa kodissaan”, Stamper muistelee. “Mursin oven todennäköisiin syihin vedoten. Vein hänet putkaan syytettynä rikoksesta.” Pidätys ja siihen liittyvä paperityö veivät useita tunteja, ja yhtäkkiä herra Stamper sai ahaa-elämyksen: “Voisin olla tekemässä oikeaa poliisityötä.”

Nykyään huumeidenvastaisen sodan kaltaisen lähestymistavan epäonnistuminen on julkisesti tunnustettu tosiasia. Presidentti Barack Obaman uusi huumetsaari Gil Kerlikowske kertoi Wall Street Journalille haluavansa luopua termistä “sota huumeita vastaan” samalla siirtyen menettelyissä vangitsemisesta hoitoon.

Panokset ovat suuret. Samoin epävarmuustekijät, ja on olemassa riski, että dekriminalisointi johtaisi käytön ja riippuvuuksien lisääntymiseen. Mutta todisteet kertovat, että tämä riski on pieni. Kokaiinia käytettiin vain viidesosa nykyaikaan nähden vuonna 1914, jolloin se oli laillista. Lisäksi kannabiksen hallussapidon dekriminalisoineet osavaltiot (tai valtiot -toim.huom.) eivät ole kohdanneet käytön yleistymistä.

“En näe kannabiksen dekriminalisoinnissa mitään isoa harmia”, kertoo Peter Reuter, Marylandin yliopiston kriminologian professori, joka oli ennen skeptinen joitakin laillistamista suosivien argumentteja kohtaan. Hänen mukaansa dekriminalisointi johtaisi enimmillään vain vaatimattomaan käytön yleistymiseen.

Meidän täytyy olla vähemmän ideologisia ja enemmän tieteellisiä selvittäessämme mikä toimii huumeongelmaa vastaan. Eräs lähestymistapa olisi yhden tai kahden osavaltion kannabiksen dekriminalisointi. Sallien sen myynnin rekisteröidyille apteekkareille, ja samalla valvoen dekriminalisoinnin vaikutusta käyttöön ja rikollisuuteen.

En ole ainut henkilö, joka pohtii asioita uudelleen. Senaattori Jim Webb (D-Virginia) ajaa esitystä presidentillisen komission luomiseksi tutkimaan rikosoikeusjärjestelmän elementtejä, myös huumausainepolitiikkaa. Tähän mennessä 28 senaattoria on tukenut ideaa, ja senaattori Webb kertoo presidentti Obaman olevan tukijoiden joukossa.

“Kansakuntamme epäonnistunut huumausainepolitiikka on vain yksi syy, minkä takia meidän tulee arvioida rikosoikeudellinen järjestelmämme uudelleen”, Webb sanoo. Rohkea mielipide poliitikolta, ja juuri sellaista johtajuutta, mitä tarvitsemme kurkottaessamme kohti tehokkaampaa strategiaa Amerikan huumausaineongelmaa vastaan.

Lähde: http://www.nytimes.com/2009/06/14/opinion/14kristof.html?ref=opinion

Megan Fox: “Toivon että kannabis laillistetaan”

Superkuuman misun Megan Foxin sanominen suorapuheiseksi on vähättelyä.

Näyttelevän mallin on hiljattain siteerattu sanoneen olevansa biseksuaali. Lisäksi Foxista tuntuu ettei hän saa parhaita Hollywood-rooleja, koska on liian hyvännäköinen, ja vielä ”kaikki näyttelijät ovat kuin prostituoituja” hän jatkaa.

Nyt neiti Fox on liittymässä kannabiksen laillistamisen puolestapuhujiin.

Fox GQ Magazinelle: “En voi kuvailla kuinka paljon pa**aa olen joutunut kokemaan, koska avoimesti myönnän polttavani kannabista. Ihmiset reagoivat siihen kuin se olisi tyhmää, hippimäistä ja erittäin vaarallista. Sitä se ei ole. Toivon, että se tullaan laillistamaan.”

“Ja kun se laillistuu, olen ensimmäisenä ostamassa oman pakkaukseni jointteja.”

Näin sitä pitää!

Lähde:

http://www.kansascity.com/stargazing/story/1233653.html

Lakiesitys kannabiksen dekriminalisoinnista Washingtonissa säästäisi miljoonia

Kolme edustajaa on esitellyt osavaltion edustajistolle lakiehdotuksen, joka laskisi kannabiksen hallussapidon rangaistuksen 100 dollarin sakkoon. Edustajistosta esitykselle on löytynyt jo yhdeksän tukijaa. Nykyisen lain mukaan jopa yhden jointin hallussapito on rangaistavaa 90 päivän vankeudella. Washingtonissa pidätettiin viime vuonna 11553 ihmistä kannabiksen hallussapidon takia.

Voiko se mennä läpi?

Tämä vuosi vaikuttaa poikkeuksellisen epätodennäköiseltä ajalta lainsäätäjien alkaa huomioida liberaaleja kansalaisioikeuksia tukevia esityksiä huomioiden, että etusijalla on Washingtonin massiivinen, kuuden miljardin dollarin budjettivaje, joka odottaa paikkaamistaan. Talouskriisi voi kuitenkin osoittautua paradoksaalisesti hyväksi asiaksi. Lakiesityksen esittelijät ja puolestapuhujat haluaisivat pääomittaa osavaltiolle esityksen tuomat säästöt.

Yksi esityksen puolestapuhujista, edustaja Brendan Williams (D-22, Olympia)  sanoo aikovansa “ottaa sen rungoksi kompromissiin budjettikeskusteluissa… ja asettaa selvän vaihtoehdon”. Hän sanoo että konservatiiviset lainsäätäjät voisivat innostua rahan säästöstä argumenttina dekriminalisoinnin puolesta enemmän kuin koskaan. “Haluatko sinä tarjota terveydenhoidon x määrälle lapsia vai rahoittaa kannabiksen hallussapidon kriminalisointia?” hän kysyy. Esimerkiksi Williams siteeraa kustannusanalyysia kannabisratsioista Washingtonin osavaltion julkisen politiikan instituutilta joka osoittaa, että vuoden 2007 tietojen mukaan osavaltiossa säästettäisiin 7,5 miljoonaa hyväksymällä lakiesitys.

Vaikka tämä vuosi tuntuu hankalalta ajaa tätä lakia, sanoo Alison Holcomb, ACLU:n Washingtonin huumepolitiikan projektin johtaja, julkisen mielipiteen olevan kansan puolella. Tuore kysely osoittaa, että 81% Washingtonin asukkaista on sitä mieltä, että nykyiset kannabislait eivät toimi. “Mielestäni lakiesitys on parannus jonka Washingtonin äänestäjät ovat valmiit näkemään”, hän sanoo. Massachusettsin äänestäjät hyväksyivät lähes identtisen ehdotuksen loppuvuodesta miltei 30 prosentin marginaalilla, ja kannabikseen liittyvän hysterian puute siellä todistaa, että yksisilmäiset ruohohulluusväitteet kannabisreformista ovat täysin perusteettomia.

Lakiesitys sallisi aikuisten pitää hallussaan enintään 40 grammaa kannabista ja alaikäisten kohdalla rangaistukset pysyisivät ennallaan.

Kuitenkin esitys on “vasemmistolainen vaikeasti läpi vietävä yritys” ja tämän Williams tiedostaa. “Cal Anderson oli pitkään ääni pimeydessä homojen oikeuksien puolesta”, hän sanoo. “Täytyy vain jaksaa tehdä työtä ja vaikuttaa, ja ihmiset alkavat ajatella muutoksen ehdoilla”.

Esityksen pääesittäjä on edustaja Dave Upthegrove (D-33, eteläinen King County). Osavaltion senaattori Jeanne Kohl-Welles (D-36, Queen Anne) sanoi, että hän aikoo esitellä vastaavanlaisen lakiesityksen osavaltion senaatissa viikon sisällä.

Lähde:

http://slog.thestranger.com/slog/archives/2009/01/14/state_bill_to_decriminalize_ma

New Mexico viimeisteli lääkannabislakinsa

New Mexicon osavaltion terveysvirasto hyväksyy hakemuksia voittoa tuottamattomilta yrityksiltä, jotka haluavat tuottaa ja jakaa lääkekannabista rekisteröidyille potilaille osavaltion sisällä. Potilailla on myös mahdollisuus hakea lupaa, jotta he voisivat tuottaa tarvitsemansa lääkekannabiksen itse.

Virasto ilmoitti viimeistelleensä säännökset lääkekäyttäjien tunnistamiskorteista sekä tuotannosta ja jakelusta osavaltion vuonna 2007 toimintansa aloittaneen lääkekannabisohjelman puitteissa.

“Nyt potilaat voivat hankkia lääkekannabista kroonisiin terveysongelmiinsa tavalla, joka on turvallinen ja laillinen osavaltion lakien puitteissa”, johtava terveysviranomainen Alfredo Vigil sanoi.

Laki sallii ihmisten rekisteröityä virallisiksi kannabiksen käyttäjiksi kivun tai muun heikentävän sairauden kuten syövän, glaukooman, epilepsian, MS-taudin, HIV:in/AIDS:in ja tiettyjen selkäydinvammojen vuoksi. Virasto on hyväksynyt 207 hakemusta kroonisesti sairailta potilailta, joilla on nyt lupa hankkia ja käyttää lääkekannabista.

Viraston puhenainen Deborah Busemeyer sanoi, että tuotantoon ja jakeluun liittyviä kyselyjä on tullut, mutta vielä ei yhtään hakemusta. Johtava terveysviranomainen päättää lupien määrän ja sijainnin.

“Voittoa tuottamattomaksi pyrkivällä luvanhakijalla on edessään monta suoritettavaa tehtävää… Tämä sen vuoksi, että haluamme lääkekannabiksen olevan riittävän tehokasta ja laadukasta”, Busemeyer kertoi.

Säännöksissä on myös kohta, joka suojelee ohjelmassa olevia potilaita pidätykseltä tai syyttämiseltä osavaltion toimesta.

Elokuussa 2007 paikallisen huumeiskujoukon agentit ratsasivat rekisteröidyn lääkekäyttäjän kodin ja takavarikoivat useita kannabiskasveja häneltä.

Säännökset sallivat terveysviraston vahvistaa osavaltion lainvalvojille, että joku voi pitää hallussaan kannabista täysin luvallisesti ohjelman puitteissa. “Olemme tehneet sen, eikä se ole aiheuttanut ongelmia tai närää”, Busemeyer sanoi.

Säännöt sallivat myös osavaltion tarkkailla ihmisiä, että he noudattavat lakia. Esimerkiksi, että potilas, jolla on lupa kasvattaa lääkekannabista omaan käyttöönsä, pitää hallussaan vain sallitun määrän.

Julkiset mielipiteet aiheuttivat joitakin muutoksia ennen kuin säännöksistä tuli lopullisia.

Virasto tarkisti sääntöjä hakijan tietojen vahvistamisen osalta ja muutti hakemusmaksua kannabista tuottavien potilaiden osalta, sallien osavaltion mukauttaa maksut henkilön tulojen mukaan. Lopulliset säännöt sallivat myös potilaan pitää hallussaan yli kuusi unssia (noin 170 g) lääkekannabista, jos harjoittava lääkäri selittää, miksi suuremmat annokset ovat tarpeen.

Säädösten mukaan potilaat voivat kasvattaa neljää kypsää kasvia ja enintään 12 taimea henkilökohtaiseen käyttöön. Voittoa tuottamattomat yksityiset tuottajat voivat kasvattaa 95 kypsää kasvia sekä pitää hallussaan “varastoa käyttökelpoista kannabista joka täyttää nykyisten potilaiden tarpeet kaikkina ajankohtina.”

Laki, joka mahdollistaa ohjelman, sallii ihmisten anoa muutoksia ja lisätä uusia sairauksia ohjelman puitteissa hoidettavien listaan.  Terveysviraston lääketieteellinen arviointiraati on suunnitellut pitävänsä seuraavan kuulemistilaisuuden Albuquerquessa 15. tammikuuta arvioidakseen muutoshakemuksia uusista sairauksista.

Virasto aikoo myös tuottaa vuosittain raportin terveyssihteerille potilaiden tarpeista ja siitä onko ne täytetty, sekä tarvitaanko osavaltion ylläpitämää tuotantoa ja jakelua.

“Halusimme säännöksiin jotain, mikä mahdollistaa arvioinnin ohjelman toimivuudesta”, Busemeyer sanoi. Viranomaiset haluavat varmistaa, että ohjelma täyttää potilaiden tarpeet sekä suojelee julkista turvallisuutta.

New Mexicon lääkekannabisohjelma: http://www.nmhealth.org/marijuana.html

Lähteet:

http://www.lcsun-news.com/new_mexico-news/ci_11422789

http://pr.cannazine.co.uk/content/view/804/27/

Kannabiskieltolain hämmästyttävä tehottomuus

John Tierney kertoo järkyttävän paljastuksen: kannabiksen kieltolaki ei toimi ja kukaan – erityisesti hallitus – ei halua myöntää sitä.

Nyt kun viiden vuoden tulokset ovat selvillä, kampanja voidaan virallisesti julistaa epäonnistuneeksi George Masonin yliopiston tutkijan Jon Gettmanin liittovaltion huumekyselyiden analyysin mukaan. Kannabiksen käytön yleisyys (määriteltynä kyselyn perusteella niistä, jotka ilmoittavat käyttäneensä kannabista kuukauden sisällä) laski 6 % jääden kauas 25 %:n laskutavoitteesta. Kaiken lisäksi lasku meni osittain hukkaan muiden huumeiden käytön lievän yleistymisen vuoksi. Kaikenkaikkiaan huumeiden käyttö laski alle 4 %.

Tohtori Gettmanin raportin sponsoroi Marijuana Policy Project -säätiö, joka vastustaa nykyisiä lakeja, mutta käytössä oli täsmälleen sama liittovaltion huumekyselyaineisto, jota käytti myös John P. Walters, Valkoisen talon kansallisen huumekontrollipolitiikan johtaja. Aineiston saatuaan Valkoisen talon lehdistötiedote kuvasi sen tuloksia todisteena “uskomattomasta edistyksestä” viiden vuoden jälkeen, mutta tiedote unohti mainita alkuperäisestä 25 % tavoitteesta. Tätä tavoitetta seurasi yli 100 huumeita vastustavaa mainosta.  Sen sijaan tiedotteessa korostettiin tiettyjen huumeiden (kuten kokaiinin) ja tiettyjen ryhmien (kuten teini-ikäiset) osalta tapahtunutta laskua.

Näinkin valikoivat lehdistötiedotteet ovat olleet normi viimeisen 20 vuoden ajan, koska liittovaltion huumesodassa on tapahtunut kaikkiaan niin kovin vähän editystä tohtori Gettmanin mukaan. 1991 Kansallisen huumekontrollipolitiikan tavoitteena oli vähentää laittomien huumeiden käyttäjien lukumäärä Yhdysvalloissa 7,25 miljoonaan kymmenessä vuodessa. Vuonna 2002 lukumäärä oli kuitenkin 19,5 miljoonaa ja vuonna 2007 luku olikin jo 19,9 miljoonaa. Tiukka kontrolli ja kovat rangaistukset ovat nostaneet määrän lähes kolminkertaiseksi tavoitteesta ja viimeisin 4 % laskukin mahtuu tilastolliseen vaihteluun.

“Suosittelen potilaitani välttämään kannabista, kuten neuvon heitä välttämään tupakointiakin. Molemmilla voi olla seuraamuksia terveydelle. Kansanterveyden kannalta katsottuna tämä strategia rajoittaa kannabiksen käyttöä täyskiellolla on täysin tehotonta hölynpölyä”, lääkäri  Jake Young kertoo.

Myöhemmin artikkelissaan Tierney mainitsee, että “Bruce Mirkin MPP:sta huomauttaa, että tupakoinnissa tapahtui vielä huomattavampi lasku käyttäjämäärissä. Laskua tuli 13 prosentista 9,8 prosenttiin samanikäisten nuorten keskuudessa viisivuotisjaksolla, eikä satoja tuhansia ihmisiä vuodessa pidätetty savukkeiden hallussapidosta.”

“Joten kertokaapa minulle vielä kerran: miksi tuhlata miljoonia dollareita ja pidättää satoja tuhansia ihmisiä politiikan vuoksi, mikä ei lopulta vaikuta karvan vertaa käyttäjämääriin?”, kysyy Jake Young.

“Viimeisen 35 vuoden hallitseva trendi on ollut se, että teinit saavat hankittua helposti kannabista ja tämä tarkoittaa riskiä huolestuneiden vanhempien ja opettajien näkökulmasta. Tilanne ei ole muuttunut sukupolveen lainkaan.  Hallitus on epäonnistunut jo 35 vuotta estämään teineiltä kannabikseen saannin, ja tämä heijastelee koko ajan julkisissa kampanjoissa, joissa ytimeltään syy epäonnistumisesta yritetään vierittää huonon vanhemmuuden syyksi”, tohtori Gettman tiivistää.

Lähteet:

http://scienceblogs.com/purepedantry/2008/10/the_astonishing_irrelevance_of.php

http://tierneylab.blogs.nytimes.com/2008/10/10/the-drug-czars-report-card-f/

Kannabiksesta lievemmät tuomiot Tšekissä

Kannabiksen pienien määrien hallussapidosta rangaistaan jatkossa huomattavasti muita huumeita lievemmin uuden rangaistusasteikon perusteella, jonka Tšekin senaatti hyväksyi 8.1.2009.

Tuotannosta ja myynnistä rangaistaan maksimissaan viiden vuoden tuomiolla, ja rikoksen ollessa erittäin vakava seurauksena voi olla jopa 15 vuotta vankeutta. Huumeiden tarjoaminen lapsille tietää kymmenen vuoden tuomiota.

Uusi asteikko esittelee lievemmät rangaistukset omaan käyttöön olevan määrän hallussapidosta.

Pieni määrä luokitellaan vain rikkeeksi ja suuremmissa määrissä on mahdollista tuomita enintään vuosi vankeutta. Kannabiksen kasvattamisesta voi saada enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen.

Lakimuutos seuraa perustuslaillisen tuomioistuimen joulukuista päätöstä, jonka mukaan kannabiksen kasvatus itsessään ei ole rangaistavaa ja se ei automaattisesti tarkoita minkään huumeen valmistusta.

Hallituksen luonnostelemassa päätöksessä pieni määrä on kannabiksen kohdalla rajattu alle 20 kannabissavukkeeseen tai kolmeen kannabiskasviin.

Hallituksen päätöksen tarkoituksena on tehdä selväksi milloin huumeiden hallussapito omaan käyttöön on rangaistavaa. Tuomioistuinten ja poliisin toiminnassa on ollut eriäväisyyksiä.

Lähde:

http://praguemonitor.com/2009/01/09/punishment-marihuana-be-milder-czechs