West Hollywoodin lääkekannabiksen menestystarina

Tämä pieni kaupunki valvoo asetuksia tarkasti ja hankkiutuu eroon Los Angelesia vaivaavasta dramatiikasta.

Muutaman kilometrin päässä Los Angelesin kaupungintalolta on ollut vuosien ajan käynnissä pienimuotoinen kokeilu kannabiksen säännöstelemisessä. Osavaltion suurimman kaupungin hyväksyessä virheellisen toimenpiteistä pidättäytymisen, kiistellessä sääntöehdotuksista loputtomiin ja seuratessa hämmentyneenä lääkekannabiskauppojen lisääntymistä, West Hollywood painoi eteenpäin.

Kohdatessaan omien kannabisputiikkiensa räjähdysmäisen kasvun vuonna 2005, tämä Los Angelesin ympäroimä kaupunki esitteli käytännön toimenpiteistä pidättäytymisestä, määräsi väliaikaiset säädökset jo toiminnassa oleville, asetti tiukan valvonnan ja määritteli sallittujen kannabisliikkeiden määrän neljään. Kaikki tämä tapahtui kahden vuoden aikana.

Kun West Hollywoodin kaupunginvaltuusto päivitti säädöksiään aiemmin tänä syksynä, äänestys oli yksimielinen. Yksikään asukas ei ilmoittanut olevansa eri mieltä ja kaupungin kannabiskauppojen pitäjät tukivat sitä. Sitä vastoin Los Angelesissa valtuuston komiteat valmistautuvat kuulemistilaisuuteen, joka tulee epäilemättä olemaan riehakkaan riitaisa yrittäessään viimeistellä nyt viidennen version säännöksistään.

West Hollywoodin kaupunginisät sanovat, että on kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun asukas on viimeksi valittanut kannabisapteekista. Naapurustopartioiden johtajien mukaan heidän katunsa ovat nyt turvallisempia, koska apteekkien turvamiesten vaaditaan liikkuvan myös lähikortteleissa. Kouluviranomaiset toivottavat kannabisapteekit tervetulleiksi naapuriinsa. Ja kaupungissa partioiva Los Angelesin poliisiosasto sanoo, että kannabisliikkeissä ei ole tapahtunut viime aikoina rikoksia, eikä soittoja vihaisilta naapureilta ole kuulunut.

“Me olemme olleet tilanteen tasalla ensimmäisestä päivästä lähtien”, sanoi Lisa Belsanti, kaupungin vanhempi hallintoanalyytikko, joka oli mukana sääntöjen sorvaamisessa. “Ongelmia on, mutta ne ovat Los Angelesissa eikä West Hollywoodissa.”

Kaupungeissa, joissa ei ole lääkekannabisssäännöstöä, kuten Los Angelesissa, San Diegossa ja Long Beachilla, lääkekannabisapteekkien naapureina asuvat ovat protestoineet, koska liikkeitä on perustettu minne tahansa – usein aivan asuntojen läheisyyteen – ja koska ne ovat houkutelleet riesaksi asti liikennettä ja todellisia vaaroja, kuten ryöstöjä. Joissakin kaupungeissa, kuten San Franciscossa ja Oaklandissa, on tiukat säädökset lääkekannabisapteekeille, ja niiden viranomaisten mukaan ongelmia on ollut vähän tai ei lainkaan.

Vaikka West Hollywood on vain murto-osa Los Angelesista 1,9 neliömailin koollaan ja 36 000 asukkaallaan, se toimii esimerkkinä siitä, kuinka säännökset luomalla ja niitä valvomalla ongelmat on suureksi osaksi vältetty. “Olemme pitäneet liikkeet tiukassa hihnassa”, sanoi kaupunginvaltuutettu John Duran, joka on ollut mukana lääkekannabisasiassa vuosien ajan. “Tänä päivänä valituksia tulee aivan minimaalisesti ja liikkeet toimivat vastuullisesti.”

Edistyksellisellä politiikallaan ylpeilevä West Hollywood, jossa on myös paljon homoväestöä ja ikäihmisiä, toivotti lääkekannabiksen tervetulleeksi sanan levittyä, että siitä voi olla apua AIDS-potilaille ja glaukoomaa sairastaville. Sielläkin tosin koettiin naapurustojen vastaisku, kun kannabisapteekit alkoivat yleistyä vuosina 2004 ja 2005.

Kolme liikettä ilmestyi korttelin päähän Fountain Dayn koulusta. Yksi niistä, Farmacy, oli aivan nurkan takana. Sen asiakkaat pistivät palamaan yksityiskoulun kanssa jaetulla paikoitusalueella, mikä hermostutti vanhempia. “Yhtäkkiä niitä alkoi avautua, pam pam pam pam”, sanoi Andrew Rakos, koulun johtaja. “Vanhempainyhdistys tuli luokseni ja kertoi, etteivät he ole lainkaan iloisia asiasta. Paikalle alkoi virrata paljon epäilyttävää ainesta.”

Farmacya pyörittää vakavasti sairaita ihmisiä kannabiksella yli 15 vuoden ajan hoitanut farmaseutti JoAnna LaForce. Hän otti yhteyttä vanhempainyhdistykseen, tarjosi esittelykierroksia liikkeeseensä, palkkasi turvahenkilökuntaa ja kielsi polttamisen paikoitusalueella. Farmacy, kuten muutkin liikkeet, kuuluu kauppakamariin ja sen johtaja on mukana kunnanneuvostossa.

“Olemme vain osa yhteisöä, osa naapurustoa. Meitä ei nähdä riskinä”, sanoi Los Angelesin tilannetta tyrmistyneenä seurannut LaForce. Hän omistaa Farmacy-liikkeet myös Venicessä ja Westwoodissa, ja ne toimivat kaupunkien säädösten mukaisesti.

Rakos on nykyään eräs Farmacyn arvokkaimmista tukijoista. Koska liike on alle 150 metrin päässä koulusta, kaupunki halusi sen muuttavan vuoden loppuun mennessä. Rakos kuitenkin pyysi kaupunginvaltuustoa tekemään poikkeuksen, jonka se tekikin. “Meistä oli tärkeää, että kaupunki tietää olevan olemassa liikkeitä, jotka eivät ole pelkästään kunnioitettavia, vaan jotka ovat myös kuunnelleet yhteisön tarpeita”, hän sanoi.

Los Angelesissa kiisteltyä säädösluonnosta on palloteltu valtuuston ja kaupunginsyyttäjänviraston välillä. Naapurustoaktiivit ja liikkeiden omistajat on pitkälti jätetty ulkopuolelle, he ovat saaneet sanoa sanansa ainoastaan julkisissa kuulemistilaisuuksissa. West Hollywoodin virkamiehet toimivat kuitenkin läheisessä yhteistyössä asukkaiden, omistajien ja poliisin kanssa.

West Hollywoodin säädökset rajoittavat sijainteja, joihin kannabisapteekin voi avata, määrittelevät turvallisuusvaatimukset, määräävät aukioloajoista ja kieltävät paikan päällä tapahtuvan kannabiksen käytön. Ne menevät pidemmälle kuin Los Angelesin säädösehdotus varmistaakseen, että kannabiskaupat ovat vastuullisia naapureita.

Liikkeiden on toimitettava lähiseudun asukkaille yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Ryöstöjen estämiseksi liikkeiden on talletettava joka päivä kaikki käteinen raha. Aseistamattomien vartijoiden on partioitava kahden korttelin säteellä liikkeestä estääkseen maleksimisen ja polttelun. “Me emme halua villin lännen tyylisiä ammuskeluja kannabiksen tai käteisen vuoksi”, Duran sanoi.

Kaupunki myös velvoittaa liikkeiden pyörittäjien tapaavan säännöllisesti viranomaisten kanssa keskustellakseen ongelmista. Nuo tapaamiset ovat nykyään hyvin lyhyitä. “Me menemme sinne kymmeneksi minuutiksi”, LaForce sanoi, “ja he sanovat – seriffi on paikalla – onko ongelmia? Ei. Mitään huolenaiheita? Ei.”

Kaupungin viranomaiset hätääntyivät äskettäin, kun Los Angelesin piirikunnan syyttäjä Steve Cooley sanoi uskovansa useimpien kannabisapteekkien olevan laittomia ja uhkasi nostaa niitä vastaan syytteitä. Mutta seriffi Lee Baca, joka on neuvonut kaupunkeja kieltämään kannabisliikkeet, sanoi pitävänsä West Hollywoodia mallitapauksena ja ehdotti jopa Los Angelesia ottamaan käyttöön samanlaiset säädökset.

Baca sanoi poliisiensa toimivan yhteistyössä kaupungin kannabisliikkeiden kanssa. “Tiedän niiden olevan läpinäkyviä ja uskon avaimen olevan siinä, että meidän väkemme voi mennä niihin koska tahansa ja tutkia niiden asiakirjoja”, hän sanoi. “Meitä kiinnostavat organisaatiot, jotka yrittävät sekoittaa lääkemyyntiin liikekaupallista myyntiä. Se on selkeästi laitonta.” West Hollywoodissa on neljä hyväksyttyä kannabisapteekkia, jotka kaikki sijaitsevat vilkkaalla Santa Monica Boulevardilla.

Don Duncan, alueen näkyvin lääkekannabiksen puolestapuhuja ja Americans for safe access -järjestön Kalifornian osaston johtaja, pyörittää vaatimatonta Los Angeles patients & caregivers group -apteekkia. Turvamies on aina paikalla liikkeen kannabiksenvihreän näyteikkunan edustalla. “Emme ole saaneet valitusta kolmeen vuoteen”, Duncan sanoi.

Farmacy, toisin kuin suurin osa muista kannabisapteekeista, pitää ovensa aina avoinna, kutsuen ohikulkijoita sisään tutustumaan liikkeen surffauksen ja Buddhan inspiroimaan ilmapiiriin. Alternative Herbal Health Services -apteekki kadun toisella puolella on hillitympi, sen ikkunaa koristaa värikäs luomukauppaa muistuttava kyltti. Kaupungin länsilaidalla sijaitsee Zen Healing Collective, jonka ikkunassa on jättimäinen neonhampunlehti. Viides kannabisliike, jonka kaupungin viranomaiset haluavat sulkea, Sunset Super Shop, on vertauskuvallisesti juuri oikealla paikalla Hustler Hollywoodin (seksiä) ja Whisky a Go Gon (rock’n'rollia) välissä.

Eräs asia vaivaa kuitenkin yhä West Hollywoodin virkamiehiä: se että ihmiset käyttävät hyväksi osavaltion lääkekannabislakeja ja ostavat kannabista yksinkertaisesti päästäkseen pilveen tai myydäkseen sitä edelleen. “Siellä notkuu paljon ihmisiä, joita me pidämme epätoivottavina henkilöinä, mutta emme kylläkään saa heistä paljonkaan valituksia yhteisöltä”, sanoi seriffi Dave Smith.

Duran uskoo että aidosti sairaiden turvallinen lääkekannabiksen saanti ja myynnin kontrolloinnin mahdollistaminen kaupungin taholta ovat painavampia asioita kuin haittapuolet. “Me olemme Sunset Stripin alkukoti”, hän sanoi. “Ihmiset ovat käyttäneet kannabista Sunsetillä 1920-luvulta asti. Se ei tule muuttumaan.”

Lähde:

http://www.latimes.com/news/local/la-me-weho-marijuana16-2009nov16,0,7678248,full.story

Kannabislääkintä ja tiede

Tieteen kiinnostus kannabista kohtaan on lisääntynyt ja lisääntyy entisestään päivä päivältä, ja se on sairaiden etu.

Huolimatta kannabiksen aiheuttamasta polemiikista Kalifornian osavaltion pääkaupungin Sacramenton kaupungintalolla sekä Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C.:ssa, maailmanlaajuinen tiedeyhteisö on viime aikoina tutkinut ainetta lisääntyvällä mielenkiinnolla. Paikalliset potilaat ja lääkärit ovat erittäin innostuneita THC:n mullistavista mahdollisuuksista lääkeaineena.

Sacramentossa on kohtalaisen suuri lääkekannabisyhteisö, jossa on mukana potilaita, avuntarjoajia ja tutkijoita. Jotkin lääkekannabisapteekit toimivat suoraan yhteistyössä potilaiden ja lääkäreiden kanssa, pienentäen kuilua lääketieteellisen tiedon ja sosiaalisen tuen välillä.

Sacramenton asukas Thomas Coy on työskennellyt yhdessä Capitol Wellness -lääkekannabisapteekin kanssa sen avautumisesta lähtien, vuodesta 2004. Hän on HIV:n/AIDS:n kanssa elävä 28-vuotias aktivisti.

“Kannabis on auttanut minua valtavasti”, hän sanoi. “Olen ollut mukana lääkeohjelmissa ja -kokeissa vuodesta 1983 lähtien.”

Kannabis auttaa Coyta elämään tautinsa kanssa ja selviämään monista sen aiheuttamista oireista. Neljän jointin polttaminen päivittäin ehkäisee kohtauksia, helpottaa pahoinvointia, taistelee keuhkokuumetta vastaan ja lisää ruokahalua.

“Ilman lääkekannabista olisin kuollut”, Coy sanoi. “Lääkäreiden mielestä olen elävä ihme.”

Huolimatta terveydentilastaan, jota monet pitäisivät toimintakykyä haittaavana, Coy viettää aktiivista elämää ja johtaa tukiryhmiä. Viimeksi hänen HIV/AIDS-ryhmänsä oli yhdistetyllä telttailu- ja lauttaretkellä.

Coy avustaa potilaita sekä sosiaalisesti että lakiasioissa, ja on ollut useita vuosia mukana potilaiden oikeuksia ajavassa järjestössä Americans for Safe Access:ssa. Hän on todistanut lukuisia kertoja liittovaltion ahdistelemien potilaiden ja kannabiskerhojen puolesta.

“Minä ilmestyn paikalle ja kohotan ääntäni”, hän sanoi. “Ilmoitan, että ‘tämä on lääkettä, näpit irti siitä’.”

Coyn kaltaiset potilaat ovat yleinen näky lääkekannabisapteekeissa ja joukkokokouksissa, sekä marsseilla, joissa he taistelevat oikeudestaan lääkitä itseään AIDS:a, syöpää, MS-tautia, fibromyalgiaa, glaukoomaa ja muita tauteja vastaan. Lista on pitkä.

Kannabista koskevat lääketieteelliset tutkimukset ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa, ja lääkäri Frank Lucido on seurannut tätä kehitystä.

Lucido on toiminut yleislääkärinä kolmekymmentä vuotta. Alkaen vuodesta 1996, jolloin lääkekannabis sallittiin Kaliforniassa, hän on ollut rohkeasanainen ja arvostettu yrttilääkityksen puolestapuhuja.

“Aloin perehtyä aiheeseen heti, kun lääkekannabiksesta tuli laillista”, hän kertoi Sacramento Press -lehdelle. “Jokainen lääkäri tietää, että hänellä on parisenkymmentä todella kovilla olevaa potilasta, jotka voisivat hyötyä suuresti lääkekannabiksesta.”

Lucidon opiskellessa lääketiedettä 70-luvulla lääkärit eivät ottaneet selvää kannabiksesta ja tiedossa oli vain sen väitetty suuri potentiaali väärinkäyttöön.

“Meidän tuntemamme kannabiksen vaarat olivat paisuteltuja”, hän sanoi. “Me kaikki näimme opiskelijatovereidemme käyttävän kannabista ja suoriutuvan silti erittäin hyvin.”

Lucidon kiinnostus heräsi uudelleen, kun Kalifornian Proposition 215 -lääkekannabislakialoite tuli äänestettäväksi. Hän kuuli huhuja, että kannabiksella oli joitakin epämääräisiä lääketieteellisiä hyötyjä, ja alkoi tutustua tutkimuksiin saadakseen selville miten kannabis itse asiassa vaikutti.

“On vielä paljon asioita joita emme tiedä, mutta tiedämme sen, että on olemassa vähintään 70 aktiivista kannabinoidia sekä useita CBD-yhdisteitä”, hän sanoi.

Kannabinoidit ovat se “juttu” kannabiksessa, jotka saavat ihmiset pilveen. Ne ovat kemikaaliryhmä, joka matkii ihmisaivojen luonnostaan tuottamaa ainetta, anandamidiksi kutsuttua kannabinoidia. Joka puolella kehoa ja aivoja on anandamidireseptoreita. Kannabiksessa on monenlaisia kannabinoideja, mutta valtaosa on delta-9-tetrahydrokannabinolia, joka tunnetaan lyhyemmin nimellä THC.

Yleisesti ottaen hampun voimakkuus on suoraan verrannollinen THC-pitoisuuteen, ainakin mitä tulee sen rentouttaviin ominaisuuksiin. THC voi toimia unenedistäjänä, kivunlievittäjänä, tulehduksenhelpottajana, pahoinvoinninvähentäjänä, ruokahalunkiihottajana, lihasrelaksanttina ja, ehkä yleisimmin tunnettuna,  antidepressanttina.

CBD on lyhenne kannabidiolille, aineryhmälle kannabiksessa, joka on vielä hieman tutkimatonta aluetta. Meneillään olevissa tutkimuksissa CBD-yhdisteillä on havaittu viruksia torjuvia ja jopa kasvaintenvastaisia  (jopa kasvaimia supistavia) ominaisuuksia. Kyllä, tämä tarkoittaa, että kannabis voi auttaa ehkäisemään syöpää, UCLA:n viimeaikaisten tutkimusten mukaan.

“Noin kaksi tai kolme vuotta sitten ilmoitettiin, että kannabis ei lisää syövän riskiä, ja lisäksi huomautettiin ohimennen, että tietyllä annostuksella se voisi toimia jopa syövältä suojaavasti”, Lucido sanoi. Hänen mukaansa lukuisat muut tutkimukset, joissa kannabista on menestyksekkäästi käytetty pienentämään kasvaimia hiirillä, on jätetty huomiotta huolimatta niiden tuloksista. (Tai juuri tulosten vuoksi -toim.huom.)

On yleisesti tiedossa, että kannabiksen yliannostukseen ei voi kuolla, kuolettavan annoksen ollessa satoja kiloja 15 minuutin sisällä nautittuna. On kiinnostavaa, että kannabinoidireseptoreja ei ole medulla oblongatan alueella, eli siinä osassa aivoja, joka kontrolloi hengitystä ja muita elintärkeitä toimintoja.

“Se tarkoittaa, että jos joku onnistuu polttamaan ‘tuhoisan’ annoksen, hän tulee erittäin uniseksi, mutta ei kuole”, Lucido sanoi.

Vaikka kannabikseen kuoleminen onkin mahdotonta, polttamisella on muita sivuvaikutuksia. Tärkein niistä on sivuvaikutus, joka ei ole sivuvaikutus lainkaan: pilveen tulo. Kannabiksen psykoaktiivinen vaikutus voi olla joko euforinen (miellyttävä) tai dysforinen (epämiellyttävä). Jotkut ihmiset pitävät aineen vaikutuksista, jotkut eivät. Jos dysforisia vaikutuksia kokevat henkilöt käyttävät kannabista helpotuksena vakavaan sairauteen, he voivat päästä eroon epätyytyväisyydestään ja jopa tulla immuuneiksi “pilvelle”, kuten useat lähteet todistavat.

Kannabiksen polttaminen voi myös ärsyttää keuhkoja, mutta tämä voidaan välttää käyttämällä ainetta syömällä tai höyrystämällä se.

Kannabiksen lääketieteellisen käytön mahdollisuuksien ollessa hyvin laajoja, on vielä melko epätavallista, että lääkärit antavat potilaille tavanomaisia suosituksia käyttää ainetta.

“On kaksi syytä miksi useimmat lääkärit epäröivät suosittaa kannabista”, Lucido sanoi. “He joko eivät tiedä aineen lääketieteellisistä ominaisuuksista, tai sitten he pelkäävät lääkekurin ja lain valvojia. Pidän itselläni erittäin korkeita standardeja, ja jouduin silti lääketieteellisen lautakunnan tutkittavaksi.”

Yksityislääkäri Lucido kertoi seulovansa potilaitaan tiedustelemalla heiltä vahvistavia todisteita heidän tilastaan. Hän esittää kaikille alle 21-vuotiaille kaksi kysymystä. Ensiksi: “Asutko yhä kotona?” ja toiseksi: “Salailetko sitä vanhemmiltasi?” Hänen mukaansa tämä siivilöi noin 90 prosenttia nuorista hakijoista.

Vaikka kannabiksella voi olla huomattavia vaikutuksia terminaalisen sairauden kanssa elävien henkilöiden elämään, ovat nämä tapaukset melko harvinaisia. Yleisemmin potilaat hakevat hoitoa henkisiin paineisiin ja fyysisiin kipuihin. Lucido suoritti viime vuonna kyselyn 1045 potilaalleen, josta selvisi että heistä 61 % hoiti kroonista kipua, 7 % ahdistuneisuutta, 6 % migreeniä, 4,4 % ruoansulatusvaivoja (ummetusta, pahoinvointia, anoreksiaa) ja 3,4 % masennusta. Useat muut sairaudet muodostivat loput 18 %.

Tuoreet tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti uusia lääketieteellisiä käyttötarkoituksia kannabikselle. Kalifornian yliopiston lääkekannabistutkimuskeskuksen (CMCR) jatkaa koko ajan eri puolilla osavaltiota tutkimuksia THC:n vaikutuksista mm. selkäydinvammoihin ja MS-taudin lihashäiriöihin. Lucido kertoi äskettäin kuulleensa eräästä mielenkiintoisesta tämän aistillisen yrtin sovelluksesta: naisten libidon kohottaminen. Estottomat ja kevytkenkäiset kannabista polttavat naiset olivat keskeisiä pelotteluhahmoja “ruohohulluus”-propagandan alkuaikoina, ja nyt uudet tutkimustulokset ovat todella osoittaneet että kannabiksen seksuaalisesti kutsuvia vaikutuksia voidaan käyttää stimuloimaan uinuvaa libidoa.

Kannabiksen lääkinnällisten ominaisuuksien tieteellinen tutkiminen on tuottanut lupaavia tuloksia. Paikallisen, valtakunnallisen ja maailmanlaajuisen huomion lisääntyessä tutkimukset vaikuttavat jatkavan kasvuaan.

Lähde:

http://www.sacramentopress.com/headline/12293/The_science_of_THC_medicine

Korkeat panokset: Hätähuuto kannabiksen laillistamiseksi!

Kovien panoksien poliittinen taistelu on käynnissä talouskriisin runtelemassa Kalifornian osavaltiossa. Kyse on kapeasti määritellystä vapaudesta, joka ihmisillä on erään kasvin kasvatusta ja myyntiä koskien. Sekä joidenkin tahtotila saada osavaltion hallitus keräämään siitä verovaroja.

Oaklandissa, Kaliforniassa, Richard Lee on monialayrittäjä. Hänen esikaupunkia virkistävään toimialaansa kuuluu kaikenlaista. Coffee shopeista aina lasinpuhallukseen.

Mutta Leen yritysimperiumi on rakennettu epätavallisen perustuksen varaan: Kannabiksen myynnille.

Hänen Blue Sky Coffee Shopin takaosassa käy jatkuva virta käteisostajia, eikä kyse ole pelkästä kahvista. “Etuosassa voi ostaa kahvia ja leivoksia, ja takaosassa myymme kannabista”, Lee sanoo. Myyntimies toteaa asiakkaille: “Olette tervetulleita tutkimaan pusseja ja haistelemaan yrttejä vapaasti”.

Se mitä täällä tapahtuu on laitonta valtion lakien mukaan, mutta sallittua Kalifornian säädöksissä, jotka ovat vuoden 1996 jälkeen hyväksyneet kannabiksen lääkekäyttöön.

Kymmenkunta muuta osavaltiota on säätänyt samanlaisia lakeja. Asiakas nimeltä Charles sanoo, että hänen lääkärinsä on nimenomaan määrännyt hänelle kannabista. “Se lievittää ahdistusta ja antaa minulle mahdollisuuden jaksamiseen, sekä positiiviseen mielialaan”, hän kertoo.

Lee kutsuu hänen Oaklandin naapurustoaan “Oaksterdamiksi”, joka viittaa Amsterdamin liberaaliin päihdelainsäädäntöön. Hänen tavoitteenaan on tehdä siitä turistikohde, kannabiksen ollessa pääasiallinen vetonaula.

“Eikö se huoleta ihmisiä jotka asuvat täällä”, haastattelija kysyy.

“Ei, ihmiset täällä rakastavat sitä koska he näkevät, kuinka paljon kehitämme naapurustoa”, Lee vastaa.

Leen kannabisputiikin naapurissa Gertha Hays myy vaatteita. Hänen mukaansa Leen putiikki tuo kaikenlaisia ihmisiä alueelle. “Ei ole olemassa mitään tietynlaista käyttäjätyyppiä”, hän sanoo, “joten kaikki tulevat tänne”.

“Kaikki eivät siis olekaan narkomaaneja täällä?” haastattelija jatkaa.

“Ei, ei lainkaan. Jos seuraat ihmisiä jotka liikkuvat täällä, huomaat että väki on todella monimuotoista”, Hays vastaa.

Osa Oaksterdamin naapurustoa toimii taimitarhana rahakasvin kasvatukseen: Lääkekannabiksen arvioidaan nykyisellään olevan 2–3 miljardin dollarin liiketoimintaa Kaliforniassa. “Kyllä, moni ihminen tekee hyvää tienestiä tämän avulla”, Lee sanoo.

Kaliforniassa on nyt useita satoja lääkekannabisapteekkeja, ja paljon enemmän kannabista myydään kaduilla.

Lee jatkaa: “Arviomme mukaan, Kalifornian kannabisteollisuus liikkuu kokonaisuudessaan 15 miljardin dollarin kokoluokassa”.

Kannabiskaupan oikeasta kokoluokasta käydään väittelyä.  Silti se on riittävän suurta saadakseen huomiota lainsäätäjiltä, jotka yrittävät täyttää ison aukon osavaltion budjetissa. Lakiasäätävän edustajakokouksen jäsen Tom Ammiano yrittää puskea lainsäädäntöä laillistamisen suuntaan, jotta osavaltio voisi nauttia uusista verotuloista.

“Ajattelin että olisi korkea aika, jos sanaleikki sallitaan, ottaa asia käsittelyyn”, Ammiano sanoo. “Yritän ehtiä kaikkien edelle vitsien avulla, sillä niitä minulla riittää”, hän nauraa.

Monien mielestä ajatus on naurettava, mutta osavaltion verokomitean laskelmien mukaan Ammianon esitys 50 dollarin verolta unssia (28 grammaa) kohtaan voisi tuoda rahaa puolestatoista kahteen miljardiin dollariin vuodessa.

“Meistä se olisi erittäin epätodennäköistä”, sanoo Rosalie Pacula Randin huumepolitiikan tutkimuskeskuksesta (Rand Drug Policy Research Center). Hänen mukaansa Kalifornia tulee todennäköisesti pettymään tuloista, jotka veronalainen kannabis toisi. Unssin hinta on tällä hetkellä keskimäärin 150 dollaria.

“Jos aikomuksena on määrätä noin korkea vero, se tuskin tulee olemaan minkäänlainen kannustin mustan pörssin kaupan katoamiselle”, hän sanoo ja jatkaa: “Sen pysymisen motiivina on silkka raha”.

Veroehdotus on tosin aloittanut epätavallisen poliittisen keskustelun. Erään kyselyn mukaan 56 prosenttia Kalifornian äänestäjistä on sitä mieltä, että kannabis tulisi laillistaa ja asettaa veronalaiseksi. Edes Kalifornian republikaanikuvernööri ei ole yrittänyt hiljentää laillistamispuheita.

“Ei, en usko, että nyt on sen aika, mutta mielestäni nyt on hyvä aika keskustelulle”, kuvernööri Arnold Schwarzenegger sanoo. “Kaikki ehdotukset lisätulojen saamiselle saavat minut avoimeen keskusteluun mukaan”.

Tottahan toki kuvernööri Schwarzeneggerillä on kokemusta aiheesta politiikkaa edeltäneessä  elämässään,  ja sama pätee itse Yhdysvaltain presidenttiin.

“Vedin henkosia, jatkuvasti”, Obama myönsi kampanjapuheessaan, viitaten presidentti Bill Clintonin aiempaan osittaiseen tunnustukseen, ja lisäsi: “Sehän oli koko homman tarkoitus”.

Vaikka presidentti sanookin, että hän on laillistamista vastaan (“Ei, en usko että se olisi hyvä strategia taloustilanteen elvyttämiseksi.”), hänen hallintonsa on määrännyt DEA:n lopettamaan ratsiat niissä osavaltioissa, joiden lait sallivat kannabisapteekkien toiminnan.

Se on suuri muutos kun vertaa siihen, miten vuosikymmenet kannabista on kuvattu kiistämättömänä pahana, kuten vuoden 1936 elokuvassa “Reefer Madness”. Mutta se vanha mielikuva on kadonnut savuna ilmaan vuosikymmenten saatossa.

Kannabis oli mukana matkalla vuoden 1969 elokuvassa “Easy Rider”, ja Life Magazinen kannessa. Tämän päivän televisiossa se on vain osa lähiöelämää sarjassa “Weeds”.

Kaiken lisäksi kannabis on saanut yhä vain enemmän tunnustusta lääketieteellisessä mielessä.

“Kannabista on käytetty lääkkeenä jo 5000 vuoden ajan”, kertoo tohtori Donald Abrams San Franciscon aluesairaalasta. “Ainoastaan viimeiset 70 vuotta sitä ei ole käytetty lääkkeenä tässä maassa”.

Tohtori Abrams on tutkinut kannabista kahdentoista vuoden ajan, ja on vakuuttunut, että se on sekä tehokas että turvallinen lääke.

“Mielestäni kannabis on erittäin hyvä lääke”, hän sanoo. “Olen syöpälääkäri. Joudun päivittäin tekemisiin potilaiden kanssa, joilla on ruokahaluttomuutta, pahoinvointisuutta, kipuja, univaikeuksia, sekä masennusta. Minulla on yksi lääke, jolla voidaan hoitaa kaikkia näitä oireita, sen sijaan että käyttäisimme viittä eri lääkettä joihin kaikkiin voi tulla riippuvaiseksi.”

“Se yksi lääke on kannabis, ja he eivät tule siitä riippuvaiseksi?” haastattelija kysyy.

“Pitää paikkansa”, Abrams vastaa.

Mutta he, jotka ovat taistelleet sotaa huumeita vastaan sanovat, että vaikka kannabis olisikin lääke, se ei tarkoita sitä, että sen tulisi olla laillista.

“Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö huumekartellit ja huumejärjestöt olisi erittäin paljon mukana kannabiksen tuotannossa ja myynnissä”, sanoo Roy Wasden. Hän on poliisipäällikkö Modestossa, Kalifornian alueella, jossa kasvatetaan paljon kannabista.

“Jos kävelet kansallispuiston läpi ja osut paikkaan, jossa kasvatetaan kannabista, olet suuressa vaarassa”, hän sanoo.

Poliisipäällikkö Wasden sanoo, että nyt ei ole aika antautua huumesodassa.

“Yhä harvempi nuori käyttää huumeita nykyään”, hän sanoo. “Emme aio hävitä huumesotaa. Nuoret alkavat ymmärtää huumeiden käytön negatiivset seuraamukset. Täytyykö meidän esitellä yksi riippuvuutta aiheuttava aine lisää yhteiskuntaamme, kun me itse asiassa olemme edistyneet asiassa?”

Huumesoturit varoittavat vanhempaa väestöä, että kannabis ei enää ole sitä samaa harmitonta ruohoa, joka heidän nuoruudesta muistetaan. Nykypäivän kannabis on ihan eri asia.

“60-luvun ja Woodstockin marihuana ei ole sitä mitä Yhdysvaltain kaduilla myydään nykyään”, kertoo poliisipäällikkö Bernard Melekian, joka johtaa Kalifornian poliisipäällikköjen keskusjärjestöä. “Päihdyttävän ainesosan THC:n osuus oli 60-luvulla parin prosentin tuntumassa. Nykyisin sitä on kannabiksessa lähes 30 prosenttia. Se on merkittävällä tavalla eri kasvi.”

Tämän kasvin kasvattamisen opettaminen on myös yksi Richard Leen liiketoimintamuodoista. Hän vetää “Oaksterdamin yliopistoa”, jossa opiskelijoille kerrotaan myös, kuinka pysytellä osavaltion lääkekannabislakien rajojen sisäpuolella.

“Eli et voi istuttaa siemeniä, ennen kuin tiedät mitä lakitekstissä sanotaan”, haastattelija kysyy.

“Aivan”, Lee vastaa. “Äänestä tänään ja hankkiudu illaksi pilveen”.

Opiskelijat kuten Darnell Blackman ja Barbara Kramer näkevät tilaisuuden tehdä hyvää, ja tehdä hyvin, kasvattamalla kannabista.

“Aivan kuten aspiriini, ibuprofeeni tai mikä tahansa muu lääke, kannabis on vain yksi keino auttaa ihmisiä”, Blackman toteaa.

“Ajattelin, että ehkä olisi jokin keino päästä pohjakerrokseen ja vetää mutkat suoriksi siltä osin, mihin tämä teollisuus on menossa”, sanoo Kramer.

Edessä on silti useita esteitä ennen kuin kyseessä on laillinen teollisuudenala.

Mutta yhteisössä nimeltä Oaksterdam, huumesotureita ei näy missään – ja koko naapurusto on mukana kannabistoiminnassa.

Lähde:

http://www.wbbm780.com/High-stakes–A-call-to-legalize-marijuana/4808746

Dekriminalisoikaa kannabis

Los Angeles Timesissa julkaistun alkuperäistekstin kirjoittaja Marie Myung-Ok Lee opettaa Brownin yliopistossa ja työstää kirjaa väärinkäytöksistä lääketieteessä.

Sain juuri puhelimessa hasisvoin reseptin. En saanut sitä diileriltäni, vaan Harvard Medical Schoolin psykiatrian emeritusprofessorilta Lester Grinspoonilta. Enkä ottanut reseptiä bileet mielessä, vaan 9-vuotiasta poikaani varten, joka kärsii autismista, levottomuudesta ja ruoansulatusvaivoista. Noita kaikkia vaivoja kannabiksen psykoaktiiviset ja analgeettiset ominaisuudet auttavat. En antaisi sitä lapselleni, jos en uskoisi sen turvallisuuteen.

Törmäsin kannabikseen etsiessäni turvallisempia vaihtoehtoja voimakkaille antipsykoottisille aineille, kuten Risperdal, joita tyypillisesti määrätään lasten autismiin ja käytösongelmiin.

Näiden aineiden pitkäaikaisvaikutuksia kasvavan lapsen aivoihin ei ole juurikaan tutkittu. Ei  myöskään niiden vaikutuksia autismiin, häiriöön, jonka biokemialliset mekanismit tunnetaan huonosti. Mutta riskit kyllä ovat hyvin dokumentoituja. Ne ovat saaneet lääkehallinnon vaatimaan tuotteisiin korkeimman tason “musta laatikko” -varoitusmerkinnät mahdollisista sivuvaikutuksista, joita ovat mm. pysyvä Parkinsonin tautimainen tärinä, aineenvaihdunnan häiriöt ja kuolema. Liittovaltion lääkehallinnon asiantuntijat kehottivat viime vuonna lääkäreitä käyttämään suurta varovaisuutta määrätessään näitä aineita lapsille, koska nämä ovat kaikkein alttiimpia sivuvaikutuksille.

Elän Rhode Islandilla, yhdessä yli tusinasta lääkekannabisosavaltiosta. Tämä tekee kannabiksen antamisesta pojallemme hänen lääketieteelliseen tilaansa laillista. Mutta sen käyttö on hyvin rajoitettua. Emme voi ottaa sitä mukaan, kun menemme kylään isoäidin luo Minnesotaan.

Vaikka emme rikokaan lakia, mietin usein mitä naapurimme ajattelisivat, jos tietäisivät että poikamme saa ainetta, jota yleensä pidetään “viihdehuumeena”. Kannabikseen on pitkään liittynyt laittomuuden vaarallinen sivumaku, “ruohohulluus” ja ulkomaiset huumekartellit. Kuitenkin vuonna 1988 huumeviraston tuomari Francis L. Young, kaksi vuotta kestäneiden kuulemisten jälkeen, sanoi kannabista “erääksi turvallisimmista terapeuttisesti aktiivisista aineista, joita ihmiskunta tuntee – – tiukan lääketieteellisessä mielessä kannabis on huomattavasti turvallisempaa kuin monet ruoka-aineet, joita yleisesti käytämme.”

Sen lisäksi, että se auttaa poikani kaltaisia ihmisiä, syitä kannabiksen laillistamiseksi liittovaltion tasolla on lukuisia. Todisteita aineen kipua lievittävistä ominaisuuksista, sekä kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin ja kuihtumisen helpottamisesta on laajalti. Tulevat tutkimukset voivat löytää vielä paljon tärkeitä hoidollisia kohteita.

Kannabiksen vetäminen mukaan huumesotaan on osoittautunut typeräksi – ja kalliiksi. Pitämällä kannabis laittomana ja hinnat pilvissä, laiton yhdysvaltalainen möyhyraha ylläpitää murhaavia huumekartelleja Meksikossa ja muualla. Itse asiassa, nähtyäni miten sijainti laittomien marihuanaviljelmien lähellä vaikutti pieneen meksikolaiskylä Alamosiin, jossa mieheni vietti suurimman osan lapsuudestaan, olin vakuuttunut että en koskaan halua ottaa osaa tuohon väkivallan talouteen.

Koska meillä Rhode Islandilla ei ole Kalifornian tapaan lääkekannabisapteekkeja, potilaan tulee hakea lääkekannabislupaa, ja sen jälkeen löytää keino kannabiksen hankkimiseksi. Me pyristelimme aikamme epätietoisina, kunnes viimein tapasimme paikallisesta puutarhaoppilaitoksesta valmistuneen henkilön, jonka kanssa sovimme poikamme lääkekannabiksen toimittamisesta. Mutta alamaailman hämärät puolet on huomioitava, ja ottaen huomioon nykyisen talousromahduksen, kasvattajamme saa olla varuillaan ettei joudu ryövätyksi.

Kannabiksen laillistaminen ei ainoastaan poistaisi tämän maanalaisen talouden kannusteita, se myös mahdollistaisi aineen verottamisen alkoholin ja tupakan tapaan. Väärinkäytön vaara on aina olemassa, kuten millä tahansa aineella, mutta toksikologia ei ole kyennyt esittämään tappavaa annosta realistisilla käyttömäärillä. Itse asiassa DEA:n tuomari Young mainitsi vuonna 1988 myös, että “on arvioitu, että käyttäjän tulisi teoreettisesti nauttia – – lähes 700 kiloa marihuanaa 15 minuutin aikana aiheuttaakseen kuolettavan vaikutuksen.” Se ei myöskään ole fyysisesti addiktoivaa, kuten päivittäiset juhlamokkakupposesi. Tämän kuka tahansa kofeiinivieroituspäänsärystä kärsinyt voi todistaa.

Vaikka kannabiksen demonisointi on jatkunut vuosikausia, se ei ole ollut laitonta Yhdysvalloissa kovinkaan kauaa. Hamppukasvi kriminalisoitiin liittovaltion tasolla vuonna 1937, paljolti yhden miehen eli Harry Anslingerin, toimien ansiosta. Hän levitteli keltaiseen lehdistöön räikeitä sensaatiotarinoita murhista ja kauheuksista, joita väitetysti suoritettiin kannabiksen vaikutuksen alaisena. Kannabis oli listattuna USA:n lääkeluettelossa vielä vuonna 1941, yleisenä ja hyödyllisenä lääkkeenä päänsärkyyn, depressioon, kuukautiskipuihin ja hammassärkyyn. Lääkeyhtiöt pyrkivät kehittämään yhä voimakkaampia ja voimakkaampia lajikkeita.

Vuonna 1938 New Yorkin pormestari Fiorello LaGuardia nimitti kiellolle epäileväisenä komitean suorittamaan ensimmäisen laajan tutkimuksen kannabiksen tosiasiallisista vaikutuksista. Tutkimus selvitti, että huolimatta hallinnon kiihkeistä väitteistä, kannabis ei aiheuttanut mielisairautta tai toiminut porttihuumeena. Tutkimus ei löytänyt tieteellisiä syitä aineen kriminalisoinnille. Vuonna 1972 presidentti Nixonin nimittämä Shaferin komissio tuli samoin siihen johtopäätökseen, että kannabis olisi uudelleenlaillistettava.

Molemmat viralliset suositukset ohitettiin, ja sen jälkeen miljardeja dollareita on tuhlattu kiellon ylläpitämiseen. Poliittinen analyytikko Jon Gettman on vuoden 2007 raportissaan “Menetetyt verotulot ja muut kannabislakien kustannukset” arvioinut, että Yhdysvaltojen lainvalvonnan vuosittaiset kulut kannabiksen laittomuuden takia ovat 10,7 miljardia dollaria.

Oli mieltä rohkaisevaa kuulla Kalifornian kuvernööri Schwarzeneggerin äskettäinen kehotus ainakin muiden valtioiden dekriminalisaatiokokemusten tutkimiseksi, ja avoimen keskustelun aloittamiseksi. Ja ottaen huomioon aidot vaarat, jotka maatamme uhkaavat, oikeusministeri Holderin ilmoitus siitä, että liittovaltio ei enää aio suorittaa ratsioita laillisiin kannabisapteekkeihin, oli erittäin järkevä siirto.

Kannabiksen dekriminalisointi on looginen seuraava askel.

Lähde:

http://www.cannabisnews.org/united-states-cannabis-news/decriminalize-marijuana/

Rhode Islandilla toivoa lääkekannabisapteekeista

Reilu kolme vuotta lääkekannabiksen laillistamisen jälkeen Rhode Islandilla voidaan nähdä lääkekannabisapteekkeja.

Rhode Islandin edustajienhuone hyväksyi 20. toukokuuta suunnitelman lääkekannabista potilaille myyvien apteekkien perustamisesta. Huhtikuussa osavaltion senaatti hyväksyi vastaavan esityksen.

Edustajien huoneen ja senaatin pitää vielä hyväksyä toistensa esitykset, jotta läpimeno on varma. Kuvernööri Carcieri on lääkekannabiksen pitkäaikainen vastustaja ja hänen odotetaan käyttävän vetoaan.

Edustajien huone hyväksyi kuitenkin lakiesityksen murskaavasti äänin 63–5, mikä takaa helpon ja nopean läpimenon kuvernöörin mahdollisesta torjunnasta huolimatta.

Tähän asti potilaiden on täytynyt yrittää kasvattaa sitä itse tai hankkia kaduilta. Monilla potilaista ei ole voimia kumpaakaan ja kadulta ostettaessa ei voi välttyä vaihtelevalta laadulta tai mahdollisilta huijauksilta. On jopa tapauksia, joissa vakavasti sairaita on pahoinpidelty ja ryöstetty heidän yrittäessään hankkia lääkettään.

Osavaltion hallinnon terveyden osasto ottaa läpimenon jälkeen hakemuksia vastaan ja ensimmäinen lääkekannabisapteekki voi aukaista ovensa jo syksyllä.

Lähde:

http://www.projo.com/generalassembly/MARIJUANA_DISPENSARIES_05-21-09_GEEEPLK_v20.3b049f4.html

Bakersfieldin lääkekannabisapteekki ratsattu “muutoksesta” huolimatta

Kannabiksen käyttöön ja jakeluun liittyvät epäyhtenäiset lait johtivat jälleen yhteen lääkekannabisapteekin ratsiaan Kalifornian Bakersfieldissä.

Obama lupasi kampanjansa aikana lopettaa lääkekannabisapteekkien ratsiat ja uusi oikeusministeri kertoi samaa. Totuus muutoksen takana on kuitenkin toinen.

Salem-Newsin raportin mukaan Kernin kunnan sheriffi johti ratsiaa ja DEA tuki sitä heidän iskiessään Vihreän ristin myötätunnon lääkekannabisapteekkiin (Green Cross Compassionate Medical Marijuana) Bakersfieldissä. DEA:n viranomaiset sanoivat toimineensa vain paikallisen poliisin apuna.

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun DEA:n agentit ratsaavat lääkekannabisapteekkeja sen jälkeen, kun oikeusministeri Eric Holder sanoi liittovaltion uuden politiikan lopettavan sellaiset ratsiat. Kaliforniassa lääkekannabis on ollut laillista vuodesta 1996, mutta viranomaiset ovat siitä huolimatta ratsanneet apteekkeja tasaiseen tahtiin vedoten liittovaltion lakeihin.

Tilanne on niin hämmentävä, että Kalifornialainen tuomari viivytti tuomion julistamista lääkekannabistapauksessa pyytäen ohjeistusta oikeusministeriltä. Kalifornialainen edustaja Tom Ammiano tuomitsi edellisen ratsian San Franciscossa kutsuen sitä häirinnäksi. Ammiano ajaa lakiesitystä, joka laillistaisi kannabiksen Kaliforniassa ja toisi sen verotuksen piiriin. Arviot mahdollisesti saatavista tuloista ovat noin 1,3 miljardia dollaria vuodessa.

Huolimatta virallisesti tapahtuneesta politiikan muutoksesta, Bakersfieldin ratsia antaa ymmärtää, että viranomaiset voivat jatkaa toimiaan lääkekannabista vastaan kenenkään siihen puuttumatta.

Lähde:

http://www.examiner.com/x-4106-California-Statehouse-Examiner~y2009m5d7-Bakersfield-medical-marijuana-dispensary-latest-to-be-raided-despite-policy-change

Lääkekannabisapteekin omistajaa uhkaa pitkä vankilatuomio

Kalifornialainen mies, joka pyöritti osavaltion lakien mukaan täysin laillista kannabisapteekkia, uhkaa saada jopa 100 vuoden tuomion liittovaltion vankilassa. Hänen tuomionsa julistetaan maaliskuussa 2009.

Charles Lynch kertoi ABC:n uutisille, että hänen San Luisin Obispo Countyn yrityksessään ei ollut mitään salamyhkäistä. Hän piti nauhanleikkaamistilaisuuden avatessaan myymälän ja liittyi kaupankäynnin kamariin (Chamber of Commerce).

Hänet kuitenkin pidätettiin liittovaltion agenttien toimesta maaliskuussa 2007.

“Kuulin paukutusta etuoveltani”, Lynch sanoi. “Avasin oven ja noin 10–15 agenttia kilpien, luotiliivien, aseiden ja naamarien kanssa ryntäsi sisään.”

Kalifornian äänestäjät laillistivat kannabiksen lääkinnälliseen käyttöön jo 1996. Lukuiset osavaltiot ovat seuranneet joko kansanäänestyksin tai lainsäätäjien esitysten nojalla. Äänestyksiä ja esityksiä on myös meneillään esim. Minnesotassa.

Liittovaltion lait eivät kuitenkaan ole muuttuneet. Obaman hallinto on sanonut lopettavansa ratsiat kannabisapteekkeihin, jotka ovat laillisia osavaltiossa, jossa ne sijaitsevat. Tämä ei kuitenkaan pelasta Lynchia vankilalta.

John Littrell, Lynchin lakimies, sanoi kunnan sheriffin yrittäneen napata Lynchin rikkomassa lakia, mutta havaitsi hänen ja hänen työntekijöidensä olevan erittäin tarkkoja lääkärin suositusten suhteen. Littrell uskoo sheriffin laukaisseen ratsian välittämällä tiedon apteekista liittovaltion viranomaisille.

Lähde:

http://www.upi.com/Top_News/2009/03/11/Owner_of_marijuana_dispensary_faces_prison/UPI-21901236746649/

Yhdysvaltain huumevalvontavirasto DEA lopettaa lääkekannabisratsiat

Oikeusministeri Holder vahvistaa, että osavaltioilla on oltava viimeinen sana lääkkeessä, jota käytetään kivunhallintaan.

Lääkekannabista vaikeista sairauksista kärsiville tarjoavien ohjelmien kannattajat pääsivät juhlimaan uuden oikeusministeri Eric Holderin lausuntoa. Holder sanoi, että DEA lopettaa ratsiat osavaltioiden hyväksymiin lääkekannabisapteekkeihin.

Liittovaltion ratsiat lääkekannabiksen jakelijoita kohtaan jatkuivat ainakin vielä toisella viikolla Barack Obaman presidenttikautta. Silloin liittovaltion agentit sulkivat ainakin kaksi apteekkia Kaliforniassa 3. helmikuuta.

Holderilta kysyttiin ratsioista tiedotustilaisuudessa Santa Anassa Kaliforniassa. Tilaisuuden päätarkoitus oli ilmoittaa 755 ihmisen pidättämisestä maanlaajuisessa operaatiossa Meksikon huumekartelleja vastaan. Holderilta kysyttiin myös lääkekannabisratsioista ja hän sanoi, että sellaiset operaatiot eivät tule jatkumaan.

“Se mitä presidentti sanoi kampanjansa aikana… on yhtenevä sen mukaan, mitä me aiomme tehdä lainvalvonnan puolella”, Holder sanoi. “Mitä Obama sanoi kampanjansa aikana… on nyt yhdysvaltalaista politiikkaa.”

Obama ilmaisi kampanjansa aikana, että hän kannatti kannabiksen kontrolloitua käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Hän sanoi, että ei näe eroa lääkekannabiksen ja muiden kipulääkkeiden välillä.

“Asenteeni on, että tiede ja lääkärit ehdottavat parhaan sopivan hoidon ja tavan helpottaa kipua ja kärsimystä. Jos se on lääkekannabis niin olen avoin sille,” Obama sanoi marraskuussa 2007 hänen kampanjansa pysähdyttyä Auduboon, Iowaan. “Ei ole eroa sen ja morfiinin välillä, mitä tulee siihen, kun halutaan vain antaa ihmisille helpotusta kivusta.”

Valkoisen talon puhemies Nick Shapiro vihjasi politiikan muutoksesta pian Kalifornian ratsioiden jälkeen. Hän sanoi Washington Timesille, että lääkekannabisapteekit ovat laillisia Kaliforniassa, ja että Obaman hallinnon kanta on, että “liittovaltion resursseja ei pidä käyttää osavaltion lakien kiertämiseen.”

Uusi politiikka on suuri muutos ja merkittävä käänne liittovaltion hallitukselle. Bushin hallinnon aikaan DEA sulki 30–40 lääkekannabisapteekkia.

Valkoisen talon Kansallisen huumekontrollipolitiikan (National Drug Control Policy) nettisivuilla oli vielä päivitettävää  poliitikan muutoksen vuoksi. Siellä oli vielä osio “Lääkekannabiksen todellisuustarkistus” (Medical Marijuana Reality Check), joka julisti, että “kannabista ei pidetä modernina lääkkeenä” ja väitti, että “eläin- tai ihmiskokeet eivät tue poltetun kannabiksen turvallisuutta tai tehokkuutta yleiseen lääkinnälliseen käyttöön.”

Lääkekannabis Yhdysvalloissa

Kolmetoista osavaltiota sallii lääkekannabiksen myynnin, jakelun ja käytön rajoitettuihin lääkinnällisiin tarkoituksiin:

- Alaska

- Kalifornia

- Colorado

- Havaiji

- Maine

- Michigan

- Montana

- Nevada

- Uusi Meksiko

- Oregon

- Rhode Island

- Vermont

- Washington

Holderin kommentti sai vain vähän huomiota jääden huumekartellin pidätyksien varjoon. Laillistetun lääkekannabiksen puoltajat tarrasivat siihen kuitenkin tärkeänä merkkinä heidän kampanjansa etenemisestä.

“Holderin kommentti merkitsee dramaattista suunnan muutosta Yhdysvaltojen huumepolitiikassa ja on merkittävä voitto 72 miljoonalle amerikkalaiselle, jotka asuvat osavaltioissa, joissa kannabis on laillista”, sanoi Paul Armentano, NORML:n (National Organization for the Reform of Marijuana Laws) varajohtaja.

Armentano sanoi, että käänne lisää voimaa kampanjoihin osavaltioissa, jotka harkitsevat omia lääkekannabislakeja. New Jerseyn senaatti hyväksyi sellaisen esityksen hetki sitten, ja kuvernööri Jon Corzine sanoi, että hän allekirjoittaa sen, jos se selviää osavaltion kokouksesta.

Charles Lynch, joka piti osavaltion hyväksymää apteekkia Morro Bayssa, Kaliforniassa ennen vuoden 2007 ratsiaa sanoi myös toivottavansa uuden politiikan tervetulleeksi.

“Se on hyvä asia Kalifornialle. Se on hyvä asia myös muille 12 osavaltiolle, joilla on lääkekannabislakeja”, sanoi Lynch, joka tuomittiin elokuussa liittovaltion huumesyytteistä.

Lynch voisi saada viisi vuotta vankeutta, kun hänen tuomionsa julistetaan maaliskuun loppupuolella. Uuden politiikan valossa hän sanoi kuitenkin valittavansa tuomiosta ja anovansa presidentillistä armahdusta.

Lynch muistutti, että hänen apteekkinsa kaltaiset liikkeet ovat elintärkeitä potilaille heidän kivuliaiden sairauksiensa viimeisissä vaiheissa.

“Sellaisen oleminen yhteisössäsi, missä tahansa se onkaan, on hyvä asia, koska se auttaa näitä helpotusta tarvitsevia kärsiviä ihmisiä”, hän sanoi.

Lähde:

http://www.msnbc.msn.com/id/29433708/

Lääkekannabiksen tukijat kiehuvat kannabisapteekkiratsioiden vuoksi

Kolme DEA:n suorittamaan ratsiaa osoitti jatkuvan konfliktin liittovaltion ja osavaltioiden huumelakien välillä. Jotkut odottavat Obaman hallinnon muuttavan tätä tilannetta.

Liittovaltion agentit suorittivat ratsioita useisiin Los Angelesin lääkekannabisapteekkeihin ja tämä on saanut monet raivoihinsa. Kannabiksen tukijat ja lääkekannabispotilaat ovat erityisen raivoissaan. Moni heistä ehti odottaa nopeaa muutosta potilaiden ja apteekkien kohteluun presidentti Obaman astuttua valkoiseen taloon.

Ainakin kolme erillistä ryhmää suoritti etsintöjä yhtä aikaa useissa apteekeissa, DEA:n puhenainen Sarah Pullen kertoi.

“En voi mennä yksityiskohtiin etsintälupien ehtojen vuoksi, mutta voin kertoa, että he työskentelivät kannabiksen parissa ja se on laitonta liittovaltion lain mukaan.”

Osavaltion laki on kuitenkin toinen tapaus. Vuonna 1996 Kalifornian äänestäjät hyväksyivät lakiesityksen 215, joka laillisti kannabiksen vakavasti sairaille potilaille ja alensi tuomioita hallussapidosta. Tämä on kuitenkin ristiriidassa liittovaltion lain kanssa.

Obama kertoi kampanjansa aikana useaan kertaan, että hän kannattaa reseptejä lääkekannabikselle niin pitkään, kun kannabis on säänneltyä ja valvottua, ja hän sanoi, että ei aio käyttää oikeusministeriön resursseja valvoakseen jotain, joka osavaltion laissa on täysin sallittua ja hyväksyttyä. DEA:n ratsiat osoittivat kuitenkin, että vielä mikään ei ole muuttunut.

“Osavaltion hallitus yrittää soveltaa lakiesitystä 215 parhaansa mukaan, mutta samaan aikaan liittovaltion hallitus uhkailee liikkeen omistajia ja ratsaa apteekkeja”, kertoi Don Duncan, joka on yksi Turvallinen Pääsy Amerikkalaisille (Americans for Safe Access) -järjestön perustajia. Järjestö tukee turvallista ja laillista pääsyä kannabikseen. Järjestö on suunnitellut mm. mielenosoituksia liittovaltion toimia vastaan.

“Parasta Kalifornian asukkaille olisi, jos liittovaltion hallitus perääntyisi ja antaisi paikallisen hallituksen valvoa tätä kysymystä.”

Los Angelesin kaupunginvaltuusto otti aikalisän uusien lääkekannabisapteekkien suhteen vuonna 2007, kun he alkoivat miettiä, pitäisikö kaupungin sääntöjä niiden osalta kiristää.

“Ennen kuin saamme jotain kirjoihin ja kansiin, niin näitä konflikteja tulee olemaan lisää”, sanoi valtuutettu Dennis Zine.

Liittovaltion agentit suorittavat jonkin verran ratsioita kannabisapteekkeihin joka vuosi Los Angelesissa.

“DEA:lla on laillinen oikeus tehdä mitä he tekevät”, sanoi Charlie Beck, etsivien päällikkö Los Angelesin poliisista. “Onko se kiistanalaista? Kyllä.”

Kiistan keskiössä ovat paikat kuten Beach Center Collective Playa del Reyssa. Siellä DEA:n agentit takavarikoivat niin paljon omaisuutta, että apteekilla ei ole tietoa, milloin he voivat avata uudelleen.

“He veivät kaiken”, sanoi 32-vuotias työntekijä, joka halusi pysyä nimettömänä mahdollisten syytösten pelossa.

“He ottivat kaiken mahdollisen, televisioista lähtien. Sinne menivät tietokoneet, potilaskansiot, lääkkeet, kassan rahat. Kaikki mahdollinen, he veivät kaiken.”

Yhtyneen huumepolitiikkaverkoston (Drug Policy Alliance Network) osavaltion apulaisjohtaja Margaret Dooley-Sammuli sanoi, että on Obaman hallinnon vastuulla selvittää tämä jupakka.

Lähde:

http://www.latimes.com/news/local/la-me-la-pot-raid5-2009feb05,0,4249491.story

DEA ratsasi Marina del Reyn lääkekannabisapteekin

Liittovaltion huumepoliisi ratsasi lääkekannabisapteekin Marina del Reyssa Kaliforniassa.

Viranomaiset eivät suostuneet kertomaan mitään tutkimuksistaan. “Etsimme liittovaltion lakien rikkomuksia”, sanoi DEA:n puhenainen Sarah Pullen. DEA:n agentit suorittavat kotietsinnät myös kahdessa muussa lääkekannabisapteekissa. Pidätyksiä ei tehty.

Mies, joka vastasi puhelimeen Marina Caregiversistä kieltäytyi kertomasta nimeään. Hän sanoi, että liike on suljettu loppupäivän. “Me emme tee mitään väärää”, hän sanoi. “En ymmärrä syytä apteekkini ratsaamiseen.”

Marina Caregivers on saanut positiivisia arvioita Los Angelesin kannabisklubien nettisivulla. “Oikein mukavia ihmisiä, siisti, uusi toimisto”, Jane B kirjoitti. “Tämä klubi saisi vähintään viisi tähteä, jos heillä olisi parempi valikoima.”

Kaksi muuta arvostelua kertovat: “Olin todella vaikuttunut heidän valikoimistaan, ei vain lajikkeista, vaan myös öljyistä, hunajista (potkin nyt itseäni, kun en ottanut sitä, sillä en löydä hunajaa mistään muualta!), syötävistä ja vaatteista myös.” “Kannabiksen laatu on huippuluokkaa ja kanta-asiakaskortti (jolla hyvitetään dollari jokaisesta 10 dollarin ostoksesta) on fantastinen. Saan yleensä ilmaisen gramman tai enemmänkin noin kerran kuussa.”

Kalifornian äänestäjät hyväksyivät vuonna 1996 lakiesityksen, joka sallii lääkekannabiksen tiettyihin sairauksiin. Kuitenkin kannabiksen käyttö, hallussapito ja jakelu säilyivät kiellettyinä liittovaltion laissa. Pullen sanoi virallisten etsintälupien olevan sinetöityjä.

Presidentti Obama on luvannut kunnioittaa osavaltioiden lakeja ja lopettaa tämän kaltaiset ratsiat. DEA on kuitenkin vielä entisen presidentin asettamien johtajien alaisuudessa.

Lähde:

http://www.contracostatimes.com/california/ci_11619733