West Hollywoodin lääkekannabiksen menestystarina

Tämä pieni kaupunki valvoo asetuksia tarkasti ja hankkiutuu eroon Los Angelesia vaivaavasta dramatiikasta.

Muutaman kilometrin päässä Los Angelesin kaupungintalolta on ollut vuosien ajan käynnissä pienimuotoinen kokeilu kannabiksen säännöstelemisessä. Osavaltion suurimman kaupungin hyväksyessä virheellisen toimenpiteistä pidättäytymisen, kiistellessä sääntöehdotuksista loputtomiin ja seuratessa hämmentyneenä lääkekannabiskauppojen lisääntymistä, West Hollywood painoi eteenpäin.

Kohdatessaan omien kannabisputiikkiensa räjähdysmäisen kasvun vuonna 2005, tämä Los Angelesin ympäroimä kaupunki esitteli käytännön toimenpiteistä pidättäytymisestä, määräsi väliaikaiset säädökset jo toiminnassa oleville, asetti tiukan valvonnan ja määritteli sallittujen kannabisliikkeiden määrän neljään. Kaikki tämä tapahtui kahden vuoden aikana.

Kun West Hollywoodin kaupunginvaltuusto päivitti säädöksiään aiemmin tänä syksynä, äänestys oli yksimielinen. Yksikään asukas ei ilmoittanut olevansa eri mieltä ja kaupungin kannabiskauppojen pitäjät tukivat sitä. Sitä vastoin Los Angelesissa valtuuston komiteat valmistautuvat kuulemistilaisuuteen, joka tulee epäilemättä olemaan riehakkaan riitaisa yrittäessään viimeistellä nyt viidennen version säännöksistään.

West Hollywoodin kaupunginisät sanovat, että on kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun asukas on viimeksi valittanut kannabisapteekista. Naapurustopartioiden johtajien mukaan heidän katunsa ovat nyt turvallisempia, koska apteekkien turvamiesten vaaditaan liikkuvan myös lähikortteleissa. Kouluviranomaiset toivottavat kannabisapteekit tervetulleiksi naapuriinsa. Ja kaupungissa partioiva Los Angelesin poliisiosasto sanoo, että kannabisliikkeissä ei ole tapahtunut viime aikoina rikoksia, eikä soittoja vihaisilta naapureilta ole kuulunut.

“Me olemme olleet tilanteen tasalla ensimmäisestä päivästä lähtien”, sanoi Lisa Belsanti, kaupungin vanhempi hallintoanalyytikko, joka oli mukana sääntöjen sorvaamisessa. “Ongelmia on, mutta ne ovat Los Angelesissa eikä West Hollywoodissa.”

Kaupungeissa, joissa ei ole lääkekannabisssäännöstöä, kuten Los Angelesissa, San Diegossa ja Long Beachilla, lääkekannabisapteekkien naapureina asuvat ovat protestoineet, koska liikkeitä on perustettu minne tahansa – usein aivan asuntojen läheisyyteen – ja koska ne ovat houkutelleet riesaksi asti liikennettä ja todellisia vaaroja, kuten ryöstöjä. Joissakin kaupungeissa, kuten San Franciscossa ja Oaklandissa, on tiukat säädökset lääkekannabisapteekeille, ja niiden viranomaisten mukaan ongelmia on ollut vähän tai ei lainkaan.

Vaikka West Hollywood on vain murto-osa Los Angelesista 1,9 neliömailin koollaan ja 36 000 asukkaallaan, se toimii esimerkkinä siitä, kuinka säännökset luomalla ja niitä valvomalla ongelmat on suureksi osaksi vältetty. “Olemme pitäneet liikkeet tiukassa hihnassa”, sanoi kaupunginvaltuutettu John Duran, joka on ollut mukana lääkekannabisasiassa vuosien ajan. “Tänä päivänä valituksia tulee aivan minimaalisesti ja liikkeet toimivat vastuullisesti.”

Edistyksellisellä politiikallaan ylpeilevä West Hollywood, jossa on myös paljon homoväestöä ja ikäihmisiä, toivotti lääkekannabiksen tervetulleeksi sanan levittyä, että siitä voi olla apua AIDS-potilaille ja glaukoomaa sairastaville. Sielläkin tosin koettiin naapurustojen vastaisku, kun kannabisapteekit alkoivat yleistyä vuosina 2004 ja 2005.

Kolme liikettä ilmestyi korttelin päähän Fountain Dayn koulusta. Yksi niistä, Farmacy, oli aivan nurkan takana. Sen asiakkaat pistivät palamaan yksityiskoulun kanssa jaetulla paikoitusalueella, mikä hermostutti vanhempia. “Yhtäkkiä niitä alkoi avautua, pam pam pam pam”, sanoi Andrew Rakos, koulun johtaja. “Vanhempainyhdistys tuli luokseni ja kertoi, etteivät he ole lainkaan iloisia asiasta. Paikalle alkoi virrata paljon epäilyttävää ainesta.”

Farmacya pyörittää vakavasti sairaita ihmisiä kannabiksella yli 15 vuoden ajan hoitanut farmaseutti JoAnna LaForce. Hän otti yhteyttä vanhempainyhdistykseen, tarjosi esittelykierroksia liikkeeseensä, palkkasi turvahenkilökuntaa ja kielsi polttamisen paikoitusalueella. Farmacy, kuten muutkin liikkeet, kuuluu kauppakamariin ja sen johtaja on mukana kunnanneuvostossa.

“Olemme vain osa yhteisöä, osa naapurustoa. Meitä ei nähdä riskinä”, sanoi Los Angelesin tilannetta tyrmistyneenä seurannut LaForce. Hän omistaa Farmacy-liikkeet myös Venicessä ja Westwoodissa, ja ne toimivat kaupunkien säädösten mukaisesti.

Rakos on nykyään eräs Farmacyn arvokkaimmista tukijoista. Koska liike on alle 150 metrin päässä koulusta, kaupunki halusi sen muuttavan vuoden loppuun mennessä. Rakos kuitenkin pyysi kaupunginvaltuustoa tekemään poikkeuksen, jonka se tekikin. “Meistä oli tärkeää, että kaupunki tietää olevan olemassa liikkeitä, jotka eivät ole pelkästään kunnioitettavia, vaan jotka ovat myös kuunnelleet yhteisön tarpeita”, hän sanoi.

Los Angelesissa kiisteltyä säädösluonnosta on palloteltu valtuuston ja kaupunginsyyttäjänviraston välillä. Naapurustoaktiivit ja liikkeiden omistajat on pitkälti jätetty ulkopuolelle, he ovat saaneet sanoa sanansa ainoastaan julkisissa kuulemistilaisuuksissa. West Hollywoodin virkamiehet toimivat kuitenkin läheisessä yhteistyössä asukkaiden, omistajien ja poliisin kanssa.

West Hollywoodin säädökset rajoittavat sijainteja, joihin kannabisapteekin voi avata, määrittelevät turvallisuusvaatimukset, määräävät aukioloajoista ja kieltävät paikan päällä tapahtuvan kannabiksen käytön. Ne menevät pidemmälle kuin Los Angelesin säädösehdotus varmistaakseen, että kannabiskaupat ovat vastuullisia naapureita.

Liikkeiden on toimitettava lähiseudun asukkaille yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Ryöstöjen estämiseksi liikkeiden on talletettava joka päivä kaikki käteinen raha. Aseistamattomien vartijoiden on partioitava kahden korttelin säteellä liikkeestä estääkseen maleksimisen ja polttelun. “Me emme halua villin lännen tyylisiä ammuskeluja kannabiksen tai käteisen vuoksi”, Duran sanoi.

Kaupunki myös velvoittaa liikkeiden pyörittäjien tapaavan säännöllisesti viranomaisten kanssa keskustellakseen ongelmista. Nuo tapaamiset ovat nykyään hyvin lyhyitä. “Me menemme sinne kymmeneksi minuutiksi”, LaForce sanoi, “ja he sanovat – seriffi on paikalla – onko ongelmia? Ei. Mitään huolenaiheita? Ei.”

Kaupungin viranomaiset hätääntyivät äskettäin, kun Los Angelesin piirikunnan syyttäjä Steve Cooley sanoi uskovansa useimpien kannabisapteekkien olevan laittomia ja uhkasi nostaa niitä vastaan syytteitä. Mutta seriffi Lee Baca, joka on neuvonut kaupunkeja kieltämään kannabisliikkeet, sanoi pitävänsä West Hollywoodia mallitapauksena ja ehdotti jopa Los Angelesia ottamaan käyttöön samanlaiset säädökset.

Baca sanoi poliisiensa toimivan yhteistyössä kaupungin kannabisliikkeiden kanssa. “Tiedän niiden olevan läpinäkyviä ja uskon avaimen olevan siinä, että meidän väkemme voi mennä niihin koska tahansa ja tutkia niiden asiakirjoja”, hän sanoi. “Meitä kiinnostavat organisaatiot, jotka yrittävät sekoittaa lääkemyyntiin liikekaupallista myyntiä. Se on selkeästi laitonta.” West Hollywoodissa on neljä hyväksyttyä kannabisapteekkia, jotka kaikki sijaitsevat vilkkaalla Santa Monica Boulevardilla.

Don Duncan, alueen näkyvin lääkekannabiksen puolestapuhuja ja Americans for safe access -järjestön Kalifornian osaston johtaja, pyörittää vaatimatonta Los Angeles patients & caregivers group -apteekkia. Turvamies on aina paikalla liikkeen kannabiksenvihreän näyteikkunan edustalla. “Emme ole saaneet valitusta kolmeen vuoteen”, Duncan sanoi.

Farmacy, toisin kuin suurin osa muista kannabisapteekeista, pitää ovensa aina avoinna, kutsuen ohikulkijoita sisään tutustumaan liikkeen surffauksen ja Buddhan inspiroimaan ilmapiiriin. Alternative Herbal Health Services -apteekki kadun toisella puolella on hillitympi, sen ikkunaa koristaa värikäs luomukauppaa muistuttava kyltti. Kaupungin länsilaidalla sijaitsee Zen Healing Collective, jonka ikkunassa on jättimäinen neonhampunlehti. Viides kannabisliike, jonka kaupungin viranomaiset haluavat sulkea, Sunset Super Shop, on vertauskuvallisesti juuri oikealla paikalla Hustler Hollywoodin (seksiä) ja Whisky a Go Gon (rock’n'rollia) välissä.

Eräs asia vaivaa kuitenkin yhä West Hollywoodin virkamiehiä: se että ihmiset käyttävät hyväksi osavaltion lääkekannabislakeja ja ostavat kannabista yksinkertaisesti päästäkseen pilveen tai myydäkseen sitä edelleen. “Siellä notkuu paljon ihmisiä, joita me pidämme epätoivottavina henkilöinä, mutta emme kylläkään saa heistä paljonkaan valituksia yhteisöltä”, sanoi seriffi Dave Smith.

Duran uskoo että aidosti sairaiden turvallinen lääkekannabiksen saanti ja myynnin kontrolloinnin mahdollistaminen kaupungin taholta ovat painavampia asioita kuin haittapuolet. “Me olemme Sunset Stripin alkukoti”, hän sanoi. “Ihmiset ovat käyttäneet kannabista Sunsetillä 1920-luvulta asti. Se ei tule muuttumaan.”

Lähde:

http://www.latimes.com/news/local/la-me-weho-marijuana16-2009nov16,0,7678248,full.story

Yhdysvallat on laillistamassa kannabista kaikessa hiljaisuudessa

Tavallinen jointti voi pelastaa ihmishenkiä. Nyt katsotaan eteenpäin, jotta järjetön kieltolaki voitaisiin lopettaa.

Kun yritysmaailman journalismin Raamattuna pidetty Fortune-lehti tekee kansijutun otsikolla “Onko pilvi jo laillista?”, tietää siitä asioiden olevan muuttumassa Yhdysvalloissa. Sen tietää myös siitä, kun Barack Obaman Oikeusministeriö julkaisee pitkään odotetun muistion, jonka viesti on, ettei liittovaltion hallitus enää puutu lääkekannabisapteekkien toimintaan – niin kauan kuin se toiminta on osavaltion lainsäädännön hyväksymää. Tämä asia virallistettiin lokakuussa.

Kaiken lisäksi kyseessä ei ollut symbolinen ele. Kannabiksen lääkekäyttö – oli kyseessä sitten kemoterapian aiheuttama pahoinvointi, AIDS:iin liittyvä kuihtuminen, viherkaihi tai jokin muu syy – on nyt laillista 13:ssa osavaltiossa, mukaan lukien suurin niistä, eli Kalifornia. Ensi vuonna 13 muuta osavaltiota ovat aikeissa äänestää aiheesta tai muutoin seurata esimerkkiä. Viime viikolla Kalifornian lainsäädäntökomitea piti ensimmäiset istunnot. Ne eivät koskeneet ainoastaan lääkekannabiksen laillisena pitämistä, vaan myös kaiken kannabiksen dekriminalisointia. Kannusteena tähän olisivat massiiviset rahavirrat, jotka vararikossa oleva osavaltio voisi valjastaa käyttöönsä kannabisverojen myötä.

Aiheesta on tehty myös ovensuukyselyitä. Vuonna 1970 84 % amerikkalaisista halusi pitää kannabiksen laittomana. Nykyisin tämä luku on romahtanut 54 %:iin. Laillistamisen puolella olevien osuus on noussut 60-luvun lopun 18 %:sta nykypäivän 44 %:iin. Saman trendin jatkuessa suurin osa amerikkalaisista tulisi puolustamaan laillistamista jo Obaman ensimmäisen kauden lopussa. Läntisissä osavaltioissa 53 % haluaisi laillistaa ja verottaa kannabista jo tällä hetkellä. Laillistamista tukevat eniten nuoremmat ikäpolvet, “Obama-sukupolvi”, mutta tukea on alkanut kuulua myös republikaanisen puolueen riveistä.

Todellisuus on kuitenkin jo ovensuukyselyiden edellä. Matka Los Angelesiin voisi antaa sellaisen mielikuvan, että kannabis on jo laillista. Kaupungissa on yli 800 kannabiskauppaa ja Kalifornian osavaltiossa niitä on jo arviolta 7000 kappaletta. Se on monta kertaa enemmän kuin Hollannissa.

Kannabisluvan saaminen lääkäriltä on helpompaa kuin henkivakuutuksen ottaminen. Sen voi todeta lukemalla lehti-ilmoituksia, joissa mainostetaan konsultaatiota 200 dollarin maksua vastaan. Kannabiskauppoja löytyy joka lähtöön, parin pennin puulaakeista aina kapitalistiseen makuun sopiviin luksusmyymälöihin saakka. Lääkekannabisliiketoiminnasta haaveileville yksityisyrittäjille pidetään aiheeseen liittyviä seminaareja. Kaupoissa pidetään esillä jalostettuja lajikkeita, joiden avulla voidaan saavuttaa erityisesti räätälöityjä vaikutuksia: jotkut sopivat pahoinvoinnin lievittämiseen, toiset ruokahalun kiihottamiseen tai nukkumisvaikeuksiin; osa taas auttaa hereillä pysymiseen, elokuvien katselemiseen tai yleiseen rentoutumiseen.

Kannabiksen tärkeimmän aktiivisesti vaikuttavan ainesosan, THC:n määrä on paljon suurempi kuin aiemmin (joskaan väitteellä ei ole todellista pohjaa, vaan sekä vahvempia että miedompia lajikkeita on aina ollut olemassa, eikä merkittävää vahvuuden nousua ole ollut. Tälle esteensä asettaa jo kasvibiologia. -toim.huom.) Mutta koska kukaan ei ole koskaan kuollut kannabiksen yliannostukseen, on vaikea sanoa miksi sillä olisi merkitystä. Tietenkin jos henkilöllä on pitkä historia mielenterveysongelmien suhteen, ei aivojen kannabinoidireseptoreiden kanssa ole suositeltavaa leikkiä. Mutta sellaisten ihmisten ei kannattaisi käyttää myöskään muita huumausaineita, puhumattakaan liiallisesta alkoholinkäytöstä. Useimmille ihmisille vahvempi kannabis tarkoittaa ainoastaan sitä, että ainetta tarvitsee ottaa vähemmän toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi. Jos sattuu ottamaan liian paljon, todennäköisesti seurauksena on vain torkahtaminen sekä herääminen ilman krapulaa. Jos baarit alkaisivat myydä kannabista kaljan sijasta, rikostilastot romahtaisivat.

Amerikkalaiset – joille kannabiksen käyttö on lähestulkoon siirtymäriitin tasoinen tapahtuma yliopisto-opiskeluiden alkaessa – tietävät tämän, ja jossain vaiheessa he ovat lopettaneet teeskentelemästä muuta. Viimeiset kolme presidenttiä ovat polttaneet kannabista nuoruusvuosinaan, vaikkakin ainoastaan yksi heistä on kirjoittanut siitä avoimesti. Kun Obamalta kysyttiin Clintonin tapaan kannabissavun hengittämisestä, hän vastasi: “Eikös se ollut tarkoituskin”. Nuorten kannattajiensa järjestämässä online-konferenssissa ensimmäinen kysymys kuului, olisiko kannabiksen laillistaminen ja verottaminen hyvä asia valtion kassan kartuttamista ajatellen. Obama vain naureskeli aiheelle, mutta yli biljoonan dollarin vuosittaisen budjettivajeen jatkuminen saattaa jossain vaiheessa hyydyttää hymyn.

Yksi avain muutokseen on ollut huomion kiinnittyminen kannabiksen lääketieteellisiin ominaisuuksiin. Ihmiskunta on käyttänyt kannabista lääkkeenä vuosituhansien ajan. Sitä myytiin joskus Yhdysvalloissa Eli Lillyn lääkeyhtiön toimesta. Kun käyttö sallittiin myötätuntoisesti muutamalle henkilölle, huomattiin vahingossa kuinka vaaratonta se on. Se ei ollut kemiallista riippuvuutta aiheuttava, vaikkakin jonkinlaisia mietoja vieroitusoireita voi tulla pitkäaikaiskäyttäjille, jotka lopettavat käytön välittömästi. Sen sivuvaikutukset ovat minimaaliset verrattuna muihin vastaaviin käyttötarkoituksiin määrättyihin lääkkeisiin. Se on paljon vähemmän riippuvuutta aiheuttavaa kuin tupakka tai alkoholi. Se ei johda merkittävästi minkäänlaiseen antisosiaaliseen käytökseen, toisin kuin esimerkiksi metamfetamiini, kokaiini tai heroiini. Useat sen käyttäjistä ovat menestyviä ja tuottavia yhteiskunnan jäseniä, jotka vain valitsevat kannabiksen alkoholin sijaan iltaa rentouttamaan tai helpotuksena syöpähoidon kestämiseen.

Kun kiellämme AIDS-potilailta heidät hengissä pitävän työkalun, ratkaisemme asian kuoleman eduksi. Minulla on ystävä, joka ei olisi koskaan voinut käyttää hänet pelastanutta lääkitystä ilman kannabista. Se oli jossain määrin silmiä aukaiseva tarina, ja monilla muillakin ihmisillä on ollut samankaltaisia kokemuksia. Onko se porttihuume? Toki monet kovien huumeiden käyttäjät ovat polttaneet pilveä ensi alkuun. Mutta lähes kaikki heistä ovat aloittaneet alkoholilla, ja se ei ole laitonta.

Tietenkään mikään ei ole väistämätöntä. Poliisi valvoo sitä yhä ja sadattuhannet amerikkalaiset, suhteettoman suuri osa heistä tummaihoisia ja köyhiä, ovat sen vuoksi vankilassa. Los Angelesin epäonnistuminen säädellä riittävästi sen satoja kannabiskauppoja saattaa johtaa niiden yhteyksiin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Siitä voisi tulla takaisku, joka kriminalisoisi uudelleen koko toiminnan.

Asiaa täytyy seurata pari vuotta, jonka aikana selvinnee, toteutuvatko nämä pelot vai käykö asiassa toisin. Luultavasti laillistamista seuraavan vuosikymmenen aikana kannabiksen kieltolaista tulee yhtä outo menneisyyden asia, kuin alkoholin kieltolaista on tullut. Loppujen lopuksi tarpeettomat kieltolait kaivavat maata ainoastaan itsensä alta. Ja tällä hetkellä miljoonat syöpä- ja HIV-potilaat ovat laillistamisen puolella. Samaan aikaan jotkut epätoivoiset hallituksen osastot etsivät, mitä verottaa seuraavaksi. Asia voi mennä jopa vielä pidemmälle: pian kannabis saattaa olla tupakointiakin hyväksyttävämpää.

Tabujen tarve on toki ikuinen, mutta tabujen kohteet muuttuvat jatkuvasti. Tupakan aikakausi saattaa elää viimeisiä hetkiään ja kannabiksen vuosituhat voi olla juuri alkamassa.

Lähde:

http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/us_and_americas/article6897958.ece

Lääkekannabiksen historiaa lyhyesti

Kuluvan kuun 19. päivänä Yhdysvaltojen oikeusministeriö ilmoitti, että tästedes liittovaltion syyttäjät eivät tule käymään lääkekannabiksen käyttäjien ja levittäjien kimppuun, mikäli nämä noudattavat voimassaolevia osavaltion lakeja, vahvistaen näin Obaman hallinnon aiemmin tänä vuonna vihjaaman käytännön.

Tällä hetkellä 13 osavaltiota sallii lääkärien suosittavan lääkekannabista potilailleen, jotka kärsivät vaivoista AIDSista glaukoomaan, ja lisäksi Marylandin osavaltiossa lääkärin suositus pienentää rangaistusta, mikäli potilas joutuu syytetyksi. Tähän saakka nämä lait eivät kuitenkaan ole tuoneet turvaa liittovaltiolta.

Mikäli pilvipääprofessorit joskus alkaisivat luennoida lempiaiheensa lääkinnällisestä historiasta, kurssimateriaalista muodostuisi yllättävän laaja. Niinkin varhaisessa vaiheessa kuin vuonna 2737 eaa. salaperäinen Kiinan keisari Shen Neng suositti kannabisteetä kihdin, reumatismin, malarian sekä – ihme ja kumma – huonomuistisuuden hoitoon. Kasvin suosio lääkkeenä levisi ympäri Aasian ja Lähi-Idän aina Afrikan itärannikolle asti, myös eräät Intian hindulaisuuden lahkot käyttivät kannabista uskonnollisiin tarkoituksiin ja vähentämään stressiä. Muinaiset tietäjälääkärit määräsivät kannabista moninaisiin syihin, kivunlievityksestä korvasärkyyn ja synnytyksen helpottamiseen. Nämä lääkärit varoittivat lisäksi kannabiksen liikakäytöstä, uskoen että liian suuri kulutus aiheutti impotenssia, sokeutta ja “paholaisten näkemistä”.

1700-luvun lopulle tultaessa varhainen yhdysvaltalainen lääketieteen kirjallisuus suositteli hampunsiemeniä ja -juuria tulehtuneen ihon hoitoon, pidätyskyvyttömyyteen ja sukupuolitauteihin. Irlantilainen lääkäri William O’Shaughnessy oli ensimmäinen, joka popularisoi kannabiksen lääkekäytön Englannissa ja Amerikassa. Toimiessaan Englannin Itä-Intian kauppakomppanian lääkärinä, hän huomasi että kannabis helpotti reumatismin aiheuttamia kipuja ja oli käytännöllinen vesikauhun, koleran ja jäykkäkouristuksen aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun hoitamisessa.

Suuri muutos amerikkalaisten asenteissa pilveä kohtaan tuli 1800-luvun lopulla, jolloin 2-5 % Yhdysvaltain kansalaisista oli tietämättään riippuvainen morfiinista, suositusta ja salaisesta patentoitujen lääkevalmisteiden ainesosasta, jotka tunnettiin värikkäillä nimillä kuten “Koko kansan hoitolinimentti ihmiselle tahi eläimelle” ja “Tohtori Fennerin kultainen helpotus”. Estääkseen suuremman osan valtiosta ajautumisen morfiinin aikaansaamaan kultaiseen helpotukseen, hallitus esitteli Puhtaan ruoan ja lääkkeiden asetuksen vuonna 1906, luoden näin FDA:n, ruoka-aineista ja lääkkeistä vastaavaan hallintoelimen. Vaikka se ei koskenutkaan kannabista, tuoden ainoastaan oopiumin ja morfiinin levityksen lääkärien kontrolliin, kemikaalien säännöstely oli joka tapauksessa suuri muutos amerikkalaisessa lääke- ja huumepolitiikassa.

Kesti vuoteen 1914 asti, kunnes huumeiden käyttö luokiteltiin rikolliseksi toiminnaksi Harrisonin asetuksen nojalla. Kiertääkseen osavaltioiden oikeuksia sääteleviä lakeja, tämä asetus sääti veron unikosta ja kokapensaasta saataville huumeille: aineiden ei-lääkinnälliselle käytölle asetettiin vero, joka oli huomattavasti korkeampi kuin itse nämä aineet, ja jokaista veroa maksamatonta aineita käyttänyttä rangaistiin. Vuoteen 1937 mennessä 23 osavaltiota oli tehnyt myös kannabiksesta laitonta; osa estääkseen entisiä morfiiniaddikteja siirtymästä tämän aineen käyttäjiksi, osa vastaiskuna meksikolaisia maahanmuuttajia vastaan, joista osa toi kannabiksen käytön mukanaan. Samana vuonna 1937 liittovaltion hallinto ajoi läpi Marihuanan verolain, joka teki kannabiksen ei-lääkinnällisestä käytöstä rikollista. Ainostaan linnunsiementeollisuus, joka esitti hampunsiementen antavan lintujen höyhenpeitteelle erityisen kiillon, sai erivapauden, ja yhä tänäkin päivänä linnunsiementen tuottajien sallitaan tuovan maahan steriloituja hampunsiemeniä.

Kannabiksen rikolliseksi tekemisen jälkeen yhä ankarampia lakeja säädettiin, ainoana poikkeuksena toisen maailmansodan aika, jolloin USA:n hallinto istutti valtavia hamppusatoja turvatakseen laivaston köysistön saannin, korvaten Aasian hampputarjonnan, jota hallitsi Japani. 1950-luvulla kongressi hyväksyi Boggsin asetuksen ja Narkoottisten aineiden kontrolliasetuksen, jotka esittelivät vähimmäisrangaistukset huumerikollisille, mukaan lukien kannabiksen hallussapitäjät ja levittäjät.

1970-luvulla tapahtuneesta pilvilakien höllentämisestä välittämättä seuraavan vuosikymmenen Reaganin hallinnon ankarat huumelait koskivat myös kannabista. Kaikesta huolimatta pitkän aikavälin suuntaus on ollut kohti lievempää. Kaliforniasta tuli ensimmäinen lääkekannabiksen sallinut osavaltio vuonna 1996, ja tusinan verran osavaltioita on seurannut perässä. Arvostelijoiden mukaan lääkekannabiksen laillistaminen on saanut aikaan pilvialakulttuurin kasvun lääkekäytön hyväksyneissä osavaltioissa. Los Angelesin piirisyyttäjä Steve Cooley on arvioinut, että pelkästään kaupungin alueella on noin tuhat laitonta kannabiskauppaa. Ja vaikka oikeusministeriön äskettäin esittelemä käytäntö estää iskemästä laillisen kannabisreseptin omaavien kimppuun, kaikki muut polttelijat riskeeraavat yhä syytetyksi joutumisen.

Lähde:

http://www.time.com/time/health/article/0,8599,1931247,00.html

Kannabislääkintä ja tiede

Tieteen kiinnostus kannabista kohtaan on lisääntynyt ja lisääntyy entisestään päivä päivältä, ja se on sairaiden etu.

Huolimatta kannabiksen aiheuttamasta polemiikista Kalifornian osavaltion pääkaupungin Sacramenton kaupungintalolla sekä Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C.:ssa, maailmanlaajuinen tiedeyhteisö on viime aikoina tutkinut ainetta lisääntyvällä mielenkiinnolla. Paikalliset potilaat ja lääkärit ovat erittäin innostuneita THC:n mullistavista mahdollisuuksista lääkeaineena.

Sacramentossa on kohtalaisen suuri lääkekannabisyhteisö, jossa on mukana potilaita, avuntarjoajia ja tutkijoita. Jotkin lääkekannabisapteekit toimivat suoraan yhteistyössä potilaiden ja lääkäreiden kanssa, pienentäen kuilua lääketieteellisen tiedon ja sosiaalisen tuen välillä.

Sacramenton asukas Thomas Coy on työskennellyt yhdessä Capitol Wellness -lääkekannabisapteekin kanssa sen avautumisesta lähtien, vuodesta 2004. Hän on HIV:n/AIDS:n kanssa elävä 28-vuotias aktivisti.

“Kannabis on auttanut minua valtavasti”, hän sanoi. “Olen ollut mukana lääkeohjelmissa ja -kokeissa vuodesta 1983 lähtien.”

Kannabis auttaa Coyta elämään tautinsa kanssa ja selviämään monista sen aiheuttamista oireista. Neljän jointin polttaminen päivittäin ehkäisee kohtauksia, helpottaa pahoinvointia, taistelee keuhkokuumetta vastaan ja lisää ruokahalua.

“Ilman lääkekannabista olisin kuollut”, Coy sanoi. “Lääkäreiden mielestä olen elävä ihme.”

Huolimatta terveydentilastaan, jota monet pitäisivät toimintakykyä haittaavana, Coy viettää aktiivista elämää ja johtaa tukiryhmiä. Viimeksi hänen HIV/AIDS-ryhmänsä oli yhdistetyllä telttailu- ja lauttaretkellä.

Coy avustaa potilaita sekä sosiaalisesti että lakiasioissa, ja on ollut useita vuosia mukana potilaiden oikeuksia ajavassa järjestössä Americans for Safe Access:ssa. Hän on todistanut lukuisia kertoja liittovaltion ahdistelemien potilaiden ja kannabiskerhojen puolesta.

“Minä ilmestyn paikalle ja kohotan ääntäni”, hän sanoi. “Ilmoitan, että ‘tämä on lääkettä, näpit irti siitä’.”

Coyn kaltaiset potilaat ovat yleinen näky lääkekannabisapteekeissa ja joukkokokouksissa, sekä marsseilla, joissa he taistelevat oikeudestaan lääkitä itseään AIDS:a, syöpää, MS-tautia, fibromyalgiaa, glaukoomaa ja muita tauteja vastaan. Lista on pitkä.

Kannabista koskevat lääketieteelliset tutkimukset ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa, ja lääkäri Frank Lucido on seurannut tätä kehitystä.

Lucido on toiminut yleislääkärinä kolmekymmentä vuotta. Alkaen vuodesta 1996, jolloin lääkekannabis sallittiin Kaliforniassa, hän on ollut rohkeasanainen ja arvostettu yrttilääkityksen puolestapuhuja.

“Aloin perehtyä aiheeseen heti, kun lääkekannabiksesta tuli laillista”, hän kertoi Sacramento Press -lehdelle. “Jokainen lääkäri tietää, että hänellä on parisenkymmentä todella kovilla olevaa potilasta, jotka voisivat hyötyä suuresti lääkekannabiksesta.”

Lucidon opiskellessa lääketiedettä 70-luvulla lääkärit eivät ottaneet selvää kannabiksesta ja tiedossa oli vain sen väitetty suuri potentiaali väärinkäyttöön.

“Meidän tuntemamme kannabiksen vaarat olivat paisuteltuja”, hän sanoi. “Me kaikki näimme opiskelijatovereidemme käyttävän kannabista ja suoriutuvan silti erittäin hyvin.”

Lucidon kiinnostus heräsi uudelleen, kun Kalifornian Proposition 215 -lääkekannabislakialoite tuli äänestettäväksi. Hän kuuli huhuja, että kannabiksella oli joitakin epämääräisiä lääketieteellisiä hyötyjä, ja alkoi tutustua tutkimuksiin saadakseen selville miten kannabis itse asiassa vaikutti.

“On vielä paljon asioita joita emme tiedä, mutta tiedämme sen, että on olemassa vähintään 70 aktiivista kannabinoidia sekä useita CBD-yhdisteitä”, hän sanoi.

Kannabinoidit ovat se “juttu” kannabiksessa, jotka saavat ihmiset pilveen. Ne ovat kemikaaliryhmä, joka matkii ihmisaivojen luonnostaan tuottamaa ainetta, anandamidiksi kutsuttua kannabinoidia. Joka puolella kehoa ja aivoja on anandamidireseptoreita. Kannabiksessa on monenlaisia kannabinoideja, mutta valtaosa on delta-9-tetrahydrokannabinolia, joka tunnetaan lyhyemmin nimellä THC.

Yleisesti ottaen hampun voimakkuus on suoraan verrannollinen THC-pitoisuuteen, ainakin mitä tulee sen rentouttaviin ominaisuuksiin. THC voi toimia unenedistäjänä, kivunlievittäjänä, tulehduksenhelpottajana, pahoinvoinninvähentäjänä, ruokahalunkiihottajana, lihasrelaksanttina ja, ehkä yleisimmin tunnettuna,  antidepressanttina.

CBD on lyhenne kannabidiolille, aineryhmälle kannabiksessa, joka on vielä hieman tutkimatonta aluetta. Meneillään olevissa tutkimuksissa CBD-yhdisteillä on havaittu viruksia torjuvia ja jopa kasvaintenvastaisia  (jopa kasvaimia supistavia) ominaisuuksia. Kyllä, tämä tarkoittaa, että kannabis voi auttaa ehkäisemään syöpää, UCLA:n viimeaikaisten tutkimusten mukaan.

“Noin kaksi tai kolme vuotta sitten ilmoitettiin, että kannabis ei lisää syövän riskiä, ja lisäksi huomautettiin ohimennen, että tietyllä annostuksella se voisi toimia jopa syövältä suojaavasti”, Lucido sanoi. Hänen mukaansa lukuisat muut tutkimukset, joissa kannabista on menestyksekkäästi käytetty pienentämään kasvaimia hiirillä, on jätetty huomiotta huolimatta niiden tuloksista. (Tai juuri tulosten vuoksi -toim.huom.)

On yleisesti tiedossa, että kannabiksen yliannostukseen ei voi kuolla, kuolettavan annoksen ollessa satoja kiloja 15 minuutin sisällä nautittuna. On kiinnostavaa, että kannabinoidireseptoreja ei ole medulla oblongatan alueella, eli siinä osassa aivoja, joka kontrolloi hengitystä ja muita elintärkeitä toimintoja.

“Se tarkoittaa, että jos joku onnistuu polttamaan ‘tuhoisan’ annoksen, hän tulee erittäin uniseksi, mutta ei kuole”, Lucido sanoi.

Vaikka kannabikseen kuoleminen onkin mahdotonta, polttamisella on muita sivuvaikutuksia. Tärkein niistä on sivuvaikutus, joka ei ole sivuvaikutus lainkaan: pilveen tulo. Kannabiksen psykoaktiivinen vaikutus voi olla joko euforinen (miellyttävä) tai dysforinen (epämiellyttävä). Jotkut ihmiset pitävät aineen vaikutuksista, jotkut eivät. Jos dysforisia vaikutuksia kokevat henkilöt käyttävät kannabista helpotuksena vakavaan sairauteen, he voivat päästä eroon epätyytyväisyydestään ja jopa tulla immuuneiksi “pilvelle”, kuten useat lähteet todistavat.

Kannabiksen polttaminen voi myös ärsyttää keuhkoja, mutta tämä voidaan välttää käyttämällä ainetta syömällä tai höyrystämällä se.

Kannabiksen lääketieteellisen käytön mahdollisuuksien ollessa hyvin laajoja, on vielä melko epätavallista, että lääkärit antavat potilaille tavanomaisia suosituksia käyttää ainetta.

“On kaksi syytä miksi useimmat lääkärit epäröivät suosittaa kannabista”, Lucido sanoi. “He joko eivät tiedä aineen lääketieteellisistä ominaisuuksista, tai sitten he pelkäävät lääkekurin ja lain valvojia. Pidän itselläni erittäin korkeita standardeja, ja jouduin silti lääketieteellisen lautakunnan tutkittavaksi.”

Yksityislääkäri Lucido kertoi seulovansa potilaitaan tiedustelemalla heiltä vahvistavia todisteita heidän tilastaan. Hän esittää kaikille alle 21-vuotiaille kaksi kysymystä. Ensiksi: “Asutko yhä kotona?” ja toiseksi: “Salailetko sitä vanhemmiltasi?” Hänen mukaansa tämä siivilöi noin 90 prosenttia nuorista hakijoista.

Vaikka kannabiksella voi olla huomattavia vaikutuksia terminaalisen sairauden kanssa elävien henkilöiden elämään, ovat nämä tapaukset melko harvinaisia. Yleisemmin potilaat hakevat hoitoa henkisiin paineisiin ja fyysisiin kipuihin. Lucido suoritti viime vuonna kyselyn 1045 potilaalleen, josta selvisi että heistä 61 % hoiti kroonista kipua, 7 % ahdistuneisuutta, 6 % migreeniä, 4,4 % ruoansulatusvaivoja (ummetusta, pahoinvointia, anoreksiaa) ja 3,4 % masennusta. Useat muut sairaudet muodostivat loput 18 %.

Tuoreet tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti uusia lääketieteellisiä käyttötarkoituksia kannabikselle. Kalifornian yliopiston lääkekannabistutkimuskeskuksen (CMCR) jatkaa koko ajan eri puolilla osavaltiota tutkimuksia THC:n vaikutuksista mm. selkäydinvammoihin ja MS-taudin lihashäiriöihin. Lucido kertoi äskettäin kuulleensa eräästä mielenkiintoisesta tämän aistillisen yrtin sovelluksesta: naisten libidon kohottaminen. Estottomat ja kevytkenkäiset kannabista polttavat naiset olivat keskeisiä pelotteluhahmoja “ruohohulluus”-propagandan alkuaikoina, ja nyt uudet tutkimustulokset ovat todella osoittaneet että kannabiksen seksuaalisesti kutsuvia vaikutuksia voidaan käyttää stimuloimaan uinuvaa libidoa.

Kannabiksen lääkinnällisten ominaisuuksien tieteellinen tutkiminen on tuottanut lupaavia tuloksia. Paikallisen, valtakunnallisen ja maailmanlaajuisen huomion lisääntyessä tutkimukset vaikuttavat jatkavan kasvuaan.

Lähde:

http://www.sacramentopress.com/headline/12293/The_science_of_THC_medicine

Lääkekannabis muuttuu isoksi liiketoiminnaksi Israelissa

Kuinka Yohai Golan-Gild siirtyi psykedeelisten bileiden järjestämisestä lääkekannabiksen tuottajaksi Israelissa? Ja vielä terveysministeriön täydellä tuella?

“90-luvu oli kemikaalien kultaista aikaa”, Golan-Gild sanoo. “Jokaisella metsän aukiolla oli ihmisiä nauttimassa ekstaasia ja LSD:tä, tanssien kuin viimeistä päivää. Ihmiset eivät menneet naimisiin ellei vieraille olisi voitu luvata pillereitä. Tuhannet protestoivat Rabinin aukiolla vaatien meitä kaikkia antamaan transsille mahdollisuus.

Yleinen tunnelma oli odottava, aivan kuin jotain tulisi muuttumaan. Israelissa ihmiset pitivät juhlimisesta, mutta eivät niinkään siitä maksamisesta. Menetin miljoonia, romahdin taloudellisesti, ja tässä tilanteesta löysin sitten itseni Kaliforniasta. Nopeasti omistinkin jo kolme kasvatustilaa lääkekannabikselle, kunnes yllättäen kuusi kuukautta sitten sain puhelinsoiton amerikkalaiselta  ystävältäni Rick Doblinilta.

Golan-Gildin valitsema polku edustaa hiljaista, mutta kiehtovaa vallankumousta, jonka Israelin yhteiskunta on kokenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 1999 terveysministeriö laillisti kannabiksen käytön potilaille, jotka kärsivät vakavista oireista kuten esimerkiksi kivuista, pahoinvoinnista ja ruokahalun katoamisesta.

Kun kannabiksen kasvatuksesta tuli laillista, lääkekannabiksen käyttäjien määrä nousi vuoden 2000 kahdesta yli 700:aan tänä päivänä. Luvun oletetaan nousevan 1200:aan kolmen kuukauden sisällä.

Kannabiksen kasvatus on lähellä läpimurtoa taloudelliseksi kultakaivokseksi, ja potentiaalista kiinnostuneet yrittäjät parveilevat toiminnasta innostuneena sen ympärillä. Kannabistuotteiden käyttö, joka oli siis täysin kiellettyä kymmenen vuotta sitten, on tulossa säännellyksi ja voi loppujen lopuksi saavuttaa jopa lääkkeen määritelmän.

“Määrään neljäkymmentä uutta reseptiä kuukausittain keskimääräisen reseptin ollessa 100 g per potilas kuukautta kohden”, tohtori Yehuda Baruch, Bat Yamissa sijaitsevan psykiatrisen hoitolaitoksen Abarbanelin omistaja, kertoo. Baruch on myös terveysviraston nokkamies lääkekannabisresepteissä.

Aiemmin mainittu vallankumous ei ole vielä tullut tiensä päähän ja lääkekannabiksen käyttö on parhaillaan harmaalla alueella. Terveysministeriön luvalla käyttö on täysin laillista, mutta siihen suhtaudutaan väheksyvästi. Baruch, ainoa reseptien toimittaja, on virastossa vain osa-aikaisena työntekijänä ja monet potilaat joutuvatkin odottamaan, että Baruch siivoaa kalenteriaan uusiakseen potilaidensa reseptit.

“Baruch ruuhkautuu jo nyt reippaasti. Mitä oikein tapahtuu syyskuussa, kun saavutamme 1200 lääkekannabiksen käyttäjän rajan?” kysyy Tel-Avivin asukas Liat Benny (37), joka sairastaa harvinaista geneettistä poikkeamaa, ja jolle on määrätty kannabista kipujen lievitykseen. Hän on hiljattain perustanut voittoa tuottamattoman yhdistyksen, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomio kannabiksen lääkekäyttöön. Aivan samalla tavoin kuin mihin tahansa muuhun lääkkeeseen.

“Taistelumme on ennakkoluuloissa lilluvaa virastoa vastaan”, hän sanoi. “Stigma on lyöty kun ajatellaan, että lääkekäyttäjät ovat sekaisin tai pilvessä. Mutta me emme ole sellaisia. Minulle kannabis korvaa muita lääkkeitä, ja se tuo takaisin toimintakykyni. Älä vertaa minua terveeseen ihmiseen, joka käyttää”. Hän lisäsi, että oli monesti törmännyt lääkäreihin sekä hoitajiin erilaisissa tapahtumissa vetäessään puhetta. He olivat reagoineet asiaan kikattamalla, ja pyysivät, että ottaisin itsestäni valokuvan kasvin vieressä.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että Bennyn valitukset eivät kohdistu Baruchiin. Päinvastoin, potilaat hurraavat terveysministeriölle, ja nimenomaan Baruchille heidän rikkoessaan perinteistä tietämättömyyden verhoa lääkekannabiksen kohdalla. Lääkäri Itay Gur-Arieyh, Sheban sairaalan kipupoliklinikan johtaja sekä Israelin kipuyhdistyksen jäsen, sanoo, että Baruch on oikeilla jäljillä, mutta asia täytyy pystyä säännöstelemään täydellisesti.

Jopa kymmenen kasvia

Lääkekannabiksen ongelmallinen luonne ilmenee parhaiten sen tuottamisessa. Terveysministeriön komitea, joka päätti lääkekannabiksen sallimisesta vuonna 1999, sopi, että lääkettä annettaisiin vain potilaille, joilla on äärimmäisiä oireita ja/tai oireiluista johtuvien kipujen hoitoon. Komitealla oli kuitenkin vaikeuksia määrittää, kuinka potilaat saisivat lääkkeensä. Lääkettä ei vielä tuolloin kasvatettu laillisesti Israelissa.

Kuitenkin vuonna 2005 kymmenelle ihmiselle kirjoitettiin resepti lääkekannabikseen, ja Benny oli yksi heistä. Ministeriö antoi heidän vapaasti kasvattaa kymmentä kannabiskasvia ja pitää hallussaan 200 g jalostettua tuotetta. (Ajatelkaapa mitä tapahtuisi, jos lääkärisi kirjoittaisi sinulle reseptin lääkkeeseen, joka sinun pitäisi itse tuottaa).

Tämä ei ollut kuitenkaan ainoa ongelma. Kannabiksen tuottaminen vaatii jonkin verran fyysistä suoritetta ja myös aikaa. Ensimmäiset reseptin saaneet olivat kaikki kuolemansairaita, joten tämä aiheutti kieron käänteen, vaikkakin tahattomasti. Aiempi vastaava tapaus ei ole kaukaa. Yossi Bozaglo oli yksi ensimmäisiä lääkereseptin saaneita. Hänet sittemmin tuomittiin vuonna 2001, koska hän oli yrittänyt ostaa kannabista diileriltä. Kyseinen tapaus teki hyvin selväksi sen, että ministeriön täytyy ottaa vastuulleen lääkkeen tuotanto.

Sitten “hymynaama” saapui. Tällä nimellä potilaat kutsuivat miestä, joka haluaa pysyä tänäkin päivänä tuntemattomana. Hän oli ottanut yhteyttä ministeriöön ja kertonut voivansa tuottaa kannabista potilaille. Jossain pohjoisessa hän ja hänen perheensä ovat tuottaneet kannabista luvallisesti jo neljä vuotta. Koska lääkettä oli tarjolla, kiitos hymynaaman, tuloksena oli potilaiden dramaattinen lisääntyminen. Kasvatustilassaan hänellä on tusinoittain kasveja, jotka on kaikki nimetty potilaiden mukaan. Potilaiden, joita lääkittiin kannabiksella ja jotka ovat sittemmin menehtyneet.

Potilaat käyvät miltei päivittäin pienessä telavivilaisessa asunnossa hakemassa lääkkeensä hymynaamalta ja hänen yhdistyksensä (“Tikkun Olam”) muilta vapaaehtoisilta. Näiden savukkeiden jakelu, edistyneemmällä klinikalla ja yhteiskunnan siunauksella, on ehkäpä kaikkein epätodellisin ja sydäntä lämmittävin näky, johon voi törmätä. Se on valovuosien päässä sairaaloiden syöpäosastoilta.

Hymynaama jakaa helpotusta pyörätuolissa liikkuville Parkinson-potilaille, Crohnin tautia poteville ja syöpäpotilaille. He kaikki polttavat yhdessä ulkona. Yli 70-vuotiaat potilaat nousevat yht’äkkiä tuoliltaan ja alkavat liikkua ympäriinsä. Eräs lapsi, joka sairasti Touretten oireyhtymää ja joutui lopettamaan koulunsa muiden kiusaamisen takia, lopetti kiroilun, meni takaisin kouluun, ja on nyt elämänsä ensimmäisessä parisuhteessa. Kaikki tämä lääkkeen ansiosta. Kaikilla on hymy naamallaan. Kannabis, jota he saavat, on paljon laadukkaampaa kuin kadulla myytävä laiton tuote.

Luvan saaminen kannabiksen jakeluun todistaa hiljaista vallankumousta. Aluksi vain hymynaama oli oikeutettu käsittelemään lääkettä ja tekemään siitä jointteja. Sittemmin suosion kasvaessa, Baruch myönsi luvat useille yhdistyksen jäsenille. Loppujen lopuksi nämä ihmiset saivat luvan jaella lääkettä ympäri maata.

Hymynaama ei saa mitään korvausta yhteiskunnalta kannabiksen tuottamisesta, eivätkä potilaatkaan maksa siitä mitään. On kuitenkin kaikille selvää, ettei tilanne kysynnän kasvaessa ja tuotantoon uppoavien rahamäärien noustessa voisi jatkua tällaisena.  Tohtori Gur-Arieyh sanoi, että “maksu on oltava”. “Se, kuka tämän kaiken kuitenkin maksaa, olkoon se vaikka yhteiskunta, terveysjärjestöt tai potilaat, on toinen kysymys”. Baruch terveysjärjestön edustajana on samaa mieltä Gur Arieyhin kanssa ja onkin jo alkanut suunnitella rahoitusjärjestelmää.

Lääkekannabis, yhdistelmä avuttomia potilaita ja uuden tuulahduksen tuova lääke alkoi kiinnostaa monia yrittäjiä. Puhelinsoitto, jonka Yohai Golan-Gild sai vuosi sitten, oli hänen amerikkalaiselta ystävältään Rick Doblinilta. Rick on MAPS:in (Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies) perustaja. Yhdistys suosii näiden aineiden käyttöä lääketieteessä ja tutkimuksessa. Kun Doblin kuuli käynnissä olevasta vallankumouksesta Israelissa, hän otti äkkiä yhteyttä ystäväänsä Golan-Gildiin, joka oli tapahtumahetkellä Kaliforniassa.

Viime viikolla Baruch ja muita ministeriön edustajia vierailivat Golan-Gildin ja kahden hänen avustajansa rakentamissa kasvatustiloissa. Alkuinvestointi olisi miljoona shekeliä (1 shekel = 0,256 dollaria). Kasvatustilojen sijainti pyydettiin pitämään varkautta silmällä pitäen salassa. He ovat nyt toinen lääkekannabiksen tuottaja. Terveysministeriö, joka pitää mahdottomana tukeutua vain yhteen kasvattajaan, aikoo lisätä laillistettujen lääkekannabiksen tuottajien määrää viiteen tai kuuteen. Baruchin mukaan nämä luvut tulevat nousemaan niin, että ne riittävät kaikkeen lääketuotantoon.

Ensimmäisellä kerralla potilaat saisivat lääkkeensä ilmaiseksi, mutta heiltä alettaisiin periä maksua hetken kuluttua. “Maailmassa on yli 160 eri variaatiota kannabiksesta ja jokaisella niistä on omat sivuvaikutuksensa”, sanoo Golan-Gild ja lisää mielissään: “Pystyn valitsemaan juuri oikean lääkkeen tietylle potilaalle, vaikkapa uupumusta aiheuttavan, yhden piristävän aamuksi ja yhden joka tuo kunnon erektion”.

Baruch näkee Israelin markkinoiden potentiaalin kurottuvan kymmeniin tuhansiin lääkekannabiksen käyttäjiin. Heistä jokainen maksaisi 5-10 NIS (1 NIS eli shekel = 0.256 dollaria) grammalta tai 5000–10000 NIS per henkilö / vuosi. Joka tapauksessa Golan-Gild väittää, että gramman kasvattaminen maksaisi 15 NIS (1 shekel = 0.256 $). Siis enemmän, mitä Baruch olettaa hänen potilaidensa maksavan. Erotus täytyisi hänen mukaansa kustantaa terveysministeriön varoista. Vähän samaan tapaan kuin julkisen terveydenhuollon lääkkeet.

Kannabiksen rahoittaminen julkisista varoista vaikuttaa kaukaa haetulta. Ottaen huomioon, että monet  terveysvirastot  ovat parhaillaan kehittelemässä täydentäviä vakuutuksia, jotka tuottaisivat tuloja, ja jotka tarjoisivat vaihtoehtoisia terapioita, näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Tällä välin Golan-Gild aikoo avata kolme “armolaitosta”, kuten hän niitä kutsuu, Jerusalemiin, Tel Aviviin ja Ra’ananaan. Potilaat eivät ainoastaan pystyisi polttamaan jointteja, vaan voisivat sen lisäksi osallistua lisämaksua vastaan jooga/pilates -kursseille, sekä saamaan koulutusta kannabiksen oikeanlaisesta käytöstä.

Valovuosien päässä kaikista näistä aloitteista pienessä yksinkertaisessa Tel Avivilaisessa asunnossa “Tikkun Olam” -ryhmä jatkaa kannabiksen jakamista ilmaiseksi, ja vaatii, että potilaat eivät maksaisi sitä omista rahoistaan.

Mässyt

Kun kannabis hyväksyttiin lääkekäyttöön vuonna 1999, se tarkoitettiin alunperin AIDS- ja syöpäpotilaille. Tänä päivänä sitä käytetään osana hoitoa aikaisemmin kuin ennen, ja moniin sairauksiin kuten Parkinsoniin, Touretten syndroomaan, multippeliskleroosiin, kipukroonikoille ja PTSD-oireista kärsiville. Lääkemarkkinat ovat myös allekirjoittamassa kannabiksen vaikutukset lääkekäytössä.

Hadassah Ein Keremin sairaalassa luuydinsiirto-osastolla potilaat, mukaan lukien lapset ja vauvat,  hoidetaan öljytipoilla, jotka on jalostettu kannabiksesta. “Sillä ei ole sivuvaikutuksia ja se on hyvin tehokas potilaita hoidettaessa”, sanoi osaston johtaja professori Reuven Or. “Sanoisin, että se on toimiva 80 % tapauksista, mikä on paljon.”

Professori Or jatkaa: “Se kiihottaa ruokahalua sekä vähentää pahoinvointia ja oksentamista. Tällä on suuri merkitys syöpäosastolla. Sillä on myös tulehdusta lievittäviä ominaisuuksia, jotka auttavat infektioissa tai säteilyn aiheuttamissa tulehduksissa iholla. Kaiken tämän ohella kannabis helpottaa potilaiden kestämistä hoidoissa. Se parantaa heidän mielialaansa ja vähentää depressiota. Nämä ovat tärkeitä ominaisuuksia taistelussa potilaan sairautta vastaan.”

Kannabiksella hoidettavista potilaista noin puolet ovat syöpäpotilaita ja neljännes kärsii kroonisista kivuista.

Monikäyttöinen lääke

Kuusivuotiaana Liat Benny alkoi kärsiä kivuista, jotka vuosien myötä kovenisivat ja leviäisivät. Lopulta lääkärit diagnosoivat hänellä harvinaisen autoimmuunihäiriön, joka vahingoittaa verisuonia, silmiä ja niveliä.

Benny kuvailee päivän joka tunti tulevia kipuja “järkyttäviksi puukotuksen tunteiksi”. Kolme vuotta sitten Bennyn oikea silmä poistettiin kirurgisesti ja vaikka hänellä on vielä näkö tallella vasemmassa silmässä, hän kertoo näön olevan rajoittunut ja utuinen. Hän on läpikäynyt useita operaatioita, hoitoja ja laitoshoitoja morfiinipohjaisten hoitojen lisäksi, mutta hänen sairautensa on pahentunut siihen pisteeseen, että työnteolle tuli laittaa stoppi.

Kymmenen vuotta sitten Bennyn isä kertoi hänelle lääkekannabiksesta ja kolme vuotta sitten hän törmäsi yhteisöön “Tikkun Olam”. Tänään hän on yksi terveysministeriön luvan saaneista lääkekannabiksen käyttäjistä. Benny myös luennoi aiheesta. Hän koittaa houkutella itsepäisiä lääkäreitä unohtamaan väärät käsityksensä ja jakaa sanomaa lääkekannabiksesta muille potilaille.

“Elän loppumattoman kivun kanssa, joka saavuttaa luvut kahdeksasta yhdeksään kymmenen ollessa korkein mahdollinen kivun määrä”, kertoo Benny.

“Kannabiksen polttaminen antaa minulle mahdollisuuden puhua kanssasi ja kuulostaa johdonmukaiselta, vaikken olisi nukkunut silmäystäkään viime yönä”, hän sanoo ja jatkaa: “Kannabis on monikäyttöinen lääke, jonka pitäisi kuulua yleisen terveydenhuollon piiriin. Sen käyttö vähentää huomattavasti muiden lääkkeiden käyttöä, mikä tuo säästöjä yhteiskunnalle. Kannabis parantaa kaikkien potilaiden toimivuutta, ja me emme puhu nyt ainoastaan oireiden helpotuksesta vaan myöskin eräänlaisesta terapiamuodosta.”

Muutama viikko sitten Benny perusti järjestön lisäämään lääkekannabiksen käyttöä. “Näen tämän tehtävänäni”, hän kertoo.

Lähde: http://www.haaretz.com/hasen/spages/1094284.html?

Osavaltion senaatti hyväksyi lääkekannabiksen Illinoisissa

Illinoisin senaatti hyväksyi niukasti lakiesityksen, joka sallii lääkärien määrätä lääkekannabista vakavasti sairaille potilaille.

Lakiesitys läpäisi senaatin äänin 30–28. Vastustajien mukaan esitys on löyhä ja ei vaadi rikostaustan tarkistamista kannabista käsitteleviltä ihmisiltä. Kannattaja senaattori Willian Hainen (D-Alton) mukaan väärinkäytön ehkäisemiksi on tehty riittävästi.

“Tämä ei ole piilotettu laillistaminen”, sanoi Haine, joka on toiminut aiemmin syyttäjänä Madisonin kunnassa lähellä Saint Louisia.

Ohjelman olisi tarkoitus kestää kolme vuotta, elleivät lainsäätäjät uusi sitä. Potilaat saavat rekisteröintikortit julkisen terveyden laitokselta. Heillä olisi lupa pitää hallussaan kuutta kannabiskasvia 60 päivän jaksoissa ja enintään kolme niistä saisi olla sukukypsiä. Ohjelmaan voivat hakea esimerkiksi glaukoomaa, AIDSia ja Alzheimerin tautia sairastavat.

Senaattori Kwame Raoul (D-Chicago) sanoi vanhempiensa kärsineen kivuista, joihin tavalliset lääkkeet eivät tuoneet apua. “Tästä ei voi tehdä poliittista kysymystä, kyse on myötätunnosta”, Raoul sanoi. “Tässä on todella kyse myötätunnosta ja ihmisistä, jotka kärsivät kroonisista taudeista ja joilla ei ole vaihtoehtoja.”

Senaattori Mike Jacobs (D-East Moline) sanoi, että joillekin kannabis voi olla halvempi ja terveellisempi tapa hoitaa vakavaa tautiaan.

“Eikö teidän mielestänne ole mielenkiintoista, että ihmiset pitävät ihmisen valmistamia lääkkeitä parempina kuin Jumalan luomia lääkkeitä?” Jacobs kysyi kesken väittelyn. “Tämä on jotain mitä voi istuttaa takapihalleen ja saada siitä helpotusta. Silti tässä huoneessa on ihmisiä, jotka antaisivat heille ennemmin oxycontinia, morfiinia, pillereitä joka lähtöön läjittäin.”

Chicago Tribunen kyselyssä lähes 94 % antaisi lääkärille mahdollisuuden suositella kannabista.

Lähde:

http://www.chicagotribune.com/news/local/chi-illinois-medical-marijuana-2may28,0,3378342.story

MRSA-sairaalabakteeri ja kannabis

Yhdysvalloissa kohuttiin syksyllä lähes kaikissa suuremmissa medioissa siitä, että vaarallinen MRSA-sairaalabakteeri, joka on erittäin vastustuskykyinen antibiooteille ja lähes voittamaton heikkokuntoisissa potilaissa, on saattanut kohdata vahvempansa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkin kannabiksen kannabinoidit tuhoavat MRSA-bakteereja.

Suomalaiset mediat eivät ole paria pientä poikkeusta lukuun ottamatta huomioineet tätä ollenkaan, ja näissäkin kannabiksen mahdollisuuksia vähätellään tai tyydytään odottamaan synteettisiä lääkkeitä. MRSA on vakava ongelma myös Suomessa, jossa sen esiintyvyys on noussut rajusti. Kaikkiaan tunnettuja MRSA-tapauksia Suomessa oli esimerkiksi vuonna 1995 89 tapausta, 1998 189 tapausta, 2001 340 tapausta ja 2003 jo peräti 859 tapausta.

Vuosittain Suomessa on Staphylococcus aureus -bakteerin aiheuttamia haavatulehduksia kymmeniätuhansia ja vakavia verenmyrkytyksiä noin 900, joista noin yksi prosentti (tuhansia haavatulehduksia ja noin 10 verenmyrkytystä) on toistaiseksi ollut MRSA-kantojen aiheuttamia. Kun infektio kehittyy verenmyrkytykseksi, siihen liittyy keskimäärin noin 15–20 prosentin kuolleisuus, mutta MRSA-bakteerin aiheuttamissa verenmyrkytyksissä kuolleisuus on noin kaksinkertainen.

On hälyyttävää, että valtamedia ei reagoi, vaikka kyseessä on ihmisten terveys ja jopa henki infektion ollessa voimakas ja potilaan heikko. Scientific Americanin mukaan MRSA-infektioiden uskotaan olleen syypäitä useampaan kuolemaan kuin AIDS:in. Ilmeisesti nyt löydetty hoito oli suomalaisen median mielestä vääränlainen ja voidaan olettaa, että esimerkiksi synteettinen laboratoriotuote, jota ei voida liittää luonnontuotteisiin, olisi saanut laajaa huomiota ja suitsutusta.

Tutkijat Italiassa ja Britanniassa testasivat viittä kannabiksen tunnetuinta kemikaalia eli kannabinoidia MRSA-bakteeriin (eli metisilliinille resistentti (vastustuskykyinen) Staphylococcus aureus) eri muotoihin.  Kaikki viisi osoittivat bakteereita tappavan vaikutuksen MRSA:n eri muotoihin laboratoriotesteissä. Myös jotkin synteettiset kannabinoidit osoittivat kykyä tappaa pöpöjä. Tutkijat huomauttavat, että kannabinoidit tappavat bakteereja eri tavalla kuin perinteiset antibiootit, tarkoittaen, että he voisivat tämän avulla ohittaa bakteerien nyt kehittyneen vastustuskyvyn.

Neljä viidestä testatusta kannabinoideista on sellaisia, että ne eivät vaikuta mielialaan, joten niitä voitaisiin käyttää ilman pilven kaltaista vaikutusta. Tiettävästi THC oli ainut psykoaktiivinen komponentti. Esimerkiksi toinen yleisimmistä kannabinoideista eli CBD taas on antipsykootti, joka estää tai vähentää psykoottisia oireita.

MRSA, kuten muutkin stafylokokki-infektiot, voivat levitä tavallisen fyysisen kosketuksen tai saastuneiden esineiden kautta. Yleisin tapa sen leviämiseen ovat kädet. Infektioita voidaan vähentää huolehtimalla perushygieniasta ja säännöllisillä puhdistuksilla. Onkin havaittu, että niillä osastoilla joissa on eniten potilaita ja sitä kautta huonoin hygienia, myös MRSA leviää tehokkaimmin.

MRSA on yleistynyt selvästi viime vuosina myös terveillä ihmisillä. Usein leviäminen tapahtuu läheisten fyysisten kontaktien kautta, esimerkiksi urheilujoukkueen sisällä. Oireisiin kuuluu iho-oireita kuten paiseita. MRSA voi olla erittäin vaarallinen, erityisesti ihmisille jotka ovat heikkoja tai sairaita.

Tutkimuksessa, joka julkaistiin Journal of Natural Products -lehdessä, tutkijat vaativat lisätutkimuksia kannabiksen antibakteeristen ominaisuuksien tutkimukseksi.  “Nykyisellään on huomattavia haasteita kliinisesti relevanttien bakteerien, jotka osoittavat vastustuskykyä monille lääkkeille, aiheuttamien infektioiden hoidossa”, tutkijat kirjoittavat. Uusia antibakteereja tarvitaan pian, mutta vain yksi uusi luokka niitä on esitelty viimeisen 30 vuoden aikana. “Kasvit ovat edelleen lähes tutkimaton lähde pieneliöitä (bakteereja) tappaville tai niiden lisääntymistä estäville ainesosille”, tutkijat totesivat yhteenvedossaan.

Jo vuosikymmeniä on kannabiksella tiedetty olevan antibakteerisia ominaisuuksia. 1950-luvulla kannabista testattiin iho- ja muihin infektioihin onnistuneesti, mutta vaikutusmekanismi ei ollut tiedossa ja kannabis oli jo tuolloin julistettu pannaan.

Yksittäiset tutkimukset ovat kuitenkin aina yksittäisiä ja niistä ei voida vetää mitään johtopäätöksiä ilman lisätukea. Tässä tapauksessa tutkimuksia oli jo kaksi ja molemmat saivat yhtäläisiä tuloksia. Jotta epäselvyyttä ei jäisi, julkaistiin eri tekijöiden toimesta pian myös kolmas tutkimus samasta aiheesta. Siinä havaittiin useiden kannabiskasvin uusien ei-kannabinoidiainesosien omaavan antibakteerisia ominaisuuksia.

Missisippin yliopiston tutkijat ilmoittivat löytäneensä yksitoista uutta ei-kannabinoidiainesosaa kannabiksesta. Useilla näistä on “antibakteerisia”, “anti-malaarisia” ja “anti-leishmaniaasiasia” (leishmania on yleinen loiseläin, joka voi aiheuttaa arpisia haavaumia iholle) ominaisuuksia.

Tutkijat raportoivat myös useiden ainesosien omaavan tulehduksenvastaisia ominaisuuksia ja toimivan kuten potentiaaliset antioksidantit (antioksidantit pyrkivät tasapainottamaan elimistön haitallisia reaktioita, tulehduksia ja ne ehkäisevät/hidastavat mm. Alzheimerin tautia).

Yhdysvaltain hallitus, terveyden ja ihmispalveluiden osasto (Department of Health and Human Services), itse asiassa pitää hallussaan patenttia useiden kannabinoidien käyttöön antioksidanttina ja neuroprotektanttina. Samaan aikaan Yhdysvaltain hallitus kuitenkin on pitänyt kannabiksen luokan I huumeena ilman mitää lääkinnällistä käyttöä ja estänyt sen tutkimuksen mm. kieltämällä Massaschusettsin yliopistoa kasvattamasta lajikkeita tutkimuskäyttöön.

Patenttiin voit tutustua täällä: http://www.patentstorm.us/patents/6630507.html

Toisin sanoen, kun me puhumme kannabiskasvin parantavista ominaisuuksista, me puhumme itse asiassa koko kannabiskasvista. Emme puhu partikkeleiden eristämisestä tai niiden synteettistä versioista. Emme varsinkaan ehdota, että potilaita pitäisi pakottaa käyttämään oraalisesti synteettistä versiota vain yhdestä yksittäisestä ainesosasta, kuten esimerkiksi Marinolin tapauksessa.

Terapeuttinen kannabis tarkoittaa juuri sitä – sen terapeuttiset, parantavat ja sairauksia lieventävät kyvyt koskevat koko kasvia. Meidän ei pitäisi suositella, tai hyväksyä, mitään vähempää.

Lähteet:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18681481

http://blog.norml.org/2008/09/04/web-md-chemicals-in-marijuana-may-fight-mrsa/
http://www.nytimes.com/2008/09/09/science/09obdrug.html?_r=1
http://www.sciam.com/blog/60-second-science/post.cfm?id=whoa-the-stuff-in-pot-kills-germs-2008-08-27
http://blog.norml.org/2008/09/09/yet-another-study-reports-that-pot-may-halt-mrsa/

http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=8990233
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article139965.ece

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1996,2586

Arseus aloittaa lääkekannabiksen toimittamisen Saksassa

Belgialaisen lääkeyhtiö Arseuksen Saksan yksikkö Fagron aloittaa lääkekannabiksen jakelun Saksassa. Fagron Germanyllä on yksinoikeus lääkekannabiksen maahantuontiin ja jakeluun, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Yhtiö muistuttaa, että Fagron Nederland on ollut aktiivinen Alankomaiden lääkekannabismarkkinoilla jo vuodesta 2003.

Arseuksen mukaan yhä useampi saksalainen lääkäri on kiinnostunut määräämään lääkekannabista tietyille potilailleen. Kasvin käyttö lääkkeenä ei ole laillista Saksassa maan Kansallisen huume- ja lääkelaitteiden instituutin mukaan. Kuitenkin Bonnissa sijaitseva valvova viranomainen on myöntänyt luvan neljälle ihmislle hankkia lääkekannabista apteekeista elokuusta 2007 lähtien. Poikkeukset perustuvat useiden lääkäreiden suosituksiin ja pitkällisiin tutkimuksiin joissa todettiin, että mikään muu hoito ei auta. (Suomessa on mahdollista saada lääkekannabista lääkärin suosituksen ja lääkelaitoksen lupien perusteella. Lääkekannabiksen käyttäjiä on tätä nykyä n. kymmenen. – toim.huom.)

Lääkekannabiksen puolustajat kertovat kasvin lievittävän mm. AIDS-, glaukooma-, syöpä- ja MS-potilaiden kipuja ja oireita. Lääke on vielä kielletty sekä lääkkeenä että viihdekäytössä suurimmassa osassa maailmaa.

Arseuksen tuotevalikoimaan kuuluu hammaslääkärien tuoleja, sairaalasänkyjä, kirurgisia instrumentteja ja lääkinnällisiä tuotteita. Yritys tarjoaa myös IT-palveluja terveysalalle. Arseus oli aiemmin Omage Pharman tytäryhtiö ja se listautui Euronextin pörssiin Brysselissä ja Amsterdamissa lokakuussa 2007.

Lähde:

http://www.reuters.com/article/rbssHealthcareNews/idUSL89274320081208

Ron Paulin ajatuksia hampusta

Kongressiedustaja Ron Paul ottaa kantaa kannabiskysymykseen

RP: Useiden vuosikymmenien ajan käynnissä on ollut sota, johon on tuhlattu satoja miljardeja dollareita. Tätä sotaa käydään yhdysvaltain kansalaisia vastaan, eikä heidän puolestaan. Tämä sota on sota huumeita vastaan ja se on epäonnistunut täysin.

Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa jotkut osavaltiot sallivat kannabiksen käytön sairauden, tai sen oireiden hoitoon. Näinhän sen pitäisi ollakin, mutta sen sijaan hallitus tuomitsee sairaat ihmiset ja pyrkii pistämään heidät vankilaan. Tämä huumesota on johtanut moniin vääriin päätöksiin. Sen varjolla loukataan valinnanvapautta, oikeutta tehdä asioita omalla vastuullaan! Myös osavaltioita ja niiden lainsäädäntöä on kyseenalaistettu. Ennen kannabiksen kieltolakia, osavaltiot saivat itse päättää sen sääntelystä. Sodanaikana, kieltolain voimassaollessa, hallitus kehotti ihmisiä kasvattamaan hamppua. Siitä saatiin vaatteita, ruokaa ja lääkkeitä, mutta entä nyt? Jos kasvatat hamppua, joudut vankilaan! Olemme syystäkin hämmentyneitä ja sekaisin.

Hallituksen edustajat vetoavat siihen, että se on huume ja joku voisi polttaa sitä. Mutta tiesittekö, että päästäkseen pilveen hampulla, on jointin oltava puhelinpylvään kokoinen!

En väitä, että huumeet ovat turvallisia. Ne ovat vaarallisia ja laittomiin huumeisiin pitää suhtautua varovaisesti. Tunnustan myös reseptilääkkeiden vaarat. Hallitus vaatii mielenterveystutkimuksia kouluissa pakollisiksi ja toteaa, että 10%:lla on mielialalääkitystä vaativia ongelmia. Tämän säännöstelyn minä haluan lopettaa!

Koko hamppukysymys on mielenkiintoinen, eikä ainoastaan yksilönvapauden ja osavaltioiden oikeuksien vuoksi. Puhumme energiakriisistä ja tuemme toista energian muotoa, mutta kiellämme toisen. Ydinvoimaa vastustetaan ja etanolin tekemistä maissista tuetaan, vaikkei siinä ole ekologista järkeä. Brasilialaiset tuottavat etanolia sokeriruo’osta halvemmalla, kuin me valmistamme sitä maissista täällä. Mitä me teemme? Laitamme tulleja sille, jotta siitä tulisi kalliimpaa! On olemassa kuitenkin parempi etanolin lähde ja se sattuu olemaan hamppu.

Entäpä kannabiksen laillistaminen?

RP: Ajan aina vapautta ja perustuslaillisuutta, enkä näe mitään järkeä mahdollisten polttajien jahtaamisessa liittovaltion poliisin voimin. Ennen vuotta 1938 liittovaltio ei ollut mitenkään mukana. Uskon osavaltioiden selviävän tällaisista asioista. Olemme jo nähneet, mitä alkoholin kieltolaista aiheutui. Pelkkää rahanmenoa ja ongelmia. Lopulta olemme tilanteessa, jossa kiellämme sairaita ihmisiä käyttämästä kannabista, vaikka se auttaisi heitä. Rikomme osavaltion lakeja ja pidätämme AIDSiin tai syöpään kuolemaisillaan olevia ihmisiä jotka hyötyisivät kannabiksesta. Siinä ei ole mitään järkeä!

Mihin tämä päättyy, laillistetaanko kohta esim. crack-kokaiini?

RP: Siihen lakiesityksellä ei pyritä, mutta niin 130 vuoden ajan tapahtui. Ollessani yläasteaikoina töissä apteekissa, myimme kodeiinipitoista yskänlääkettä, eikä kukaan havainnut väärinkäyttöä. Ajatus, että tarvitsemme hallituksen käskemään ihmisten ”tehdä oikein”, on järjetön. Totta kai siinä on riskinsä, mutta niin on alkoholissa ja tupakan polttamisessa. Kenen tätä pitäisi valvoa ja tehdä valinnat? Minun mielestäni ei ainakaan hallituksen, vaan yksilöiden ja vanhempien. Niin kauan, kuin muille ei aiheudu vaaraa, meidän pitäisi antaa osavaltioiden ratkaista nämä ongelmat.

Lähde:

http://www.youtube.com/watch?v=yHbihzFtyUc

Uutistiimi toivottaa Ron Paulille onnea ja menestystä valitsemallaan tiellä. Toivoisimme muidenkin korkean tason poliitikkojen uskaltavan ottaa kantaa inhimillisemmän huumausainepolitiikan puolesta.

MS-potilaat ja lääkkeiden kasvatus

Alankomaiden oikeus sallii kannabiksen kasvatuksen lääkinnälliseen käyttöön

Alankomaiden korkein oikeus teki ennakkotapaukseksi sopivan päätöksen, joka salli MS-tautia sairastavan henkilön kasvattaa kannabista lääkinnälliseen käyttöön. Oikeus säilytti lokakuussa 2006 tehdyn päätöksen ja perusteluissaan totesi “epätyypillisten olosuhteiden” tarkoittavan sitä, että “laitonta toimintaa voidaan pitää oikeutettuna kun se on toteutettu välttämättömyydestä”. Tässä tapauksessa “Välttämättömyyden tila on täyttynyt” oikeus lisäsi.

Korkeimman oikeuden päätös seurasi alemman tuomioistuimen päätöstä, josta yleinen syyttäjä oli valittanut. Myös aiempi päätös salli MS-taudista kärsivän Wim Moorlagin ja hänen vaimonsa Klasiena Hoojiersin kasvattaa kannabista lievittääkseen taudin oireita. Alankomaiden hallituksen mukaan päätös muodostaa ennakkotapauksen, joka vaarantaa maan sallivan politiikan kannabiksen käyttöä kohtaan. Pienten määrien myynti ja käyttö ovat sallittuja luvanvaraisissa ‘coffee shopeissa’, eli kannabiskahviloissa.

Moorlag ja hänen vaimonsa, jotka kasvattivat kannabista turvatakseen lääkkeiden riittävyyden, tuomittiin vuonna 2004 250 euron sakkoihin. MS-taudista kärsivä kertoi, että hän tarvitsee kolme grammaa kannabista päivässä. Aiemmin hän on kertonut viranomaisille olevansa pakotettu kasvattamaan itse kannabiksensa. Coffee shopeista ostettu kannabis voi sisältää hänen mukaansa sienikasvustoa ja bakteereja, jotka voivat olla erityisen haitallisia MS-potilaille.

Vuoden 2006 oikeuden päätöksen jälkeen Moorlagin asianajaja sanoi sen merkitsevän, että jotkut muutkin potilaat (kuten AIDS-potilaat), voisivat laillisesti kasvattaa omat lääkkeensä. Alankomaiden kansalaiset voivat laillisesti hankkia viisi grammaa kannabista päivässä ja pitää hallussaan 30 grammaa henkilökohtaiseen käyttöön ilman rangaistuksia. Kannabiksen kasvatus ja myynti ovat kuitenkin laittomia.

Vastaavankaltainen tapaus paljastui Ruotsissa alkuvuodesta 2008 aivan toisenlaisin seurauksin

Ruotsalainen Susanne Eriksson, 39, on tuomittu vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen kannabiksen käytöstä sairautensa lääkitsemiseen. Vaikka kannabiksen on tieteellisesti todistettu auttavan MS-taudin oireisiin ja lääkekäyttö on mahdollista mm. Kanadassa ja Iso-Britanniassa, kaikki oikeusasteet läpikäyneessä tuomiossa käyttö lääkinnälliseen tarkoitukseen luettiin nimenomaan raskauttavaksi asianhaaraksi. Viimeistään 4. helmikuuta tuomiotaan suorittamaan menevälle Erikssonille on kerrottu, että hän ei saa vankilassa käyttää normaaleja kipulääkkeitään MS-taudin estolääkityksen aiheuttamiin huomattaviin sivuvaikutuksiin. On mahdollista että vankilatuomio käy Erikssonille kohtalokkaaksi, ja esimerkiksi ruotsalainen Expressen -lehti onkin verrannut sitä kuolemantuomioon.

Tuomiossa Susannen MS-tauti nimetään raskauttavana asianhaarana. Koska hän pitää kannabista toimivana lääkkeenä sairauteensa, häntä ei pidetä motivoituneena huumeettomaan elämään. Ruotsalaisen Neurologisesti vammautuneiden yhdistyksen, NHR:n, (Neurologiskt Handikappades Riksförbund) pääsihteeri Stefan Käll pitää tuomiota ankarana ja sanoo että lääkkeeksi käyttämisen pitäisi nimenomaan olla lieventävä, ei raskauttava asianhaara. Ruotsalaisen oikeusjärjestelmän mukaan näin ei kuitenkaan ole. Hovioikeus piti käräjätuomion voimassa, eikä korkein oikeus myöntänyt valituslupaa. Myös Ruotsin oikeusministeriö palautti Susannen vetoomuksen perusteettomana.

Lähteet:

http://afp.google.com/article/ALeqM5iDCD6d7YmBplb1doC-76xOsMkOEA

http://hamppu.net/index.php?option=content&task=view&id=60&Itemid=25