14-vuotiaalle israelilaistytölle lääkekannabista

Nuori syövästä kärsivä tyttö sai viettää joulua ilman kemoterapian sivuvaikutuksia.

Syövästä kärsivä 14-vuotias israelilainen potilas saa polttaa lääkekannabista lievittääkseen kemoterapian sivuvaikutuksia. Terveysministeriö hyväksyi viime viikolla pyynnön hoitaa sivuvaikutuksia, joihin kuuluu mm. kipu ja ruokahalun menetys. Hän alkoi saamaan kannabissavukkeita perjantaina 18.12. uutistoimisto Haaretzin mukaan.

Tyttöä hoidetaan hematologisen syövän (vereen tai luuytimeen liittyvä, todennäköisesti leukemia tai lymfooma) vuoksi Rambamin lääketieteellisessä keskuksessa Haifassa. Hän on yksi 800:sta israelilaisesta potilaasta, jotka saavat lääkekannabista. Haaretzin mukaan alle kymmenen heistä on alle 18-vuotiaita.

Lähde:

http://jta.org/news/article/2009/12/23/1009871/israeli-girl-14-gets-medical-marijuana

Äänestys mahdollistaa lääkekannabiksen laillistamisen Washington DC:ssä

Yhdysvalloissa on merkkejä historiallisesta muutoksesta lainsäätäjien suhtautumisessa kannabikseen.

Keskustelu lääkekannabiksen laillistamisesta Washington DC:ssä on taas vahvasti esillä senaatin äänestyksen mahdollistettua kannabiksen käytön lääkärin määräyksestä. Mikäli presidentti Obama allekirjoittaa lakiesityksen, kuten odottaa saattaa, eivätkä lainsäätäjät asetu sitä vastaan, liittyy USA:n pääkaupungin hallintopiiri niiden 13 osavaltion joukkoon, joissa lääkekannabis on sallittua.

Joidenkin asukkaiden mielestä tämä saattaa johtaa uusiin ongelmiin. “Kalifornian tapauksesta jäi sellainen kuva, että lääkekannabista voi saada liian kevein perustein”, kertoo huolestunut Tom Fusco.

Washington DC:n äänestäjät hyväksyivät lääkekannabiksen äänestysaloitteella vuonna 1998, lähes 70 prosentin enemmistöllä. Kongressi kuitenkin päätti estää kaupunkia laatimasta omia päihdepoliittisia linjauksia.

Lähes kymmenen vuotta myöhemmin paikalliset vaikuttaisivat suhtautuvan aiheeseen yhä myönteisesti. “Ainahan löytyy ihmisiä, jotka käyttävät tätä hyväkseen. Mutta sitä todella tarvitseville se on mielestäni ihan ok”, pohtii Crystal Pilgrim.

Aaron Houston, lobbari ja Marijuana Policy Projectin puuhamies, pitää tätä aloitetta vedenjakajana: “Tämä on ensimmäinen kerta, kun kongressi tekee jotain myönteistä kannabislainsäädännön suhteen.” Mutta kriitikot pysyvät skeptisinä, ollen sitä mieltä, että kaupungin tulee kiinnittää enemmän huomiota varotoimenpiteisiin. “Tämä avaa ovia huumekaupan laajentamiselle, se on minun huolenaiheeni”, kertoo George Tobin.

Presidentti Obaman odotetaan allekirjoittavan lakiesitys, joka hyväksyy myös julkisesti rahoitettavat abortit ja puhtaiden huumeruiskujen vaihdon, tällä viikolla. Se astuisi voimaan 30 päivän kongressin tarkistusajanjakson jälkeen, mutta kaupungin johtajien tulee silti laatia uudet säädökset, joka voi kestää pitkälle ensi vuoteen.

Lähde:

http://www.news8.net/news/stories/1209/687152.html

10 merkkiä siitä, että epäonnistunut sota huumeita vastaan on päättymässä

Vuosi 2009 tulee muistetuksi Amerikan pitkäaikaisimman sodan lopun alkuna. Tässä 10 syytä, miksi näin.

1) Kolme entistä Latinalaisen Amerikan presidenttiä sanovat, että sota huumeita vastaan on epäonnistunut (Helmikuu)

Helmikuussa Latinalaisen Amerikan huumeita ja huumausainepolitiikkaa käsittelevä komitea julkaisi mullistavan raportin, joka julisti huumesodan hävityksi. Sen jäsenistössä istui mm. kolme arvovaltaista entistä presidenttiä: Fernando Henrique Cardoso (Brasilia), Cesar Gaviria (Kolumbia) sekä Ernesto Zedillo (Meksiko). Raportti suosittelee kannabiksen dekriminalisointia ja tarvetta “murtaa tabu” avoimen ja rehellisen kansainväliseen huumausainepolitiikkaan liittyvän keskustelun ympäriltä. Tämä julkaisu loi satoja uutisartikkeleita ympäri maailmaa ja  poliitikot sekä Latinalaisesta Amerikasta että ympäri maailmaa viittaavat siihen yhä.

2) Michael Phelps ja vesipiippu (Helmikuu)

Valokuva olympiakultaa voittaneesta uimarista, Michael Phelpsistä, levisi ympäri maailmaa helmikuussa. Kuvassa Michael Phelps polttaa kannabista vesipiipusta Etelä-Carolinassa järjestetyissä kotibileissä. Tämä kuva, joka otettiin vain pari kuukautta sen jälkeen kun Phelps rikkoi maailmanennätyksen yksissä olympialaisissa voitettujen kultamitalien määrässä, vavisutti perinteistä stereotypiaa laiskoista sohvaperunahampuuseista. Kellogg’s purki nopeasti sponsorisopimuksen, ja tämä liike ei ollut suuren yleisön mieleen. Kymmenet kolumnistit löivät sanan säilällä Kellogg’sin päätöstä, ja suuri Associated Pressin uutinen kertoi ryhmistä, jotka boikotoivat Kellogg’sia Phelpsin sopimuksen lopettamisen vuoksi. Pari viikkoa myöhemmin, mainosalan lehti Ad Age raportoi, että Kellogg’sin brändin haluttavuus oli romahtanut nopeasti Phelps-jupakan jälkeen. Jopa enemmän kuin aiemman skandaalin yhteydessä, jolloin Kellogg’s oli joutunut vetämään valtavat määrät maapähkinävoita takaisin kauppojen hyllyiltä salmonellaongelman vuoksi.

3) Obaman oikeusministeriön päätös lopettaa lääkekannabikseen liittyvät ratsiat (Maaliskuu)

Presidenttikampanjansa aikana silloinen senaattori Barack Obama lupasi, että jos hänet valitaan, hän lopettaa viranomaistoimenpiteet, jotka liittyvät lääkekannabispotilaisiin sekä kannabisapteekkeihin, jotka toimivat osavaltioiden lakien mukaisesti. Maaliskuussa Yhdysvaltain oikeusministeri Eric Holder vahvisti tämän lupauksen, ja lokakuussa oikeusministeriö toi julki uuden politiikan ohjeistukset varmistaen muutoksen. Potilaat ja avunantajat huokasivat helpotuksesta, ja presidentti Obama sai paljon ylistystä medialta Yhdysvalloissa sekä muualla maailmassa.

4) Alas Rockefeller! New Yorkin ankarat huumausainelait muutoksen kourissa (Huhtikuu)

35 vuoden jälkeen New Yorkin tiukat huumausainelait tuotiin vihdoin alas huhtikuussa, kun kuvernööri David Paterson allekirjoitti historialliset uudistukset. Niissä poistettiin pitkät ja pakolliset minimituomiot koskien joitakin väkivallattomia huumerikkeitä. Lokakuussa voimaan astuneet uudistukset palauttivat lainopillisen hienovaraisuuden tuomioihin useimmissa huumausaineisiin liittyvissä jutuissa. Tuomiot eivät enää rajoitu vankeusrangaistuksiin, vaan hoito-ohjelmiin on nyt osoitettu miljoonia dollareita. Vuosia näiden uudistusten varmistamiseksi taistelleet asianajajat yrittävät nyt muuttaa New Yorkia huonosta huumepolitiikan ilmentymästä parempaan suuntaan. Tavoitteena on tehdä kaupungista esimerkki siitä, kuinka huumausaineongelman käsittely terveydenhuollollisena ongelmana voi antaa täysin uusia mahdollisuuksia, kun toiminnan painopiste ei enää ole rikosoikeudellisessa käsittelyssä.

5) Kuvernööri Arnold haluaa keskustelua kannabiksen laillistamisesta: äänestäjät tekevät päätöksen vuonna 2010 (Toukokuu)

Kalifornia on tällä hetkellä kannabiksen verotuksen ja kontrolloinnin keskustelun polttopisteessä. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger pääsi Yhdysvalloissa uutisotsikoihin toukokuussa sanottuaan, että kannabiksen laillistamisen ajatusta pitäisi pohdiskella ja aiheesta tulisi keskustella. Aihe sai enemmän kansallista huomiota, kun lakialoite tuotiin esiin Kalifornian lainsäädäntöelimissä tarkoituksena verottaa ja kontrolloida kannabista alkoholin tapaan. Samaan aikaan jotkut Oaklandin aktivistit ovat malttamattomina tehneet äänestäjien kanssa oman aloitteen kannabiksen verottamisen ja kontrolloinnin puolesta, ja he keräävät allekirjoituksia saadakseen aiheen pöydälle vuoden 2010 kansanäänestyksien mukana. Viimeisimmät gallupit osoittavat, että 56% kalifornialaisista tukee osavaltion kontrollia ja kannabiksen verottamista.

6) Huumetsaari haluaa lopettaa huumesodan (Toukokuu)

Valkoisen talon huumetsaari Gil Kerlikowske totesi Wall Street Journalin haastattelussa, että “huumesota tulisi lopettaa”. Hän kertoi lehdelle, että “Ihmiset näkevät huumesodan sotana heitä vastaan, vaikka asiaa yrittäisi kuinka selittää sotana tuotetta vastaan. Me emme sodi ihmisiä vastaan tässä maassa.” Hän lisäsi myös, että Obaman hallinto todennäköisesti aikoo käsitellä huumausaineongelmaa terveydenhuollollisena asiana rikosoikeudellisen lähestymistavan sijasta. Hoitoa aiotaan suosia vaihtoehtona vankilatuomioille, jotta huumausaineiden käyttöä voitaisiin vähentää.

7) Meksiko ja Argentiina dekriminalisoivat kannabiksen ja muut huumausaineet (Elokuu)

Meksiko ja Argentiina ovat molemmat päässeet kansainvälisiin uutisiin elokuussa tekemällä huomattavia muutoksia maiden huumausainepolitiikkaan. Meksiko, jota on vaivannut valtava ja väkivaltainen huumesota, sääti lain, joka poistaa rikosoikeudelliset rangaistukset pienten huumausainemäärien osalta. Laki sisältää mm. heroiinin, kokaiinin sekä kannabiksen, ja koskee henkilökohtaista käyttöä.

Sillä välin Argentiinan korkein oikeus dekriminalisoi henkilökohtaisen kannabiksen käytön ja samalla lopetti lain, jonka avulla aiemmin pystyttiin määräämään jopa kahden vuoden vankilatuomioita pienten kannabismäärien hallussapidosta. Tämä liittyi oikeusjuttuun, jossa useita nuoria miehiä oltiin pidätetty kannabissavukkeiden hallussapidosta. Oikeuden mukaan hallituksen pitäisi jahdata suurten määrien salakuljettajia ja määrätä käyttäjille vankilan sijasta hoitoa. Vaikka oikeuden päätös koski vain kannabista, ydinargumentit koskevat myös muita laittomia aineita. Näin ollen päätös avasi oven laajemmalle huumausainelakien muuttamiselle Argentiinassa.

8) Tulokset ovat täällä: Portugalin v. 2001 dekriminalisointilait vähensivät tautien leviämistä, yliannostuskuolemia ja vankilatuomioita – eikä käyttäjien määrä kasvanut (Elokuu)

Huumausaineisiin liittyvät yliannostuskuolemat ja likaisten neulojen aiheuttamat tautien leviämiset olivat epidemian tasolla Portugalissa, kun hallitus teki rohkean ratkaisun ja dekriminalisoi henkilökohtaiseen käyttöön liittyvän huumausaineiden hallussapidon vuonna 2001. Päätös koski kaikkia huumeita, mukaan lukien heroiini ja kokaiini. Poliisia ohjeistettiin, ettei ketään tulisi  pidättää pelkästään huumausaineiden käyttämisen vuoksi. Vuonna 2009 Portugalin dekriminalisaatiopolitiikan tulokset julkaistiin, ja raportit herättivät paljon huomiota: huumausaineisiin liittyvät ongelmat, mukaan lukien tautien leviämiset, yliannostuskuolemat ja vankilatuomiot, laskivat kaikki dramaattisesti. Käyttäjien määrä ei kuitenkaan lähtenyt nousuun. Portugalin kokemus on opettavainen, se näytti maailmalle että taivas ei romahtanut vaikka huumausaineet dekriminalisoitiin. Samalla se toi keskustelun teoriasta käytännön tasolle.

9) Tulemme ulos kaapista: “piikkikorkohampuusit” kertovat, miksi he pitävät kannabiksesta (Syyskuu)

Vieläkö tarvitaan lisää todistusaineistoa, että kannabiksesta on tullut valtavirtailmiö Yhdysvalloissa? Syyskuisessa Today Show:ssa Matt Lauer teki haastattelun ns. piikkikorkohampuuseista – korkeasti koulutetuista naisista, joilla on upeat työurat ja kadehdittavat sosiaaliset elämät. He suosivat kannabista päihdevalintanaan ja yhä useampi uskaltautuu myöntämään asian. Televisio-ohjelma haki inspiraationsa Marie Claire -lehden syyskuun numerosta, jossa oli artikkeli nimeltä Stiletto Stoners. Juttu nosti esiin kysymyksen: miksi niin useat älykkäät ja menestyneet naiset sytyttävät jointin työpäivän jälkeen? Sympaattinen artikkeli ja tv-ohjelma sisälsivät haastatteluja suurelta joukolta menestyneitä naisia, jotka rentoutuvat päivän jälkeen kannabissavukkeella martinin sijaan.

Tämä artikkeli löytyy myös suomeksi.

10) Kannabiksen laillistamiskeskustelu leviää valtavirtaan (Syksy)

Syyskuun Fortune-lehden kanteen oli painettu Weeds-sarjan näyttelijättären Mary Louise Parkerin kuva, joka liittyy lehden pääjuttuun “Kuinka kannabiksesta tuli laillista: lääkekannabis antaa aktivisteille mahdollisuuden osoittaa, kuinka laillistettu kannabisliiketoiminta voi toimia. Joko kieltolain loppuminen alkaa häämöttää?” Kymmenittäin ajattelevia tarinoita on julkaistu vuonna 2009, ja liike kieltolain lopettamiseksi jatkaa kasvamistaan. Suuret ja arvovaltaiset tiedotusvälineet kuten New York Times, Washington Post, Newsweek, CBS News, CNN, The Economist sekä kymmenet muut ovat kantaneet kortensa kekoon. Viime kuussa Washington Post julkaisi paljastavan juttunsa otsikolla “Tuki kannabiksen laillistamista kohtaan kasvaa nopeasti ympäri Yhdysvaltoja: lääkekäytön hyväksyminen ja kieltolain vastainen kritiikki kasvussa.” Jutussa viitataan tuoreeseen mielipidekyselyyn, jonka mukaan 44 % amerikkalaisista tukee kannabiksen verottamista ja kontrollointia. Luku kasvaa yli 50 prosentin, kun mennään läntisiin osavaltioihin kuten Kaliforniaan, Washingtoniin ja Oregoniin.

Huumesotaa käydään yhä, mutta muutosta on ilmassa (Joulukuu)

Kaiken tämän viimeaikaisen edistymisen myötä huumausainepolitiikan uudistajilla ei ole enää harhoja sen suhteen, etteikö huumesota loppuisi nopeastikin. Tiedämme, että huumausaineiden kieltolaki ja tiukka lainsäädäntö – jota ruokkii vankiteollisuus, joka sulkee puoli miljoonaa amerikkalaista telkien taakse huumausainerikosten vuoksi – tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa ja tuhlaamaan kymmeniä miljardeja dollareita vuodessa, johtaen kymmeniin tuhansiin vuosittaisiin  kuolemantapauksiin Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Olemme silti selvästi liikkumassa oikeaan suuntaan kohti järkiperäistä huumausainepolitiikkaa, johon liittyvät myös välittäminen, tieteellinen näkökulma sekä ihmisoikeudet. Tarvitsemme ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa pysäyttääkseen tämän sodan, jota ei voi voittaa. Jos alamaiset näyttävät tietä, johtajat joutuvat seuraamaan.

Lähde:

http://www.alternet.org/drugreporter/144391/2009_marked_the_beginning_of_the_end_of_failed_drug_war:_top_10_stories_of_the_year

Israelin parlamentin komitea edistää lääkekannabisesitystä

Knessetin, Israelin parlamentin, työ-, sosiaali- ja terveysasioiden komitea on ohjeistanut maan terveysministeriötä saattamaan neljän kuukauden aikana valmiiksi esityksensä lääkekannabiksen säännöstelystä.

Vakavista syöpäkivuista, MS-taudista ja tietyistä muista tiloista kärsivät voivat hakea lupaa saadakseen ilmaista, puhdasta eri lajikkeiden kannabista kipujaan helpottamaan. Haim Katzin johtama komitea sanoi, että lääkekannabiksen ei pitäisi olla liian kallista kärsivän potilaan hankittavaksi. Yksityiskohtainen lääkekannabista säännöstelevä lakiesitys esittää tuotannon ja laadun sekä tuotteen markkinoinnin valvontaa ja se estäisi aineen kulkeutumisen laittomien käyttäjien tai myyjien haltuun.

Nykytilanteessa lääkekannabisluvat myöntää terveysministeriön kautta tohtori Yehuda Baruch, Abarbanelin mielenterveyskeskuksen johtaja. Hän kertoi komitealle, että asiaan liittyy monia hankalia ongelmia, kuten riippuvaisuus yhdestä ainoasta tuottajasta, joka kasvattaa kannabista hyväntekeväisyytenä.

Hänen mukaansa lääkekannabispotilaiden määrä on todennäköisesti kasvamassa huomattavasti, joten kasvin käytön, kasvatuksen ja levityksen ehdot on saatava lakiin. Samalla kun terveysministeriö haluaa lääkekannabista todella tarvitsevien saavan ainetta, Israelin poliisi on huolissaan siitä että se kulkeutuu rikollisten käsiin.

Hyväntekeväisyyspohjalta kannabista 700 kipupotilaalle toimittavan Tikun Olam-yhtiön johtaja Perry Kleinin mukaan tuotannon suuri laajentaminen muodostuisi rasitteeksi yhtiölle.

Tal Mark, potilas jolla on lupa lääkekannabiksen käyttöön, kertoi käyttäneensä ainetta vuoden ajan, jonka aikana hän on lopettanut useiden vakavia sivuvaikutuksia aiheuttavien kipulääkkeiden käytön. Markin mukaan hänen elämänlaatunsa ja toimintakykynsä on parantunut huomattavasti.

Lähde:

http://www.jpost.com/servlet/Satellite?cid=1259010973324&pagename=JPArticle%2FShowFull

Kannabiksen laillistamisen suosio nousee nopeasti USA:ssa

Jatkuvasti lisääntyvä kannatus kannabiksen lääkinnälliselle käytölle lisää samaan aikaan myös kritiikkiä kieltolakia kohtaan.

Samana päivänä kun Mainen asukkaat äänestivät homoavioliittoja vastaan, he äänestivät selkeällä enemmistöllä lääkekannabiksen ja sen jakelupisteiden puolesta. Pari viikkoa sitten Yhdysvaltain suurin lääkärijärjestö American Medical Association kumosi aiemman kantansa ja kiirehti liittovaltion hallitusta poistamaan kannabiksen Kontrolloitujen aineiden I Luokasta, jossa se on nyt yhdessä heroiinin kanssa.

Pian tämän jälkeen kannabislakien uusimista kannattavat tahot pitivät puolivuosittaisen strategiakonferenssinsa, jossa he aikoivat jatkaa eteenpäin kaikilla rintamilla. Muutosta vaativat osavaltioiden lait, tarvitaan lakiesityksiä ja eri puolilla maata käydään asian tiimoilta oikeutta. Nyt tämä liike on saamassa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin näin laajaa ja vankkaa kannatusta. “Asia on nousemassa esiin poikkeuksellisen nopealla tavalla nyt”, sanoi Drug Policy Alliancen johtaja Ethan Nadelmann. “Julkinen mielipide muuttuu hyvin, hyvin nopeasti.”

Muutosta voisi kuvailla sukupolvisidonnaiseksi. Lokakuussa suoritetun gallupin mukaan 44 prosenttia yhdysvaltalaisista kannattaa kannabiksen täyttä laillistamista. Tässä on 13 prosentin nousu vuodesta 2000. Gallupin tekijöiden mukaan kasvuvauhdin pysyessä samana 1 – 2 prosentissa vuosittain enemmistö asukkaista kannattaa laillistamista jo neljän vuoden kuluttua.

Lännessä 53 prosentin enemmistö kannattaa laillistamista. Tämä lämmittää niiden sydämiä, jotka keräävät allekirjoituksia esitykseen, jonka tavoitteena on saada lakiesitys kannabiksen laillistamisesta Kalifornialaisten äänestäjien päätettäväksi vuoden 2010 äänestyksiin.

Viime viikolla kansainvälisessä huumereformikonferenssissa (International Drug Reform Conference) aktivistit esittivät yksityiskohtaisia ehdotuksia kannabiksen verottamiseksi ja säännöstelemiseksi alkoholin ja tupakan tavoin. Aivan kuten Kalifornian lainsäätäjien edessä odottava  lakiesitys ehdottaisi. Esityksen ei oleteta menevän läpi, mutta sen odotetaan nostattavan asiasta kunnollisen julkisen keskustelun. Kuvernööri Arnold Schwarzenegger antoi esitykselle uskottavuutta selvittämällä osavaltion verojohtajan kautta esityksen mahdollisiksi verotuloiksi 1,3 miljardia dollaria vuodessa lamankin aikana.

Konferenssissa kerrottiin myös vinkkejä lainsäätäjien lobbaamiseen niistä 14 osavaltiosta jossa esitykset pienten määrien hallussapidon dekriminalisoinnista ovat menneet läpi. Aktivistit uskovat, että lähiaikoina noin puolelle osavaltioista on lakeja, jotka sallivat kannabiksen hallussapidon lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Kiinnostus lääkekannabista ja kannabislakien höllentämistä kohtaan nousi noin 18 kuukautta sitten, mutta kannattajien mukaan suurin ryntäys tuli kun Barack Obama valittiin presidentiksi. Hän on kolmas perättäinen presidentti, jonka tiedetään polttaneen kannabista ja ensimmäinen, joka ei ole vältellyt siitä puhumista. “Nuorempana vetelin henkosia keuhkoihin”, sanoi Obama kuuluisasti kampanjassaan. “Se oli koko homman idea.”

Virassaan Obama on luvannut pysäyttää liittovaltion viranomaisten toimet lääkekäyttäjiä vastaan niissä osavaltioissa, jotka lääkekäytön sallivat. Tämä oli ensimmäinen liittovaltion tason höllennys kannabista kohtaan. Liittovaltio on ollut hyvin vihamielinen kannabista kohtaa 70-luvulta ja Nixonin hallinnosta lähtien. Tällöin kannabis laitettiin samaan ryhmään kovien huumeiden kanssa.

National Organization for the Reform of Marijuana Laws -järjestön johtaja Allen St. Pierre sanoi olevansa hämmästynyt saatuaan kutsun jakamaan ajatuksiaan National Drug Control Policyn virastoon, joka pohtii maan huumausainelakeja. Obaman asettama huumetsaari Gil Kerlikowske oli aiemmin poliisipäällikkö Seattlessa, jossa äänestäjät virallisesti siirsivät kannabiksen viranomaisten prioriteettilistan häntäpäähän muiden rikkeiden joukkoon. “Minut on usein heitetty ulos viraston kokouksista, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun minut kutsutaan osallistumaan”, sanoi St. Pierre.

Kannabiksen vastustajien mukaan lukioikäiset käyttävät jo nyt todennäköisemmin kannabista kuin tupakkaa, ja lääkekannabis on sallittua niissä viidessä osavaltiossa, joissa nuoret käyttävät kannabista eniten. “Olemme ennaltaehkäisytoiminnassa”, sanoi Community Anti-Drug Coalitions of American hallituksen jäsen Arthur Dean. “Lapset saavat viestin, että tupakka on haitallista, mutta he eivät saa samaa sanomaa kannabiksesta.”

Los Angelesissa kaupungin viranomaiset miettivät kuinka toimia jatkossa, kun kaupunkiin on avattu jo yli tuhat lääkekannabisapteekkia. Jotkut työllistävät myös liikkeessään lääkärin, joka voi kirjoittaa suosituksen lääkekannabikselle. Suosituksen ja lääkettä voi saada lähes jokaisesta kadunkulmasta. Tämä on aiheuttanut joitain naapureiden valituksia, mutta hyvin vähän valituksia salakuljetuksesta.

Kannabiksen kannattajat pitävät jälkimmäistä todisteena siitä, että kannabiksen kauppaan liittyvä väkivalta tulee sen laittomuudesta. “Vakavasti puhuen, sille on syynsä, etteivät meksikolaiset olutkartellit istuta maltaita ja humalaa Kalifornian metsiin”, Marijuana Policy Projectin viestintäjohtaja Bruce Merkin sanoi.

Kiista kannabisapteekeista on tuonut painetta myös kannattajille, jotka ensisijaisesti hakevat sairaille potilaille mahdollisuutta saada lääkkeensä. Vasta toissijaisena tulee kannabislakien yleinen muuttaminen kaikille.

“En halua sanoa, että pitäisimme muut järjestöt ja ryhmät käden mitan päässä. Päädymme siihen, että olemme kaikki samassa huoneessa”, sanoi Americans for Safe Access -järjestön oikeusavustaja Joe Elford, joka on johtanut oikeustaistelua lääkekannabiksen puolesta ja valmistautuu nyt taisteluun Los Angelesin kaupunginvaltuuston kanssa. “Tämä liike on jo todella laajapohjainen ja saa paljon kannatusta.”

Lähde:

http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2009/11/22/AR2009112201986_2.html?sid=ST2009112301731

Mikä huumeongelma? Amerikkalaismies polttanut jo 115 000 kannabissavuketta

Kuka sanoo, ettei Irv Rosenfeld saa olla pilvessä? Toistuvasti.

Kun ajattelee maailman tunnetuimpia pilvenpolttajia, tietyt nimet nousevat mieleen: Snoop Dogg, Cheech ja Chong ja Willie Nelson.

Entäs Irvin Rosenfeld?

56-vuotias pörssimeklari Fort Lauderdalesta sai nimensä aikakirjoihin tehdessään maailmanennätyksen kannabiksen käytön osalta. Hän sytytti 115 000:nnen jointtinsa 20. päivä marraskuuta.

Paras puoli siinä on, että se on täysin laillista. “Aivan, Setä Samuli tarjoaa tämän”, Rosenfeld sanoo. “He kasvattavat sen minulle, ja minusta se on melko ironista”.

Rosenfeldin kannabis on ollut hallituksen tuottamaa jo vuodesta 1982, kun hänestä tuli potilas liittovaltion huumausaineviraston uuden lääkeohjelman tutkimuksissa. Mississippin yliopistokampuksen viljelmillä kasvatettu kannabis toimitetaan paikalliseen apteekkiin, josta Rosenfeld saa sitä kilokaupalla.

Rosenfeld sairastaa harvinaista luutautia, perinnöllistä eksostoosisairautta, joka aiheuttaa kivuliasta luiden liikakasvua ja jota hoidetaan reippaalla annoksella kannabista. Hän on saanut 300 jointtia aina 25 päivän välein, viimeisen 27 vuoden ajan. Hän polttaa 10 – 12 jointtia päivittäin.

“Aloitan aamuni polttamalla kaksi jointtia samalla kun katson bisnesohjelmia televisiosta”, Rosenfeld sanoo. “Sitten vielä kolmannen, kun ajan autolla töihin.”

Hän kertoo, ettei ole koskaan tullut pilveen kannabiksesta, ja että hänen sallitaan polttaa samalla kun hän käyttää raskaita koneita. Olla tulematta pilveen tarkoittaa myös sitä, ettei hänellä ole tapana harrastaa myöhäisillan reissuja pikaruokaloihin. “Ei mässyjä, ei – ei mitään sellaista, mitä muut ihmiset saavat”, Rosenfeld väittää. “Monet potilaat eivät tule pilveen.”

Rosenfeld on liittovaltion tuottaman lääkekannabiksen puolestapuhuja, vaikkakin kyseinen käytäntö lopetettiin vuonna 1992. Siinä missä useimmat niistä, jotka tarvitsevat lääkekannabista, luottavat reiluun kymmeneen laillistaneeseen osavaltioon, Rosenfeld ja kolme muuta yhä elossa olevaa potilasta saavat yhä jatkaa liittovaltion ohjelmassa. Hän sanoo olevansa onnekas päästessään käsiksi siihen, mihin monilla muilla ei ole mahdollisuutta.

“Saan puheluita monilta ihmisiltä, jotka haluavat saada lääkettä”, hän sanoo. “Se on surullista, ihmiset tarvitsevat sitä.” Rosenfeld kertoo, että hän tuntee suurta kiitollisuudenvelkaa kannabista kohtaan. Hänen mielestään useat voisivat olla yhtä terveitä kuin hän on, jos siitä tulisi laillista koko maassa.

“Olisin vuoteen oma ilman sitä, jos olisin edes elossa”, hän kertoo. “Minun ei pitäisi olla hengissä ja tässä silti olen. En käytä muita lääkkeitä, olen huippukunnossa kannabiksen ansiosta. Pelkästään sen takia, että tämä lääke on olemassa.”

Hänen mukaansa Obaman hallitus auttaa hänen kaltaisiaan ihmisiä, jotka todella tarvitsevat kannabista voidakseen paremmin. “Ajat muuttuvat, potilaat saavat vihdoinkin tarvitsemaansa apua”, hän toteaa.

Rosenfeld on kirjoittamassa kirjaa kokemuksistaan Yhdysvaltojen pitkäaikaisimpana laillisena pilvenpolttajana, työnimellä “Onnekas pilvi”. Hän toivoo saavansa sen julkaistuksi ensi keväänä. Hän kertoo, että hänen mahdollisuutensa polttaa pilveä julkisesti on tehnyt hänestä samalla sankarin sekä roiston.

“On ihmisiä, jotka varmasti pitävät minua sankarina”, hän sanoo. “Monet ihmiset kommentoivat ilkeämielisesti, tai sitten he puhuvat siitä miten paljon rohkeutta minulla on polttaa julkisesti. He kysyvät, ‘Hei tyyppi, voinko minäkin saada tuosta vähän?’”.

Roiston rooli astui kuvioihin vuonna 1983, kun hänet pidätettiin hallussapidosta Orlandossa. Yli-innokas poliisi ei ymmärtänyt, että hänen oikeutensa oli suojattu liittovaltion toimesta. Kuitenkin sormenjälkien ottamisen ja parin tunnin odottelun jälkeen hänet päästettiin poliisilaitokselta ja syytteet hylättiin.

Vaikka hänen julkinen pilvenpolttelu nostattaakin kulmakarvoja, Rosenfeld sanoo,että kyse on syvälle pinttyneistä käsityksistä, jotka antavat sille huonon maineen, huolimatta sen myönteisistä terveysvaikutuksista. “On olemassa ihmisiä, jotka on kasvatettu ajattelemaan että se on paholaisen tekosia, he tulevat aina olemaan sitä vastaan”, Rosenfeld toteaa. “Jos tosiaan ajattelet, että kannabis on niin paha asia kuin luulet sen olevan, niin selitä sitten minun olemassaoloni.”

Lähde:

http://www.nbcmiami.com/news/local-beat/No-Dope-Ft-Lauderdale-Man-to-Smoke-115000th-Joint-70496022.html

Mikä huumeongelma? Amerikkalaismies polttanut jo 115000 kannabissavuketta!Kuka sanoo, ettei Irv Rosenfeld saa olla pilvessä? Toistuvasti.Kun ajattelet maailman tunnetuimpia pilvenpolttajia, tietyt nimet nousevat mieleen: Snoop Dogg,Cheech and Chong ja Willie Nelson.Entäs Irvin Rosenfeld?56-vuotias pörssimeklari Fort Lauderdalesta sai nimensä aikakirjoihin tehdessäänmaailmanennätyksen kannabiksen käytön osalta. Hän sytytti 115000:nen jointtinsa 20. päivämarraskuuta.Paras puoli siinä on, että se on täysin laillista.

“Aivan, Setä Samuli tarjoaa tämänkin”, Rosenfeld kertoi NBC:n paikallisuutisille Miamissa. “He

kasvattavat sen minulle, ja minusta se on melko ironista.”

Rosenfeldin kannabis on ollut hallituksen tuottamaa jo vuodesta 1982, kun hänestä tuli potilas

liittovaltion huumausaineosaston uuden lääkeohjelman tutkimuksissa. Mississipin

yliopistokampuksen farmilla kasvatettu kannabis toimitetaan paikalliseen apteekkiin, josta

Rosenfeld saa sitä kilokaupalla.

Rosenfeld sairastaa harvinaista luutautia, perinnöllistä eksostoosisairautta, joka aiheuttaa

kivuliasta luiden liikakasvua, ja jota hoidetaan terveellisellä annoksella kannabista. Hän on

saanut 300 jointtia aina 25 päivän välein, viimeisen 27 vuoden aikana. Hän polttaa 10-12

jointtia päivittäin.

“Aloitan aamuni polttamalla kaksi jointtia samalla kun katson bisnesohjelmia televisiosta”,

Rosenfeld sanoo. “Sitten vielä kolmannen, kun ajan autolla töihin.”

Hän kertoo, ettei ole koskaan tullut pilveen kannabiksesta, ja että hänen sallitaan polttaa

samalla kun hän operoi raskaita koneita. Olla tulematta pilveen tarkoittaa myös sitä, ettei

hänellä ole tapana harrastaa myöhäisillan reissuja pikaruokaloihin. “Ei mässyjä, ei mässyjä – ei

mitään sellaista, mitä muut ihmiset saavat”, Rosenfeld väittää. “Monet potilaat eivät tule

pilveen”.

Rosenfeld tukee toiminnallaan liittovaltion lääkekannabista, jonka tuottaminen lopetettiin

vuonna 1992. Siinä missä useimmat niistä, jotka tarvitsevat lääkekannabista, luottavat noin

kymmeneen laillistaneeseen osavaltioon, Rosenfeld ja kolme muuta saavat yhä jatkaa liittovaltion

ohjelmassa. Hän sanoo olevansa onnekas päästessään käsiksi siihen, mihin monilla muilla ei ole

mahdollisuutta.

“Saan puheluita useilta ihmisiltä, jotka haluavat saada lääkettä”, hän sanoo. “Se on surullista,

ihmiset tarvitsevat sitä.”

Rosenfeld kertoo, että hän tuntee suurta kiitollisuudenvelkaa kannabista kohtaan. Hänen

mielestään useat voisivat olla yhtä terveitä kuin hän on, jos siitä tulisi laillista koko

maassa.

“Olisin sängyn oma ilman sitä, jos olisin edes elossa”, hän kertoo. “Minun ei pitäisi edes olla

hengissä, ja tässä silti olen. En käytä muita lääkkeitä, olen huippukunnossa kannabiksen

ansiosta. Ihan vaan sen takia, että tämä lääke on olemassa.”

Hänen mukaansa Obaman hallitus auttaa hänenkaltaisiaan ihmisiä, jotka todella tarvitsevat

kannabista voidakseen paremmin. “Ajat muuttuvat, potilaat saavat vihdoinkin tarvitsemaansa

apua”, hän toteaa.

Rosenfeld on kirjoittamassa kirjaa kokemuksistaan Yhdysvaltojen pitkäaikaisimpana laillisena

pilvenpolttajana, työnimellä “Pilvionni”. Hän toivoo saavansa sen julkaistuksi ensi keväänä.

Hän kertoo, että hänen kykynsä polttaa pilveä julkisesti on tehnyt hänestä samalla sankarin sekä

roiston.

“On ihmisiä, jotka varmasti pitävät minua sankarina”, hän sanoo. “Monet ihmiset sanovat häijyjä

kommentteja, tai puhuvat siitä miten paljon rohkeutta minulla on polttaa julkisesti. He kysyvät,

‘Hei tyyppi, voinko minäkin saada tuosta vähän?’”

Roiston rooli astui kuvioihin vuonna 1983, kun hänet pidätettiin hallussapidosta Orlandossa.

Yli-innokas poliisi ei ymmärtänyt, että hänen oikeutensa oli suojattu liittovaltion toimesta.

Kuitenkin sormenjälkien ottamisen ja parin tunnin odottelun jälkeen hänet päästettiin

poliisilaitokselta ja syytteet hylättiin.

Vaikka hänen julkinen pilvenpolttelu nostattaakin kulmakarvoja, Rosenfeld sanoo että kyse on syvälle pinttyneistä käsityksistä jotka antavat sille huonon maineen, huolimatta sen positiivisistä terveysvaikutuksista.

“On olemassa ihmisiä, jotka on kasvatettu ajattelemaan että se on paholaisen metkuja, he tulevat aina olemaan sitä vastaan”, Rosenfeld toteaa. “Jos oikeasti ajattelet, että kannabis on niin pahaa kuin luulet sen olevan, niin selitä sitten minun olemassaoloni.”

http://www.nbcmiami.com/news/local-beat/No-Dope-Ft-Lauderdale-Man-to-Smoke-115000th-Joint-

70496022.html

West Hollywoodin lääkekannabiksen menestystarina

Tämä pieni kaupunki valvoo asetuksia tarkasti ja hankkiutuu eroon Los Angelesia vaivaavasta dramatiikasta.

Muutaman kilometrin päässä Los Angelesin kaupungintalolta on ollut vuosien ajan käynnissä pienimuotoinen kokeilu kannabiksen säännöstelemisessä. Osavaltion suurimman kaupungin hyväksyessä virheellisen toimenpiteistä pidättäytymisen, kiistellessä sääntöehdotuksista loputtomiin ja seuratessa hämmentyneenä lääkekannabiskauppojen lisääntymistä, West Hollywood painoi eteenpäin.

Kohdatessaan omien kannabisputiikkiensa räjähdysmäisen kasvun vuonna 2005, tämä Los Angelesin ympäroimä kaupunki esitteli käytännön toimenpiteistä pidättäytymisestä, määräsi väliaikaiset säädökset jo toiminnassa oleville, asetti tiukan valvonnan ja määritteli sallittujen kannabisliikkeiden määrän neljään. Kaikki tämä tapahtui kahden vuoden aikana.

Kun West Hollywoodin kaupunginvaltuusto päivitti säädöksiään aiemmin tänä syksynä, äänestys oli yksimielinen. Yksikään asukas ei ilmoittanut olevansa eri mieltä ja kaupungin kannabiskauppojen pitäjät tukivat sitä. Sitä vastoin Los Angelesissa valtuuston komiteat valmistautuvat kuulemistilaisuuteen, joka tulee epäilemättä olemaan riehakkaan riitaisa yrittäessään viimeistellä nyt viidennen version säännöksistään.

West Hollywoodin kaupunginisät sanovat, että on kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun asukas on viimeksi valittanut kannabisapteekista. Naapurustopartioiden johtajien mukaan heidän katunsa ovat nyt turvallisempia, koska apteekkien turvamiesten vaaditaan liikkuvan myös lähikortteleissa. Kouluviranomaiset toivottavat kannabisapteekit tervetulleiksi naapuriinsa. Ja kaupungissa partioiva Los Angelesin poliisiosasto sanoo, että kannabisliikkeissä ei ole tapahtunut viime aikoina rikoksia, eikä soittoja vihaisilta naapureilta ole kuulunut.

“Me olemme olleet tilanteen tasalla ensimmäisestä päivästä lähtien”, sanoi Lisa Belsanti, kaupungin vanhempi hallintoanalyytikko, joka oli mukana sääntöjen sorvaamisessa. “Ongelmia on, mutta ne ovat Los Angelesissa eikä West Hollywoodissa.”

Kaupungeissa, joissa ei ole lääkekannabisssäännöstöä, kuten Los Angelesissa, San Diegossa ja Long Beachilla, lääkekannabisapteekkien naapureina asuvat ovat protestoineet, koska liikkeitä on perustettu minne tahansa – usein aivan asuntojen läheisyyteen – ja koska ne ovat houkutelleet riesaksi asti liikennettä ja todellisia vaaroja, kuten ryöstöjä. Joissakin kaupungeissa, kuten San Franciscossa ja Oaklandissa, on tiukat säädökset lääkekannabisapteekeille, ja niiden viranomaisten mukaan ongelmia on ollut vähän tai ei lainkaan.

Vaikka West Hollywood on vain murto-osa Los Angelesista 1,9 neliömailin koollaan ja 36 000 asukkaallaan, se toimii esimerkkinä siitä, kuinka säännökset luomalla ja niitä valvomalla ongelmat on suureksi osaksi vältetty. “Olemme pitäneet liikkeet tiukassa hihnassa”, sanoi kaupunginvaltuutettu John Duran, joka on ollut mukana lääkekannabisasiassa vuosien ajan. “Tänä päivänä valituksia tulee aivan minimaalisesti ja liikkeet toimivat vastuullisesti.”

Edistyksellisellä politiikallaan ylpeilevä West Hollywood, jossa on myös paljon homoväestöä ja ikäihmisiä, toivotti lääkekannabiksen tervetulleeksi sanan levittyä, että siitä voi olla apua AIDS-potilaille ja glaukoomaa sairastaville. Sielläkin tosin koettiin naapurustojen vastaisku, kun kannabisapteekit alkoivat yleistyä vuosina 2004 ja 2005.

Kolme liikettä ilmestyi korttelin päähän Fountain Dayn koulusta. Yksi niistä, Farmacy, oli aivan nurkan takana. Sen asiakkaat pistivät palamaan yksityiskoulun kanssa jaetulla paikoitusalueella, mikä hermostutti vanhempia. “Yhtäkkiä niitä alkoi avautua, pam pam pam pam”, sanoi Andrew Rakos, koulun johtaja. “Vanhempainyhdistys tuli luokseni ja kertoi, etteivät he ole lainkaan iloisia asiasta. Paikalle alkoi virrata paljon epäilyttävää ainesta.”

Farmacya pyörittää vakavasti sairaita ihmisiä kannabiksella yli 15 vuoden ajan hoitanut farmaseutti JoAnna LaForce. Hän otti yhteyttä vanhempainyhdistykseen, tarjosi esittelykierroksia liikkeeseensä, palkkasi turvahenkilökuntaa ja kielsi polttamisen paikoitusalueella. Farmacy, kuten muutkin liikkeet, kuuluu kauppakamariin ja sen johtaja on mukana kunnanneuvostossa.

“Olemme vain osa yhteisöä, osa naapurustoa. Meitä ei nähdä riskinä”, sanoi Los Angelesin tilannetta tyrmistyneenä seurannut LaForce. Hän omistaa Farmacy-liikkeet myös Venicessä ja Westwoodissa, ja ne toimivat kaupunkien säädösten mukaisesti.

Rakos on nykyään eräs Farmacyn arvokkaimmista tukijoista. Koska liike on alle 150 metrin päässä koulusta, kaupunki halusi sen muuttavan vuoden loppuun mennessä. Rakos kuitenkin pyysi kaupunginvaltuustoa tekemään poikkeuksen, jonka se tekikin. “Meistä oli tärkeää, että kaupunki tietää olevan olemassa liikkeitä, jotka eivät ole pelkästään kunnioitettavia, vaan jotka ovat myös kuunnelleet yhteisön tarpeita”, hän sanoi.

Los Angelesissa kiisteltyä säädösluonnosta on palloteltu valtuuston ja kaupunginsyyttäjänviraston välillä. Naapurustoaktiivit ja liikkeiden omistajat on pitkälti jätetty ulkopuolelle, he ovat saaneet sanoa sanansa ainoastaan julkisissa kuulemistilaisuuksissa. West Hollywoodin virkamiehet toimivat kuitenkin läheisessä yhteistyössä asukkaiden, omistajien ja poliisin kanssa.

West Hollywoodin säädökset rajoittavat sijainteja, joihin kannabisapteekin voi avata, määrittelevät turvallisuusvaatimukset, määräävät aukioloajoista ja kieltävät paikan päällä tapahtuvan kannabiksen käytön. Ne menevät pidemmälle kuin Los Angelesin säädösehdotus varmistaakseen, että kannabiskaupat ovat vastuullisia naapureita.

Liikkeiden on toimitettava lähiseudun asukkaille yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Ryöstöjen estämiseksi liikkeiden on talletettava joka päivä kaikki käteinen raha. Aseistamattomien vartijoiden on partioitava kahden korttelin säteellä liikkeestä estääkseen maleksimisen ja polttelun. “Me emme halua villin lännen tyylisiä ammuskeluja kannabiksen tai käteisen vuoksi”, Duran sanoi.

Kaupunki myös velvoittaa liikkeiden pyörittäjien tapaavan säännöllisesti viranomaisten kanssa keskustellakseen ongelmista. Nuo tapaamiset ovat nykyään hyvin lyhyitä. “Me menemme sinne kymmeneksi minuutiksi”, LaForce sanoi, “ja he sanovat – seriffi on paikalla – onko ongelmia? Ei. Mitään huolenaiheita? Ei.”

Kaupungin viranomaiset hätääntyivät äskettäin, kun Los Angelesin piirikunnan syyttäjä Steve Cooley sanoi uskovansa useimpien kannabisapteekkien olevan laittomia ja uhkasi nostaa niitä vastaan syytteitä. Mutta seriffi Lee Baca, joka on neuvonut kaupunkeja kieltämään kannabisliikkeet, sanoi pitävänsä West Hollywoodia mallitapauksena ja ehdotti jopa Los Angelesia ottamaan käyttöön samanlaiset säädökset.

Baca sanoi poliisiensa toimivan yhteistyössä kaupungin kannabisliikkeiden kanssa. “Tiedän niiden olevan läpinäkyviä ja uskon avaimen olevan siinä, että meidän väkemme voi mennä niihin koska tahansa ja tutkia niiden asiakirjoja”, hän sanoi. “Meitä kiinnostavat organisaatiot, jotka yrittävät sekoittaa lääkemyyntiin liikekaupallista myyntiä. Se on selkeästi laitonta.” West Hollywoodissa on neljä hyväksyttyä kannabisapteekkia, jotka kaikki sijaitsevat vilkkaalla Santa Monica Boulevardilla.

Don Duncan, alueen näkyvin lääkekannabiksen puolestapuhuja ja Americans for safe access -järjestön Kalifornian osaston johtaja, pyörittää vaatimatonta Los Angeles patients & caregivers group -apteekkia. Turvamies on aina paikalla liikkeen kannabiksenvihreän näyteikkunan edustalla. “Emme ole saaneet valitusta kolmeen vuoteen”, Duncan sanoi.

Farmacy, toisin kuin suurin osa muista kannabisapteekeista, pitää ovensa aina avoinna, kutsuen ohikulkijoita sisään tutustumaan liikkeen surffauksen ja Buddhan inspiroimaan ilmapiiriin. Alternative Herbal Health Services -apteekki kadun toisella puolella on hillitympi, sen ikkunaa koristaa värikäs luomukauppaa muistuttava kyltti. Kaupungin länsilaidalla sijaitsee Zen Healing Collective, jonka ikkunassa on jättimäinen neonhampunlehti. Viides kannabisliike, jonka kaupungin viranomaiset haluavat sulkea, Sunset Super Shop, on vertauskuvallisesti juuri oikealla paikalla Hustler Hollywoodin (seksiä) ja Whisky a Go Gon (rock’n'rollia) välissä.

Eräs asia vaivaa kuitenkin yhä West Hollywoodin virkamiehiä: se että ihmiset käyttävät hyväksi osavaltion lääkekannabislakeja ja ostavat kannabista yksinkertaisesti päästäkseen pilveen tai myydäkseen sitä edelleen. “Siellä notkuu paljon ihmisiä, joita me pidämme epätoivottavina henkilöinä, mutta emme kylläkään saa heistä paljonkaan valituksia yhteisöltä”, sanoi seriffi Dave Smith.

Duran uskoo että aidosti sairaiden turvallinen lääkekannabiksen saanti ja myynnin kontrolloinnin mahdollistaminen kaupungin taholta ovat painavampia asioita kuin haittapuolet. “Me olemme Sunset Stripin alkukoti”, hän sanoi. “Ihmiset ovat käyttäneet kannabista Sunsetillä 1920-luvulta asti. Se ei tule muuttumaan.”

Lähde:

http://www.latimes.com/news/local/la-me-weho-marijuana16-2009nov16,0,7678248,full.story

Entinen Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjä: on aika muuttaa pilvilakeja

Kolme vuotta sitten silloinen liittovaltion syyttäjä John McKay oli lähellä etulinjoja valtion huumeiden vastaisessa sodassa.

McKay johti läntisessä Washingtonissa liittovaltion syyttämistoimia kunnes hänet erotti sama hallinto, joka oli hänet nimittänytkin. McKayn toimisto lähetti kannabiksen salakuljettajia ja kasvattajia vankilaan kärsimään vuosikymmenien pituisia tuomioita. He syyttivät myös erästä tiettyä suurisuista kanadalaista kannabisaktivistia, joka oli myynyt kasvin siemeniä postimyynnillä.

Joten Edmonds auditorion yleisö oli ymmärrettävästi yllättynyt kun McKay julisti lavalla yhdessä matkailukirjailijan ja dekriminalisaation puoltajan Rick Stevesin kanssa, että “tietenkin hän vastustaa typeriä lakeja”. “Olen sitä mieltä, että ajatusmallin on pakko muuttua”, sanoi McKay, nykyinen Seattlen yliopiston professori. “Oikeanlainen käytäntöjen muutos tarkoittaisi valtiomme huumelakien perinpohjaista läpikäymistä.”

McKay oli mukana Stevesin ja Amerikan kansalasoikeusliiton (ACLU) järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa etsittiin järkevää tapaa puhua Yhdysvaltojen huumelaeista. Mukana keskustelemassa oli Egil “Bud” Krogh, entinen Nixonin hallinnon virkamies, joka niitti kyseenalaista mainetta Watergate-skandaalin yhteydessä ja Demokraattien kongressiedustaja Mary Helen Roberts, joka vitsaili kollegoiden nimittäneen häntä “Luoteis-Washingtonin kannabiskuningattareksi” hänen pyrkimyksistään lääkekannabislakien uudistamiseen.

Vaikka keskustelijat eivät olleet yhtä mieltä kaikista kysymyksistä, kaikkien mielestä  tarvitaan huomattavaa muutosta kannabiksen säännöstelemisessä ja siitä jaetuissa rangaistuksissa. Jokainen heistä myös puhui vaaleilla valittujen virkamiesten peloista, tai rohkeuden puutteesta, aineeseen liittyvissä kysymyksissä. Steves ja ACLU aloittivat viime vuonna kampanjan osaksi vastauksena noihin pelkoihin. “Kannabis: on keskustelun aika” -tietoiskun ympärille rakentuva hanke koettaa rohkaista kansalaisia puhumaan asiasta avoimesti.

“Tämä aihe on on monien mielestä pelottava”, Steves sanoi. “Minulla on ystäviä jotka vastustavat sitä mitä teen, koska he ovat huolissaan lapsistaan. Asia, jota he eivät ymmärrä on se, että niin olemme mekin.”

Kaiken ikäisistä ja tyylisistä ihmisistä koostuvalle yleisölle puhuessaan Roberts sanoi, että nykyinen laki kohdistuu epäoikeudenmukaisella tavalla vähemmistöihin. Pohjimmiltaan laki hänen mukaansa ajaa lainvalvonnan viranomaiset jahtaamaan ihmisiä, jotka ovat helpointa saalista, vaikka heidän toimensa tulisivat tehokkaammin käytetyksi muualla.

Samaan aikaan Robertsin mukaan lainsäätäjät, jopa ne, joiden mielestä lait ovat epäoikeudenmukaisia kannabiksen kohdalla, pelkäävät leimaantuvansa pehmeiksi rikoksia vastaan. “Yhteisönä ja yhteiskuntana me pelkäämme rikoksia”, Roberts sanoi. “Ja jos sitä mitä teemme, nimitetään ‘lepsuksi’ rikosten vastaisessa taistelussa, jopa ilman yksityiskohtaista keskustelua, lainsäätäjät reagoivat siihen kielteisesti.”

Roberts sanoi myös, että lainsäädäntöelinten on pakko muuttaa Washingtonin osavaltion lääkekannabislakia, koska se ei hänen mukaansa suojele potilaita asianmukaisella tavalla. McKayn mukaan sellaiset muutokset eivät tosin käsittele valtion kannabislakien laajempia ongelmia.

Vaikka Obaman hallinto on ottanut samanlaisen kannan lääkekannabikseen kuin mitä hän ajoi liittovaltion syyttäjänä, eli että liittovaltion toimijat eivät sekaantuisi osavaltioiden lääkekannabislainsäädäntöön, McKayn mukaan se, että liittovaltion virastot jättävät kongressin säätämät lait huomioimatta, ei riitä. “Liittovaltion laki tekee minkä tahansa kannabismäärän hallussapidosta rikollista”, McKay sanoi. “Eli vaikka jollakulla on suositus lääkäriltään, liittovaltion viranomainen saattaa pidättää hänet. Se on yksinkertaisesti huonoa käytäntöä.”

McKay syytti kongressia kyvyttömyydestä tehdä aloitetta asiassa. Ei ole liittovaltion syyttäjien tai viranomaisten paikka tehdä politiikkaa, hän sanoi, eikä valkoisen talon yksin pitäisi myöskään tehdä sitä. Loppujen lopuksi, McKay esitti, kannabista ei pidä niputtaa yhteen kokaiinin, metamfetamiinin ja heroiinin kanssa, osana huumeiden vastaista sotaa. Kannabislakien pitäisi hänen mukaansa olla “paljon enemmän alkoholisäännösten tapaisia ja paljon vähemmän kokaiini- ja metamfetamiinilakien kaltaisia”.

Lähde:

http://www.seattlepi.com/local/412363_pot16.html?source=mypi

Amerikan lääkäriliitto lopettaa 72-vuotisen käytännön ja sanoo että kannabiksesta on lääkinnällistä hyötyä

Amerikan lääkäriliitto AMA muutti 10.11 tapahtuneen äänestyksen perusteella pitkään jatkuneen kantansa, jonka mukaan kannabis on pidettävä I luokan huumeena jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä.

AMA hyväksyi liiton Tieteen ja yleisen terveyden neuvoston (CSAPH) raportin nimeltä “Kannabiksen käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin”, joka vahvistaa kannabiksen hoidolliset hyödyt ja vaatii lisätutkimuksia. Neuvoston raportti päätyi tulokseen että “lyhytaikaiset kontrolloidut kokeet osoittavat että poltettu kannabis vähentää neuropaattista kipua, lisää ruokahalua ja kalorien nauttimista erityisesti potilailla joiden lihasmassa on vähentynyt, ja voi helpottaa MS-tautia sairastavien kouristuksia ja kipuja.” Tämän lisäksi raportti kehottaa että “kannabiksen asemaa I luokan huumeena uudelleenarvioitaisiin tavoitteena helpottaa kliinistä tutkimusta ja kannabinoidipohjaisten lääkkeiden ja vaihtoehtoisten antotapojen kehittämistä.”

Maan suurimman lääkäriryhmittymän kannanmuutosta nopeutti osaltaan sen lääketieteen opiskelijoiden osaston (MSS) vuoden 2008 kesäkuussa osoittama tuki kannabiksen uudelleenluokittelulle pois ryhmän I huumeesta. Kuluneen vuoden aikana AMA on punninnut kolmea lääkekannabikseen liittyvää päätöstä, jotka myös vaikuttivat osaltaan nyt julkaistuun raporttiin ja sen suosituksiin. Yhdistyksen raportista äänestäminen tapahtui Houstonissa, Teksasissa järjestön vuosittaisessa edustajainkokouksessa. AMA:n viimeisin kanta oli 8 vuoden takaa, ja se esitti kannabiksen säilyttämistä luokan I aineena, jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä.

“On kulunut 72 vuotta siitä kun AMA on virallisesti tunnustanut että kannabiksella on sekä jo osoitettua että tulevaisuudelle lupaavaa lääkinnällistä hyötyä,” sanoi LT Sunil Aggarwal, joka sekä johti lääketieteen opiskelijoiden vuoden 2008 esitystä että toimi nyt julkaistun neuvoston raportin asiantuntija-arvioijana. “AMA on tuottanut kattavan, hyvin dokumentoidun, todisteisiin pohjautuvan raportin, joka aiotaan julkaista vertaisarvioidussa julkaisussa, joka auttaa valistamaan lääketieteellistä yhteisöä kasvipohjaisten kannabislääkkeiden tieteellisestä perustasta.” Aggarwal kuuluu myös Americans for safe access (ASA) -järjestön, maan suurimman lääkekannabista edistävän organisaation, lääkinnälliseen ja tieteelliseen neuvoa-antavaan komiteaan.

AMA:n tuki lääkekannabikselle seuraa Obaman hallinnon viime kuussa antamaa ilmoitusta, joka suositti liittovaltion lakimiehiä luopumaan syytteiden toimeenpanosta lääkekannabiksen sallineissa osavaltioissa. Vuoden 2008 helmikuussa Amerikan lääkäriopisto (ACP), maan toiseksi suurin lääkärien yhteenliittymä ja suurin sisälääketieteen organisaatio, esitti päätöksen joka vaati “todisteisiin pohjautuvaa arviointia kannabiksen asemasta ryhmän I kontrolloituna huumausaineena, joka määrittäisi onko tarvetta luokitella se uudelleen eri ryhmään.” “Kaksi suurinta lääkärijärjestöä maassamme on vahvistanut kannabiksen aseman terveydenhuollon kysymyksenä, johon on paneuduttava,” sanoi ASA:n hallitusasioiden johtaja Caren Woodson. “Molemmat organisaatiot ovat painottaneet tarvetta muutokselle asettamalla potilaat politiikanteon edelle.”

Vaikka CSAPH:n raporttia ei ole virallisesti julkaistu suurelle yleisölle, AMA:n dokumentit osoittavat että se “(1) esittää kannabiksen lääkekäytön historiallisen näkökulman; (2) tutkii nykyisiä kannabiksen lääkekäyttöön liittyviä liittovaltion ja osavaltioiden laillisia rajoituksia; (3) tarjoaa yleiskatsauksen nykyiseen ymmärrykseen endokannabinoidijärjestelmän farmakologiasta ja fysiologiasta; (4) arvioi kliinisiä kokeita poltetun kannabiksen ja kasvitieteellisten tuotteiden suhteellisesta turvallisuudesta ja tehokkuudesta; ja (5) asettaa nämä tiedot mittakaavaan nykyisen aineiden säännöstelyjärjestelmän kanssa.”

Lähde:

http://www.opposingviews.com/articles/opinion-ama-ends-72-year-policy-says-marijuana-has-medical-benefits-r-1257871699

Homoliitot ja kannabis

Yksilönvapauksien rajoittamisen aika alkaa olla ohi ja muutokset kohti suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa ovat nurkan takana.

“Mielestäni tämä olisi hyvä hetki oluelle,” sanoi Franklin D. Roosevelt allekirjoitettuaan lain, joka teki 3,2% lager-oluen lailliseksi, hiukan ennen kieltolain täydellistä kumoamista. Toivon, että Barack Obama keksii jotain samalla tavalla leikkisää, kun hän päättää lopettaa nykyiset kieltolait. Lait jotka estävät homoliitot, pitävät kannabista I Luokan huumeena ja estävät matkustamisen Kuubaan. “Voitte nyt suudella sulhasta”, tai ehkä jokin versio hänen aiemmasta kommentistaan: “Vedin henkeen, se oli koko homman idea.”

Kieltolaki nyt on erilainen kuin kieltolaki ennen. Kun kieltolaki astui voimaan 1920 se oli radikaali sosiaalinen kokeilu, joka haastoi lähes sivilisaation ikäisen perinteen. Se oli ennalta arvattava epäonnistuminen; loukkaus yksilön vapauksia kohtaan, mahdoton valvoa, ja rikollisuuden sikiäminen alkoi heti. Kaikki tämä päättyi 1933. Tänään meillä on hyödytön yritys määrätä moraalia ja tehdä uusi versio ihmisluonnosta.

Kieltolakiemme muodot ovat enemmänkin laiminlyönnin syntejä kuin komissioiden. Sen sijaan että yritettäisiin viedä pitkään olleita oikeuksia, heidän esityksensä konservatiivisiksi laeiksi epäonnistuvat kulkemaan samaa tahtia liberalisoituvan yhteiskunnan kanssa. Mutta kuten kieltolaki 20-luvulla, näistäkin rajoituksista on tullut mahdottomia puolustaa, ja myös epäkäytännöllisiä, ja tämän seurauksena ne ovat katoamassa nopeasti. Vaikuttaa hyvältä arvaukselta, että 10 vuoden sisään yhdysvaltalaiset voivat matkustaa Kuubaan, kaikki osavaltiot sallivat homoliitot ja vain muutama osavaltio vaatii rangaistuksia kannabiksen henkilökohtaisesta käytöstä. Nuo muutokset ovat väistämättömiä. Ei siksi, että politiikka olisi muuttunut vaan koska yhteiskunta on.

Muutama tärkeä pointti: Huhtikuussa Obama vähensi kuubalais-amerikkalaisten matkustamisen ja oleskelun rajoituksia. Viime kuussa oikeusministeriö ilmoitti, että se ei enää syytä tapauksia, jotka liittyvät lääkekannabikseen. Samaa sukupuolta olevien liitot tunnustetaan jo kuudessa osavaltiossa ja luku kasvaa.  Suuremmassa mittakaavassa rajoitusten ja lain valvonnan höllääminen heijastuu sosiaalisiin normeihin. Homoliittoja on juhlittu New York Timesin hääsivuilla vuodesta 2002. Kun George W. Bush jätti toimistonsa, amerikkalaisten turistien ei enää tarvitse pelätä tulevansa syytetyksi Havannassa vierailusta ilman valtionvarainministeriön lupaa. Los Angelesissa sinun täytyy vain kertoa lääkärille olevasi ahdistunut ja voit mennä ostamaan laillisen pussillisen rauhoittavaa kannabislajiketta.

Pääsyy kieltolakien epäonnistumiseen on kiihtyvä onnen tavoittelun määrittely. Homoliittoja ei aja niinkään moraaliset argumentit vaan paine pareilta, jotka haluavat virallistaa ja pyhittää suhteensa, saada laillisia etuoikeuksia, ja kasvattaa lapsensa vakaassa ympäristössä. Kannabiksen dekriminalisaatiota ei aja vain suuri tarve sen käytölle lääkkeenä, vaan enemmänkin aikuisten määrä joka sitä on käyttänyt ja jotka eivät mielestään kuulu sen takia vankilaan. Uusimman hallituksen kyselyn mukaan viime vuonna kannabista oli käyttänyt Yhdysvalloissa yli 23 miljoonaa aikuista. Kuuban osalta muutosta ei tuo 49 vuotta jatkunut eeppisesti epäonnistunut kauppasaarto, mutta vaatimukset tulevat niiden amerikkalaisten suunnalta, jotka haluavat mennä sinne, nähdäkseen sukulaisia, etsiäkseen Castron ajan jälkeisiä liikemahdollisuuksia, tai siemaillakseen rommia rannalla.

Samankaltaisista syistä ei ole odotettavissa muutosta oikeuteen aborttiin tai oikeuteen omistaa ase. Vaatimukset yksilönoikeuksista ovat vain liian vahvat ylitettäviksi. Internet on ollut todella tärkeä vahvistin sellaisille vaatimuksille. Pornolla ja uhkapelillä netistä itsestään on tullut tukahduttamaton jakeluväline. Homoliittojen osalta se on kiihdyttänyt uusien kansalaisoikeuksien tunnistamista toimimalla organisointivälineenä ja informaation levittäjänä. Laajemmin, vapain kommunikaatioväline koskaan on nostanut odotuksia henkilökohtaisen vapauden suhteen. Maailmassa jossa jokaisella on oma “lehdistönsä”, vaatimukset henkilökohtaisen käytöksen rajoittamisesta tulevat täysin kestämättömiksi.

Poliitikot jatkavat perässä kulkemista johtamisen sijaan näiden muutosten suhteen. Republikaanit ottavat riskin vastustamalla uutta todellisuutta. Jos se aikoo jatkaa eloaan kieltolain puolueena, se kiihtyvällä vauhdilla karkottaa libertarismiin kallellaan olevat ja nuoret. Demokraattien riskinä on syleillä kulttuurista muutosta liian innokkaasti. Lähes neljä vuosikymmentä sen jälkeen kun George McGover tuli tunnetuksi armon, abortin ja hapon  presidenttiehdokkaana, kulttuuriset kiistakysymykset ovat yhä edelleen petollista aluetta poliitikoille. Miksi mennä muutoksen eturintamaan kun voit seurata turvallisen matkan päästä ja päätyä silti samaan lopputulokseen?

Lähde:

http://www.newsweek.com/id/220554