Alankomaalaiset Euroopan vähiten kannabista käyttävien joukossa

Hollantilaiset ovat maanosan vähiten kannabista käyttävien joukossa huolimatta maan hyvin tunnetusta suvaitsevaisuudesta ainetta kohtaan, selviää äskettäin julkaistusta tutkimuksesta.

Euroopan Unionin huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n uusimpien tilastotietojen mukaan hollantilaista aikuisista 5,4 % käytti kannabista kuluneen vuoden aikana, Euroopan keskiarvon ollessa 6,8 %.

Korkeimpia käyttöluvut kuluneen vuoden aikana olivat Italiassa, Espanjassa, Tšekissä ja Ranskassa, kertoo EU-virasto. Italia johti joukkoa 14,6 %:lla. Käyttö oli maassa vuosikymmen sitten vähäisimpien joukossa alle kymmenellä prosentilla. Lissabonissa majaansa pitävän viraston tilastojen mukaan kannabiksen käyttö oli vähäisintä Romaniassa, Maltalla, Kreikassa ja Bulgariassa.

Eurooppalainen kannabiksen käyttö lisääntyi tasaisesti 90-luvulla ja tämän vuosikymmenen alussa, mutta on viime aikoina tasaantunut ja alkanut näyttää alentumisen merkkejä. Tämä on EMCDDA:n mukaan monien kansallisten aineen käyttöä ehkäisevien ja hoitoa tarjoavien kampanjoiden ansiota. Raportin mukaan “tiedot yleisestä populaatiosta ja koululaiskyselyistä osoittaa käytön tasaantumiseen tai jopa vähentymiseen”.

Alankomaiden mietojen huumeiden politiikka, joka on eräs Euroopan vapaamielisimmistä, sallii kannabiksen alle viiden gramman hallussapidon sekä pienten määrien myynnin “coffee shopeissa”, joiden hollantilaiset ovat sallineet toimivan jo vuosikymmenien ajan. Miltei viidennes Hollannin pääkaupungissa Amsterdamissa sijaitsevasta 228 coffee shopista on lakkautusuhan alla, koska ne sijaitsevat liian lähellä kouluja.

EMCDDA:n raportti Euroopan huumetilanteesta on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteessa r.reuters.com/vef87f.

Lähde:

http://www.reuters.com/article/latestCrisis/idUSL5730185

Hollantilaiset coffee shopit valittavat kannabiksen myyntikiellosta

Rajakaupunkien coffee shopit eivät sulata myyntikieltoa helpolla.

Kahdessa lähellä Belgian rajaa sijaitsevassa kaupungissa kannabis asetettiin myyntikieltoon äskettäin huumeturismin ehkäisemiseksi. Näiden kaupunkien coffee shopit ovat haastamassa päätöstä oikeusteitse, tuomioistuinta edustava viranomainen sanoi perjantaina.

Kuulemiset pidetään alueoikeudessa eteläisessä hollantilaiskaupungissa Bredassa 2. lokakuuta. Yksi kuuleminen pidetään hallinnollisen tuomarin edessä ja toinen siviilituomarin edessä, oikeuden puhemies kertoi.

Noin 15 kilometrin päässä toisistaan sijaitsevien Roosendaalin ja Bergen op Zoomin pormestarit julkistivat viime vuonna, että kuntien alueilla sijaitsevissa kahdeksassa coffee shopissa kielletään kannabiksen myynti 16. syyskuuta lähtien.

Tämän kiellon tarkoituksena olisi estää pääasiassa Ranskasta ja Belgiasta tulevien turistien tulva. Noin 25 000 turistia viikossa käy kyseessä olevien kaupunkien coffee shopeissa.

Alankomaissa on kuitenkin erittäin edullinen joukkoliikenne ja maan päästä päähän matkustaminen vie parin tunnin lisäksi vain 4–5 euroa. Esimerkiksi Belgialainen turisti joutuisi nyt istumaan junassaan vartin pidempään ja maksamaan matkastaan pari euroa lisää saadakseen kannabista laillisesta coffee shopista muista kaupungeista.

Turistit ja heidän rahansa löytänevät toiset kaupungit ja coffee shopit pian, laittomista myyjistä puhumattakaan.

Kuitenkin lähes kaikki sekä Alankomaiden pormestareista että valtuutetuista kannattaa nykyistä sallivaa linjaa, ja selvä enemmistö haluaisi laillistaa koko ketjun tuotannosta jakeluun. Vajaa vuosi sitten tehdyn kyselyn tulokset voit lukea täältä.

Kuusi coffee shopeista hävisi jo aiemmin tekemänsä valituksen pormestarien päätöksestä, päivää ennen myyntikiellon voimaan astumista. Ainoastaan yksi coffee shopeista, joita kielto koski, avasi ovensa 16. syyskuuta, vakuuttaen myyvänsä “vain kahvia”.

Coffee shopit voivat jatkaa toimintaa tavallisina baareina tai kahviloina, mutta kannabiskiellon rikkomisesta voidaan rangaista viiden vuoden mittaisella toiminnan lopettamisella.

Pienten kannabismäärien hallussapito ja käyttö dekriminalisoitiin Hollannissa vuonna 1976, ja sitä myydään siellä noin seitsemässäsadassa lisensoidussa coffee shopissa.

Hollannin kristillisten johtama nykyinen hallitus esitti tässä kuussa suunnitelman rajoittaa huumeturismia rajoittamalla satoja kannabiskahviloita vain paikallisille.

Lähde:

http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5h8QfHqhG0dUDaqhh5eKGmj16WbkA

Kööpenhamina harkitsee kannabiksen laillistamista

Tanskassa on käyty kiivasta keskustelua kannabiksen laillistamisesta tänä kesänä. Syynä tähän ovat olleet epämiellyttävät jengisodat.

Tanskalla on ollut vapaamielinen asenne kannabista kohtaan 1970-luvulta saakka. Hasiksen ja marihuanan myyntiä on jo pitkään suvaittu kuuluisalla Pusher Streetillä Christianiassa. Se on turvasatama hipeille ja anarkisteille, joiden annetaan olla rauhassa keskellä Kööpenhaminaa.

Kovien ja mietojen huumausaineiden myyjien ja käyttäjien välillä oli konflikteja Christianian alkuvuosina. Lopulta kovat huumeet karkotettiin vapaakaupungista ja ainoastaan mietoja huumeita suvaittiin. Tämä politiikka on toiminut hyvin useita vuosia.

Sen jälkeen kun konservatiivinen hallitus päätti sulkea avoimen kaupan vuonna 2004, kannabiskauppa levisi ympäri Kööpenhaminaa. Kannabiksen saatavuus parani nopeasti entisestään ja laittomat coffee shopit, “hasisklubit”, avasivat oviaan joka puolella. Tanskan poliisi on sulkenut yli 150 tällaista klubia Kööpenhaminassa. Ne mainostavat yhä avoimesti palvelujaan Odensessa, Tanskan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa.

Jatkuvien sulkemisten myötä mukaan tuli väkivalta yhä suuremmissa määrin. Moottoripyöräjengit alkoivat taistella muita lähinnä maahanmuuttajista koostuvia jengejä vastaan. Jengit tekivät visiittejä ja satunnaisia ohikulkuja löytääkseen vihollisjengien jäseniä sekä suorittivat useita tappoja ja ammuskeluita. Ihmiset pelkäsivät ristituleen joutumista, ja Tanskan poliisi pyysi ihmisiä lopettamaan hasiksen ostamisen.

Tässä vaiheessa tanskalaiset poliitikot keksivät paremman ajatuksen: laillistaminen. Eikä pelkästään Hollannin malliin, jossa laillistetaan vain myyntipaikat, vaan koko ketjun laillistaminen. Näin he pääsisivät kokonaan eroon rikollisesta kaupasta. Kaupunginvaltuuston sosiaaliasioiden tuomari Mikke Warming on ehdottanut, että coffee shopien annettaisiin myydä hasista laillisesti. Hänen ehdotuksestaan ei ole äänestetty, mutta kaupunginvaltuusto on äänestänyt saadakseen konkreettisia suunnitelmia asian toteuttamisen suhteen. Debatti jatkuu kesän jälkeen.

Ann-Sofie Von Bech Kööpenhaminan sosiaalivirastosta sai valmiiksi pyydetyn raportin ja suositukset 25. toukokuuta. Sen voi lukea täältä Google Translaten kääntämänä. Raportissa on useita viitteitä Beckley Foundationin Cannabis Commission -raporttiin, jonka voit ladata ja lukea englanniksi täältä.

Tiivistettynä, raportti toteaa Arnold Schwarzeneggerin tavoin, että tällä hetkellä ei ole olemassa esimerkkejä valtion tekemästä kontrolloidusta ja säädellystä kannabiskaupasta, mutta se voisi kuitenkin olla vaihtoehto nykyhetken laittomuudelle. Raportti myöntää, ettei kieltolailla ole ollut vähentävää vaikutusta kannabiksen käyttöön tai sen ympärillä olevaan rikollisuuteen.

Lisäksi raportti ehdottaa, että jos hallitus päätyy laillistamisen kannalle, kannabikselle tulisi asettaa 18 vuoden ikäraja ja käyttäjille tulisi tiedottaa päihteen haittavaikutuksista. Mainostaminen olisi kiellettyä ja tilannetta tulisi valvoa tarkasti.

Kyselyiden mukaan 59 % tanskalaisista kannattaa laillistamista, samoin kuin suurin osa poliittisten puolueiden nuorisojärjestöistä. Mahdollisuudet laillistamiseen ovat kuitenkin hatarat, sillä myös oikeusministeriön tulisi hyväksyä lakiehdotus.

Oikeusministeriö on jo tehnyt selväksi, ettei Kööpenhamina  tule saamaan tällaista erillisvapautta. Silti suuri osa Kööpenhaminan poliitikoista on ottamassa keskustelun vakavasti, ja Warming sanoo, että “ajatusta pidetään hengissä”.

Odottakaamme debatin jatkuvan pian, etenkin jos huumeisiin liittyvät jengisodat eivät näytä vähenemisen merkkejä Kööpenhaminassa.

Lähde:

http://www.cannabisculture.com/v2/content/copenhagen-considers-legalizing-cannabis

Korkeat panokset: Hätähuuto kannabiksen laillistamiseksi!

Kovien panoksien poliittinen taistelu on käynnissä talouskriisin runtelemassa Kalifornian osavaltiossa. Kyse on kapeasti määritellystä vapaudesta, joka ihmisillä on erään kasvin kasvatusta ja myyntiä koskien. Sekä joidenkin tahtotila saada osavaltion hallitus keräämään siitä verovaroja.

Oaklandissa, Kaliforniassa, Richard Lee on monialayrittäjä. Hänen esikaupunkia virkistävään toimialaansa kuuluu kaikenlaista. Coffee shopeista aina lasinpuhallukseen.

Mutta Leen yritysimperiumi on rakennettu epätavallisen perustuksen varaan: Kannabiksen myynnille.

Hänen Blue Sky Coffee Shopin takaosassa käy jatkuva virta käteisostajia, eikä kyse ole pelkästä kahvista. “Etuosassa voi ostaa kahvia ja leivoksia, ja takaosassa myymme kannabista”, Lee sanoo. Myyntimies toteaa asiakkaille: “Olette tervetulleita tutkimaan pusseja ja haistelemaan yrttejä vapaasti”.

Se mitä täällä tapahtuu on laitonta valtion lakien mukaan, mutta sallittua Kalifornian säädöksissä, jotka ovat vuoden 1996 jälkeen hyväksyneet kannabiksen lääkekäyttöön.

Kymmenkunta muuta osavaltiota on säätänyt samanlaisia lakeja. Asiakas nimeltä Charles sanoo, että hänen lääkärinsä on nimenomaan määrännyt hänelle kannabista. “Se lievittää ahdistusta ja antaa minulle mahdollisuuden jaksamiseen, sekä positiiviseen mielialaan”, hän kertoo.

Lee kutsuu hänen Oaklandin naapurustoaan “Oaksterdamiksi”, joka viittaa Amsterdamin liberaaliin päihdelainsäädäntöön. Hänen tavoitteenaan on tehdä siitä turistikohde, kannabiksen ollessa pääasiallinen vetonaula.

“Eikö se huoleta ihmisiä jotka asuvat täällä”, haastattelija kysyy.

“Ei, ihmiset täällä rakastavat sitä koska he näkevät, kuinka paljon kehitämme naapurustoa”, Lee vastaa.

Leen kannabisputiikin naapurissa Gertha Hays myy vaatteita. Hänen mukaansa Leen putiikki tuo kaikenlaisia ihmisiä alueelle. “Ei ole olemassa mitään tietynlaista käyttäjätyyppiä”, hän sanoo, “joten kaikki tulevat tänne”.

“Kaikki eivät siis olekaan narkomaaneja täällä?” haastattelija jatkaa.

“Ei, ei lainkaan. Jos seuraat ihmisiä jotka liikkuvat täällä, huomaat että väki on todella monimuotoista”, Hays vastaa.

Osa Oaksterdamin naapurustoa toimii taimitarhana rahakasvin kasvatukseen: Lääkekannabiksen arvioidaan nykyisellään olevan 2–3 miljardin dollarin liiketoimintaa Kaliforniassa. “Kyllä, moni ihminen tekee hyvää tienestiä tämän avulla”, Lee sanoo.

Kaliforniassa on nyt useita satoja lääkekannabisapteekkeja, ja paljon enemmän kannabista myydään kaduilla.

Lee jatkaa: “Arviomme mukaan, Kalifornian kannabisteollisuus liikkuu kokonaisuudessaan 15 miljardin dollarin kokoluokassa”.

Kannabiskaupan oikeasta kokoluokasta käydään väittelyä.  Silti se on riittävän suurta saadakseen huomiota lainsäätäjiltä, jotka yrittävät täyttää ison aukon osavaltion budjetissa. Lakiasäätävän edustajakokouksen jäsen Tom Ammiano yrittää puskea lainsäädäntöä laillistamisen suuntaan, jotta osavaltio voisi nauttia uusista verotuloista.

“Ajattelin että olisi korkea aika, jos sanaleikki sallitaan, ottaa asia käsittelyyn”, Ammiano sanoo. “Yritän ehtiä kaikkien edelle vitsien avulla, sillä niitä minulla riittää”, hän nauraa.

Monien mielestä ajatus on naurettava, mutta osavaltion verokomitean laskelmien mukaan Ammianon esitys 50 dollarin verolta unssia (28 grammaa) kohtaan voisi tuoda rahaa puolestatoista kahteen miljardiin dollariin vuodessa.

“Meistä se olisi erittäin epätodennäköistä”, sanoo Rosalie Pacula Randin huumepolitiikan tutkimuskeskuksesta (Rand Drug Policy Research Center). Hänen mukaansa Kalifornia tulee todennäköisesti pettymään tuloista, jotka veronalainen kannabis toisi. Unssin hinta on tällä hetkellä keskimäärin 150 dollaria.

“Jos aikomuksena on määrätä noin korkea vero, se tuskin tulee olemaan minkäänlainen kannustin mustan pörssin kaupan katoamiselle”, hän sanoo ja jatkaa: “Sen pysymisen motiivina on silkka raha”.

Veroehdotus on tosin aloittanut epätavallisen poliittisen keskustelun. Erään kyselyn mukaan 56 prosenttia Kalifornian äänestäjistä on sitä mieltä, että kannabis tulisi laillistaa ja asettaa veronalaiseksi. Edes Kalifornian republikaanikuvernööri ei ole yrittänyt hiljentää laillistamispuheita.

“Ei, en usko, että nyt on sen aika, mutta mielestäni nyt on hyvä aika keskustelulle”, kuvernööri Arnold Schwarzenegger sanoo. “Kaikki ehdotukset lisätulojen saamiselle saavat minut avoimeen keskusteluun mukaan”.

Tottahan toki kuvernööri Schwarzeneggerillä on kokemusta aiheesta politiikkaa edeltäneessä  elämässään,  ja sama pätee itse Yhdysvaltain presidenttiin.

“Vedin henkosia, jatkuvasti”, Obama myönsi kampanjapuheessaan, viitaten presidentti Bill Clintonin aiempaan osittaiseen tunnustukseen, ja lisäsi: “Sehän oli koko homman tarkoitus”.

Vaikka presidentti sanookin, että hän on laillistamista vastaan (“Ei, en usko että se olisi hyvä strategia taloustilanteen elvyttämiseksi.”), hänen hallintonsa on määrännyt DEA:n lopettamaan ratsiat niissä osavaltioissa, joiden lait sallivat kannabisapteekkien toiminnan.

Se on suuri muutos kun vertaa siihen, miten vuosikymmenet kannabista on kuvattu kiistämättömänä pahana, kuten vuoden 1936 elokuvassa “Reefer Madness”. Mutta se vanha mielikuva on kadonnut savuna ilmaan vuosikymmenten saatossa.

Kannabis oli mukana matkalla vuoden 1969 elokuvassa “Easy Rider”, ja Life Magazinen kannessa. Tämän päivän televisiossa se on vain osa lähiöelämää sarjassa “Weeds”.

Kaiken lisäksi kannabis on saanut yhä vain enemmän tunnustusta lääketieteellisessä mielessä.

“Kannabista on käytetty lääkkeenä jo 5000 vuoden ajan”, kertoo tohtori Donald Abrams San Franciscon aluesairaalasta. “Ainoastaan viimeiset 70 vuotta sitä ei ole käytetty lääkkeenä tässä maassa”.

Tohtori Abrams on tutkinut kannabista kahdentoista vuoden ajan, ja on vakuuttunut, että se on sekä tehokas että turvallinen lääke.

“Mielestäni kannabis on erittäin hyvä lääke”, hän sanoo. “Olen syöpälääkäri. Joudun päivittäin tekemisiin potilaiden kanssa, joilla on ruokahaluttomuutta, pahoinvointisuutta, kipuja, univaikeuksia, sekä masennusta. Minulla on yksi lääke, jolla voidaan hoitaa kaikkia näitä oireita, sen sijaan että käyttäisimme viittä eri lääkettä joihin kaikkiin voi tulla riippuvaiseksi.”

“Se yksi lääke on kannabis, ja he eivät tule siitä riippuvaiseksi?” haastattelija kysyy.

“Pitää paikkansa”, Abrams vastaa.

Mutta he, jotka ovat taistelleet sotaa huumeita vastaan sanovat, että vaikka kannabis olisikin lääke, se ei tarkoita sitä, että sen tulisi olla laillista.

“Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö huumekartellit ja huumejärjestöt olisi erittäin paljon mukana kannabiksen tuotannossa ja myynnissä”, sanoo Roy Wasden. Hän on poliisipäällikkö Modestossa, Kalifornian alueella, jossa kasvatetaan paljon kannabista.

“Jos kävelet kansallispuiston läpi ja osut paikkaan, jossa kasvatetaan kannabista, olet suuressa vaarassa”, hän sanoo.

Poliisipäällikkö Wasden sanoo, että nyt ei ole aika antautua huumesodassa.

“Yhä harvempi nuori käyttää huumeita nykyään”, hän sanoo. “Emme aio hävitä huumesotaa. Nuoret alkavat ymmärtää huumeiden käytön negatiivset seuraamukset. Täytyykö meidän esitellä yksi riippuvuutta aiheuttava aine lisää yhteiskuntaamme, kun me itse asiassa olemme edistyneet asiassa?”

Huumesoturit varoittavat vanhempaa väestöä, että kannabis ei enää ole sitä samaa harmitonta ruohoa, joka heidän nuoruudesta muistetaan. Nykypäivän kannabis on ihan eri asia.

“60-luvun ja Woodstockin marihuana ei ole sitä mitä Yhdysvaltain kaduilla myydään nykyään”, kertoo poliisipäällikkö Bernard Melekian, joka johtaa Kalifornian poliisipäällikköjen keskusjärjestöä. “Päihdyttävän ainesosan THC:n osuus oli 60-luvulla parin prosentin tuntumassa. Nykyisin sitä on kannabiksessa lähes 30 prosenttia. Se on merkittävällä tavalla eri kasvi.”

Tämän kasvin kasvattamisen opettaminen on myös yksi Richard Leen liiketoimintamuodoista. Hän vetää “Oaksterdamin yliopistoa”, jossa opiskelijoille kerrotaan myös, kuinka pysytellä osavaltion lääkekannabislakien rajojen sisäpuolella.

“Eli et voi istuttaa siemeniä, ennen kuin tiedät mitä lakitekstissä sanotaan”, haastattelija kysyy.

“Aivan”, Lee vastaa. “Äänestä tänään ja hankkiudu illaksi pilveen”.

Opiskelijat kuten Darnell Blackman ja Barbara Kramer näkevät tilaisuuden tehdä hyvää, ja tehdä hyvin, kasvattamalla kannabista.

“Aivan kuten aspiriini, ibuprofeeni tai mikä tahansa muu lääke, kannabis on vain yksi keino auttaa ihmisiä”, Blackman toteaa.

“Ajattelin, että ehkä olisi jokin keino päästä pohjakerrokseen ja vetää mutkat suoriksi siltä osin, mihin tämä teollisuus on menossa”, sanoo Kramer.

Edessä on silti useita esteitä ennen kuin kyseessä on laillinen teollisuudenala.

Mutta yhteisössä nimeltä Oaksterdam, huumesotureita ei näy missään – ja koko naapurusto on mukana kannabistoiminnassa.

Lähde:

http://www.wbbm780.com/High-stakes–A-call-to-legalize-marijuana/4808746

Alankomaat 12. sijalta viidenneksi nuorten kannabiksenkäytössä

Vastoin Hollannin suvaitsevan huumepolitiikan kannattajien yleistä väitettä, Alankomaiden nuorten kannabiksenkäyttö ei olisi enää Euroopan keskitasoa vähäisempää vaan suurempaa. Tämä selviää vuonna 2007 suoritetusta Eurooppalaisesta alkoholin ja muiden huumeiden ESPAD-koulukyselystä.

Nuorten kannabiksen käytössä Alankomaat sijoittuu Euroopan keskitasoa korkeammalle. 28 % maan 15–16-vuotiaista nuorista kertoi käyttäneensä kannabista jossain vaiheessa elämäänsä, Euroopan keskiarvon ollessa 19 %. Viimeaikainen kannabiksenkäyttö (vähintään kerran kuluneen kuukauden aikana) oli yli kaksinkertaista maanosan keskiarvoon verrattuna – lukujen ollessa 15 ja 7 prosenttia.

Alankomaat on noussut 35 Euroopan maan listauksessa vuoden 2003 sijalta 12 uusimmalle sijalle viisi viimeaikaisessa käytössä. Tämä johtuu osaksi kahden prosenttiyksikön noususta vuoden 2003 13 prosentista ja toisaalta siitä, että mm. Ranskan ja Englannin, joissa käyttö oli Alankomaita suurempaa vuonna 2003, käyttö väheni Ranskassa 22:sta 15 prosenttiin ja Britanniassa 20:stä 11 prosenttiin.

Hollannin nuoriso uskoo laajalti kannabiksen olevan melko harmitonta. Tämä kenties vapaamielisen ilmapiirin seurauksena. Koululaisten osuus, joiden mielestä säännöllinen kannabiksen käyttö sisältää suuria riskejä, on kaikista ESPAD-tutkimuksen valtioista alhaisin Hollannissa. Korkein osuus, 80 prosenttia, on Suomessa.

Lähes puolet, 49 prosenttia, hollantilaisista koululaisista sanoo, että kannabista on (melko) helppoa hankkia. Tämä panee Alankomaat kolmannelle sijalle Tsekin (66 %) ja Britannian (51 %) jälkeen. Hollannin kuulut kannabiskahvilat päästävät sisään vain täysi-ikäisiä.

Hollantilaisten koululaisten osuus, jotka sanovat kokeilleensa ekstaasin, amfetamiinin, psykedeelien, kokaiinin tai heroiinin kaltaisia huumeita, on 7 prosenttia, mikä on sama kuin Euroopan keskiarvo. Myös tupakointi on Hollannissa maanosan keskitasoa. Alkoholin käytössä he sitten pärjäävätkin huonommin.

Lähes neljännes 15–16-vuotiaista hollantilaiskoululaisista joi kyselyä edeltäneenä kuukautena alkoholia yli 10 kertaa. Euroopan keskiarvo kyselyssä oli 10 prosenttia. Vain Itävallan koululaiset juovat enemmän kuin hollantilaiset. Hollannissa nuorten kerralla käytetyt alkoholiannokset ovat myös hieman maanosan keskitasoa ylempänä, mutta Tanskan, Britannian ja Norjan kaltaiset maat sijoittuvat tässä vertailussa huomattavasti korkeammalle.

Alankomaiden nuoret pitävät alkoholin käytön riskejä pieninä. Vain 18 prosenttia kyselyyn vastanneista odottaa oman alkoholinkäyttönsä aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia, kuten terveysongelmia tai harmeja virkavallan kanssa. Euroopassa luku on keskimäärin 32 prosenttia. Hollanti sijoittuu tässä kysymyksessä listan jaetulle alimmalle sijalle yhdessä Saksan kanssa.

Tämä oli neljäs kerta, kun neljän vuoden välein tehtävä Euroopan laajuinen kysely toteutettiin. Hollannissa aineiston keräämisen rahoitti terveysministeriö ja sen toteuttivat yhteistyössä Trimbos-instituutti ja Utrechtin yliopisto.

Lähde:

http://www.nisnews.nl/public/040409_1.htm

Hollantilaiset esittelevät “ruohopassin” taistellakseen huumeturismia vastaan

Kahdeksan Saksan ja Belgian rajoja lähellä sijaitsevaa kaupunkia ottaa käyttöön jäsenkortit mietojen huumeiden käyttäjille yrittäen käydä kamppailuun huumeturismia vastaan.

“Coffee shopien tulee keskittyä uudelleen niiden alkuperäiseen toimintaan: pienten ruohomäärien myymiseen omalle väestölle”, sanoi eteläisen Maastrichtin kaupungin edustaja. Kaupunki on eräs kahdeksasta projektissa mukana olevasta.

Vaikka miedotkin huumeet ovat Hollannissa virallisesti kiellettyjä, coffee shopien sallitaan myydä pieniä määriä kannabista. Tämä houkuttelee sekä paikallisia että matkailijoita.

Nyt esiteltävä “ruohopassi” mahdollistaa maksimissaan kolmen kannabisgramman ostamisen. Korttia varten on rekisteröidyttävä, ja kaupungit toivovat ylimääräisen byrokratian vaikuttavan vähentävästi pelkästään ainetta varten maahan tulevien päivämatkailijoiden määriin.

Lähellä Belgian rajaa sijaitsevat Bergen op Zoomin ja Roosendaalin kaupungit ovat jo ilmoittaneet sulkevansa kaikki kannabiskahvilansa kahden vuoden sisällä taistelussa huumeturismia ja rikollisuutta vastaan.

Maastrichtin pormestari Gerd Leers kertoi viime vuonna, että noin 60 prosenttia kaupungin coffee shopien asiakkaista on ranskalaisia ja belgialaisia.

Coffee shopien omistajat kannattavat ruohopassialoitetta, mutta jotkut heistä ovat varovaisia. “Olemme samaa mieltä siinä, että taistelua rikollisuutta ja maanalaista bisnestä vastaan tulee käydä, mutta emme milloinkaan halua ottaa osaa ulkomaalaisten syrjintään”, sanoi Marc Josemans, Maastrichtin coffee shopien yhdistyksen puheenjohtaja.

Lähde:

http://www3.signonsandiego.com/stories/2009/may/12/090512dutch-grass-pass/

Alankomaiden valtionvarainministeri: Pankkien on hyväksyttävä kannabiskahvilat

Alankomaalaisten pankkien on hyväksyttävä coffee shopit asiakkaikseen, Alankomaiden valtionvarainministeri Wouter Bos sanoi perjantaina 13.2.

Vaikka Bos ei voi pakottaa pankkeja hyväksymään coffee shoppeja asiakkaikseen, pyysi hän Alankomaiden kartellien vastaista viranomaista tutkimaan tapausta sanoen, että pankeilla vaikuttaa olevan salaliitto tai he syrjivät asiakkaita.

Valtionvarainministerin toiminta on seurausta joidenkin alankomaalaisten pankkien tavasta kieltäytyä avaamasta tiliä coffee shopille. Ensimmäisenä näin toimi ABN Amro -pankki noin 12 vuotta sitten. Rabobank seurasi perässä ja vain muutama viikko sitten Postipankki liittyi tähän joukkoon.

Coffee shopit ovat luvanvaraisia laillisia yrityksiä Alankomaissa. Niillä on lupa myydä pieniä määriä kannabista. Monet pankit kuitenkin kieltäytyvät uusien tilien avaamisesta ja lopettavat vanhoja.

Bos sanoi toimivansa, koska pelkää, että mikäli coffee shopit eivät saa tilejä pankkiin, ne on pakotettu turvautumaan rikollisiin ja näiden palveluihin rahoituksessa, säästämisessä ja varainhallinnassa.

Lähde:

http://stopthedrugwar.org/chronicle/572/dutch_banks_cannabis_coffee_shops

Kannabisvalistus avain haittojen vähentämiseen

Kannabislobbaajat ovat haastaneet Britannian hallituksen kuuntelemaan heidän omia huumeasiantuntijoitaan ja luomaan kannabispolitiikan, joka pohjautuu haittojen vähentämiseen väestön keskuudessa. Haaste on vastalause lainvalvojien käytölle ensisijaisena strategiana sodassa kannabista vastaan.

Canna Zine -uutissivuston puhemiehen mukaan vastahakoisuus ottaa huomioon se fakta, että 4 miljoonaa ihmistä valitsi kannabiksen tupakan ja alkoholin sijaan, ei ole julkisesta terveydestä huolehtimisen motivoimaa, vain rahan.

Vertaisimmeko kannabista tupakkaan?

Tupakka tappaa kymmeniä tuhansia ihmisiä ympäri maailman. Jos tupakka keksittäisiin tänään, se kantaisi rajuimman mahdollisen huumeluokituksen. Tilastollisesti se voi olla jopa addiktoivampaa kuin heroiini tai kokaiini. Kuitenkin kannabis, joka ei ole vielä tähän päivään mennessä tappanut ketään on se laittomaksi julistettu?

Alkoholia taas myydään melkein jokaisessa kulmauksessa, ruokakaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa kaikkialla maassa.

Väärissä käsissä yksi ainoa pullo vodkaa on vaarallinen ase. Se voi tappaa väärinkäytettynä. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabista pitäisi käyttää mahdottomalla tahdilla – tuhansia jointteja tunnissa, jotta pääsisimme edes lähelle tappavaa reaktiota.

Tälläkin hetkellä teinit saavat kaduilla käsiinsä ylettömiä määriä alkoholia, kuten uutisraportit ovat viime aikoina kertoneet.

Alkoholi on tuottanut myös erään surullisen sivutuotteen. Uuden lajin tv-dokumentteja jotka seuraavat poliisien erikoisjoukkoja taistelemassa katurikollisuutta vastaan. Enemmistö näistä rikollisista saa voimansa alkoholista.

Ei ole enää mitenkään epätavallista nähdä poliisiauto syrjäisellä alueella odottamassa rikollisia, jotka ovat useimmiten huppua pitäviä, palopommeja viskovia ja halpaa vahvaa siideriä juovia roistoja. Koko tapaus on yleensä järjestetty nokkelasti niin, että tilanne on helppo kuvata ja se päätyy minuuteissa Youtubeen tai muuhun vastaavaan palveluun.

Kouluttakaa

“Hallitus kilpailee nyt konservatiivien kanssa siitä, mikä puolue käy mielikuvissa kaikkein kovimmin laittomia huumeita vastaan.”

Toisaalla Euroopassa naapurivaltiot ja kauppakumppanit ovat matkalla toiseen suuntaan, tehden myönnytyksiä kansalaisille, jotka käyttävät kannabista.

Espanja ja Portugali ovat dekriminalisoineet pienten määrien hallussapidon (omaan käyttöön) ja Belgia suunnittelee juuri tulevaa linjaansa, kun belgialainen ryhmä “Trekt Uw Plant” haastaa Belgian hallituksen ja vaatii laajennuksia oikeuteen kasvattaa yksi kannabiskasvi per asukas.

Belgian kansalainen voi kasvattaa yhtä (naaras)kasvia omaan käyttöönsä ja pitää hallussaan kolmea grammaa kannabista. Trekt Uw Plant uskoo, että kasvattajien yhteenliittymän pitäisi saada kasvattaa kasvejaan kollektiivisesti esimerkiksi pellolla, jossa vammaiset ja liikuntarajoitteiset voisivat työskennellä yhdessä täysin työkykyisten kanssa.

Myös Tsekeissä dekriminalisoitiin vähän aikaa sitten kannabiksen pienten määrien hallussapito ja muutaman kasvin kasvatus.

Samaan aikaan Iso-Britanniassa pelkästä hallussapidosta on mahdollista saada viisi vuotta vankeutta. Tässä ei tunnu olevaan mitään järkeä.

Yksi keino haittojen vähentämiseen käyttäjien keskuudessa olisi vaporisaattorin käyttö eli kannabiksen höyrystäminen. Tutkimuksissa tämän on havaittu vähentävän polttamisessa syntyviä haitallisia aineita jopa 95 %. Höyrystyttäessä kannabis kuumennetaan 160–200 asteeseen jolloin aktiiviset ainesosat kuten THC ja CBD muuttuvat höyryksi, ja ne voidaan kerätä pussiin tai imeä suoraan keuhkoihin, riippuen laitteen toimintaperiaatteesta. Kasvimateriaalia ei polteta, joten palamistuotteita kuten esimerkiksi häkää ja tervaa ei synny. Laitteilla voi myös käyttää esimerkiksi kamomillaa, laventelia  ja eukalyptusta.

Amsterdamin coffee shopeissa on nykyään lähes poikkeuksetta myynnissä myös erilaisia vaporisaattoreita, kun Alankomaiden kansallinen tupakointikielto astui voimaan heinäkuussa 2008. Siitä lähtien kannabiksen käyttäminen julkisissa rakennuksissa on ollut sallittua vain, jos mukaan ei ole sotkettu tupakkaa.

Britannian huumelait tarvitsisivat uudelleenmiettimistä ja se pitäisi tehdä pian.

Jos haluat vähentää kannabiksen aiheuttamia haittoja Britanniassa niin tue kannabislobbaajia osallistumalla. (Toimii myös Suomessa -toim.huom.)

Seuraavasta linkistä voit rekisteröityä Englannin kannabislobbaajien jäseneksi ilmaiseksi: The Cannabis Lobby: http://forum.cannabislobby.org

Myös Suomessa toimii ryhmittymä kannabiksen faktojen esiintuomisen puolesta. Suomen kannabisyhdistys SKY on toiminut vuodesta 1991 ja sen toimintaan voit tutustua osoitteessa: http://www.suomenkannabisyhdistys.org/index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=35

Täysi-ikäiset voivat liittyä SKY:n jäseniksi osoitteessa: http://www.suomenkannabisyhdistys.org/index.php?option=com_facileforms&Itemid=39

Lähde:

http://pr.cannazine.co.uk/20090124825/cannabis-news/cannabis-education-key-to-harm-reduction.html

Hollantilainen suunnitelma rikollisten kitkemiseksi

Suunnitelmia jättimäisestä farmista, joka lopettaisi kannabiskahviloiden ”takaovitoimitukset”.

Alankomaalainen Eindhovenin kaupunki on saanut aikaan kohahduksen, koska se suunnittelee kannabisplantaasia, joka toimittaisi kannabiksen kaupungin coffee shoppeihin. Tämä suunnitelma tuli julki ”kannabiksen huipputapaamisessa”, jossa kymmenet Alankomaalaiset pormestarit kiirehtivät hallitusta turvaamaan pilottiprojektin, joka yrittää syrjäyttää kannabista toimittavat rikolliset.

Alankomaat ovat tunnettuja yhdestä Euroopan suvaitsevaisimmista mietojen huumeiden politiikasta. Kannabiksen osalta alle viiden gramman hallussapito ja myynti coffee shopeissa ovat sallittuja, mutta kasvatus ja toimittaminen myymälöihin ovat kiellettyjä. Selvä enemmistö pormestareista sanoo, että tämä laillinen ”takaovi” on luonut laittoman alan jonka arvo on 2 miljardia euroa vuodessa.

”On aika testata järjestelmä jossa on valvottuja kasvattamoita jotta meillä olisi tiukat ohjeistukset ja kontrolli laatuun ja hintaa”, Eindhovenin pormestari Rob de Gijzel kertoi uutislehti Volkskrantille. ”Viranomaisten on saatava ote tuotannosta”.

On ollut myös huolia valvomattoman kannabiksen vahvuuden kasvamisesta. Joissakin lajikkeissa THC:n määrää on onnistuttu jalostamaan korkeammaksi kuin ennen.

Huippukokous järjestettiin romuttamaan huumepolitiikan ‘parantelut’ sen jälkeen kun Roosendaalin ja Bergen op Zoomin kaupungit ilmoittivat sulkevansa kaikki coffee shoppinsa seuraavan kahden vuoden aikana taistellakseen huumeturismia ja kriminaalia toimintaa vastaan. Ne valittivat 1,3 miljoonan ranskalaisen ja belgialaisen tulevan kaupunkeihinsa vain kannabiksen perässä ja monien heistä käyttäytyvän huonosti. Pahinta kuitenkin on, että he ovat usein rikollisten tähtäimessä jotka yrittävät houkutella heitä pois laillisista kahviloista syrjäkujille joilta löytyy vahvoja, laittomia huumeita.

Bergen op Zoomin pormestari Han Polman sanoi: ”Me kannatamme Eindhovenin kokeilua, mutta emme usko sen tapahtuvan kovinkaan nopeasti. Siksi me suljimme kahvilamme.”

Konservatiivi, kristillisdemokraattien oikeusministeri Ernst Hirsch on kiitellyt sulkemispäätöksiä.

Pääkaupunki Amsterdam oli shokissa kun tieto joidenkin coffee shopien sulkemisesta tuli. Noin yksi viidestä Amsterdamin coffee shopista joutuu sulkemaan ovensa uuden lain myötä. 43 228:sta coffee shopista sijaitsee 250 m säteellä koulusta joten ne joutuvat sulkemaan ovensa vuoden 2011 loppuun mennessä. Yksi näistä on kuuluisa Bulldog coffee shop, turistimagneetti, joka sijaitsee entisellä poliisiasemalla Leidsepleinissä. Kolme kanadalaista vierasta pohti uutista. Yksi sanoi: ”Tulemme tänne kahdesti vuodessa, lennämme tuhansia maileja, tuhlaamme täällä ollessamme noin 4000 euroa. Tämä on hyvä paikka olla!”

Läheisen koulun rehtori Margriet Bosman ei ollut vakuuttunut uusista säännöksistä. ”Tämä on vain esitystä. Lapset saavat huumeita käsiinsä joka tapauksessa, jos he niitä haluavat. Säännösteltyjen kahviloiden sulkeminen ei ole kovin hyvä ratkaisu.”

Myös Amsterdamin pormestari Job Cohen kannattaa mietojen huumeiden myynnin sallimista. ”Pitäisi olla järjestelmä… jossa on täysin selkeää mistä miedot huumeet tulevat”, hän sanoi. Useimmat hollantilaiset haluavat suvaitsevaisuuden säilyvän. Uutislehden tekemän kyselyn mukaan 80 % hollantilaisista vastustaa coffee shoppien sulkemista.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että kieltäminen ei ole ratkaisu. ”Kielto olisi paljon vaarallisempi kuin kannabis itse, koska käyttäjät kääntyisivät rikollisten piirien puoleen ja rikollisuus räjähtäisi”, sanoi kriminologi Tim Boekhout.

Suunnitelma kannabisfarmista menee parlamentin käsittelyyn.

Hollannin kannabis numeroina:

2 miljardia

Arvio laittoman kannabistuotannon arvosta

5 grammaa

Suurin määrä mitä yksittäisellä henkilöllä saa olla hallussaan

43

Coffee shopien määrä Amsterdamissa joiden täytyy sulkea ovensa seuraavan kolmen vuoden aikana

Lähde:

http://www.independent.co.uk/news/world/europe/dutch-plan-to-weed-out-criminals-1032210.html

Kannabiksen myynti matkalla kohti loppua?

Ensin tuli kansallinen kielto tupakoinnille (EU:n toimesta). Sen jälkeen kiellettiin taikasienet. Nyt pohditaan kannabiksen myynnin kieltämistä. Onko kuuluisa hollantilainen suvaitsevaisuus mietoja huumeita kohtaan matkalla kohti loppuaan? Jos on, onko Alankomaat lopulta taipunut naapureidensa vaatimuksiin?

“Ehkä nämä kaikki kuuluisat coffee shopit pitäisi sulkea”, sanoo parlamentin jäsen Cisca Joldersma.

Hän pohtii huumepolitiikkaa Kristillisdemokraateille, yhdelle hallituksessa olevista puolueista. Joldersma haluaisi lopettaa suvaitsevan politiikan. “Erityisesti viime vuosina olemme nähneet paljon näihin coffee shoppeihin liittyviä ongelmia. Alankomaihin tulee paljon turisteja vain coffee shoppien takia. Niiden takaovilla on myös rikollista toimintaa ja se on organisoitua. Tämä ei enää ole se pehmeä maailma, missä aloitimme 30 vuotta sitten. Tämä on todella kova maailma.”

Tiukka ei ulkopuoliselle paineelle

Alankomaat ovat säilyttäneet suvaitsevan politiikkansa mietoja huumeita kohtaan kovastakin vastustuksesta huolimatta. Monet EU-maat ovat painostaneet Alankomaita kovasti. Paine saavutti huippunsa 90-luvulla, kun Eurooppa aukaisi kansainväliset rajansa. Jopa silloin Alankomaiden hallitus pysyi kovana.

Ympäri Alankomaita ihmiset voivat ostaa pieniä määriä kannabista tai hasista coffee shopeista. Kuitenkin samaan aikaan tuotanto ja myymälöihin toimitus pysyivät laittomana. Ajat ovat muuttuneet sanoo kristillisdemokraatti Cisca Joldersma.

Ghentin yliopiston kriminologian professori Tom Decorte yhtyy mielipiteeseen tiettyyn rajaan saakka. “Markkinat ovat muuttuneet, koska Alankomaiden hallitus on kieltäytynyt säännöstelemästä coffee shoppien tuotantoa ja tämä on johtanut markkinoiden muutokseen. Kannabismarkkinoista on tullut rikollisia, ammattilaisia on enemmän kuin ennen ja se vaikuttaa kaikkien Alankomaiden coffee shoppien imagoon ulkomailla.”

Decorten mukaan ratkaisu järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei ole täydellinen kielto, kuten Kristillisdemokraatit hallituksessa vaativat. Hän sanoo, että Alankomaiden pitäisi mennä pidemmälle ja laillistaa kannabiksen tuotanto.

Päinvastainen kansainvälinen trendi?

Tällä hetkellä maailmalla on trendi kohti suvaitsevaisempia asenteita, sanoo YK:n huumausaineiden komitean jäsen Martin Jelsma.

“Koko ajan tulee lisää ja lisää maita, jotka dekriminalisoivat kannabiksen käytön tai hallussapidon henkilökohtaiseen käyttöön. Näen keskustelun alkavan useissa Latinalaisen Amerikan maissa, maissa, joissa on erilainen politiikka kannabikseen. Esimerkiksi Brasilia ja Meksiko, joissa on hyvin vahvoja yhteyksiä hyvin väkivaltaisilla rikollisjengeille kannabiksen laittomaan kauppaan. Useissa maissa on trendi kohti dekriminalisaatiota, kohti suvaitsevaisuutta. Suunta on siis päinvastainen kuin tällä hetkellä Alankomaissa.”

Aikooko Alankomaat nyt siirtyä jälkijoukkoon huumepolitiikassa vuosikymmenten kärkijoukossa olemisen jälkeen? Mitä tahansa lopulta päätetäänkään, on varmaa, että kun jotkut Alankomaalaiset politiikot sanovat, että coffee shopit pitäisi sulkea ja kannabis kieltää, niin se rohkaisee huumesotureita ja kampanjoijia muualla sanomaan, että suvaitsevaisuus ei toimi.

Lähde:

http://www.radionetherlands.nl/currentaffairs/region/netherlands/081202-cannabis-mc