Rahat huumesodan sijaan kouluihin

20 03 2012

Huumesotaan käytettävät huimat rahasummat tulisi käyttää lasten koulutukseen. Siinä vaikutukset olisivat todellisia ja yhteiskuntaa parantavia.

Jos meillä on mitään toivoa rodullisten syvien haavojen paranemiseksi, meidän täytyy ensin pysäyttää epäonnistuneen huumesodan massavangitsemisten ja muiden sairaiden vaikutusten aiheuttama verenvuoto. Kieltopolitiikkaa, kuinka jaotellaan ”me vastaan mies” -mentaliteetti ovat aiheuttaneet yhteisössämme vahingollisia seurauksia siitä kuinka mustat miehet koetaan – eikä vain valkoisten ihmisten keskuudessa.

Afroamerikkalaisena poliisina Baltimoressa, jopa minä ajauduin pelon alle kun kohtasin ryhmän mustia nuoria kadulla. Huumeiden, kuten kannabiksen, kieltäminen on tehnyt niistä erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ei ole vaikea ymmärtää miksi monet nuoret valitsevat katujen huumepelin ja pelaavat mahdollisuudesta nousta ylös ravintoketjussa ja tienata reilusti verovapaata rahaa McDonaldsin uniformun pukemisen sijaan.

Vaikka kieltävä huumepolitiikka ei ole onnistunut vähentämään huumeiden käyttöä, se on on kuitenkin onnistunut muuttamaan kokonaisia yhteisöjä rikollisiksi. Lähes joka kolmas musta mies voi odottaa viettävänsä aikaa kaltereiden takana. Monille mustille nuorille pidätetyksi joutuminen on siirtymäriitti aikuisuuteen. Aina ei ole ollut näin.

Ollessani nuori Baltimoressa saatoin kävellä naapurustoni kaduilla ja osoittaa taloja joissa vanhemmat olivat lääkäreitä, lakimiehiä, poliiseja ja opettajia. Yhteisöni lapset haaveilivat noihin ammatteihin pääsemisestä kasvaessaan ja moni heistä onnistui tavoitteessaan.

Nykyään tällaista toivoa ei ole kovin paljon. Kiitos siitä kuuluu kysynnän selvästi ylittävälle ”huumesodalle”. Kävellessäni vanhan naapurustoni katuja näen taloja joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kaltereiden takana, koeajalla tai ehdonalaisessa.

53% mustista pojista ei koskaan käy loppuun lukiota. Lopettaneista 60% päätyy viettämään aikaa kaltereiden takana. Jopa koulussa pysyviä valmistellaan vankilaa varten. Monet koulut kohtelevat lapsia kuin epäiltyjä heti kun he astuvat ovesta sisään. Lapset pakotetaan kulkemaan metallinpaljastimien läpi tai antamaan virtsatesti koulun jälkeen pidettävään kerhoon osallistumisen ehtona. Poliisit liikkuvat kouluissa kuin vanginvartijat. On kuin ehdollistaisimme heitä koko elämän vangitsemiseen.

Ehkä, jos me käyttäisimme vähemmän rahaa turhiin yrityksiin huumeiden käytön eliminoimiseksi epäilyjen, pidätysten ja rankaisemisen sijaan, niin me voisimme sijoittaa lisää resursseja koulujen parantamiseen varmistaaksemme, että yhä useammat nuoret saavat riittävää valmistautumista menestymistä varten. Huumesodan lopettaminen ei ole kaikkia rotuun liittyviä ongelmia ratkaiseva ihmelääke yhteisöllemme, mutta se on välttämätön ensimmäinen askel.

Neil Franklin on Law Enforcement Against Prohibition -järjestön nykyinen johtaja. Hän työskenteli 34-vuotisen uransa aikana huumepoliisina ja koulutuspäällikkönä Marylandin osavaltion poliisissa ja Baltimoren poliisiyksikössä.

Lähde:

NY Times





Kannabiksen päihdekäytön laillistamisesta äänestetään Coloradossa

13 03 2012

Coloradon äänestäjät saavat marraskuussa päätettäväkseen laillistetaanko kannabiksen viihdekäyttö heidän osavaltiossaan.

Lakiehdotuksesta, joka laillistaisi pienten kannabismäärien hallussapidon täysi-ikäisille, on tulossa toinen kannabiksen laillisuutta määrittävä äänestys Yhdysvalloissa vuoden lopulla. Coloradon lisäksi Washingtonin osavaltiossa lakialoite sai tuekseen tarpeeksi allekirjoituksia, jotta se hyväksyttiin äänestykseen.

Yksikään osavaltio ei tällä hetkellä salli kannabiksen päihdekäyttöä. Kalifornian äänestäjät jättivät hyväksymättä laillistamista ehdottaneen lakialoitteen vuonna 2010, osittain siksi, että kysymykset aineen tuottamisen ja myynnin säätelystä nousivat huolenaiheeksi.

”Tämä vuosi saattaa muodostua vedenjakajaksi vuosikymmeniä kestäneessä kamppailussa kannabiksen kieltolain lopettamiseksi”, sanoi Art Way, lakialoitetta tukevan Drug Policy Alliancen Coloradon johtaja kannanotossaan. Wayn lausunnon mukaan ”Kieltolaki on haitallinen yhteisöidemme terveydelle ja yleiselle turvallisuudelle. Se toimii käyttövoimana massiiviselle, yhä brutaalimmaksi muuttuvalle maanalaiselle taloudelle, tuhlaa miljardeja dollareita vähenevistä lainvalvonnan resursseista ja tekee miljoonista muutoin lainkuuliaisista kansalaisista rikollisia”.

Colorado on Washingtonin kanssa eräs 16 osavaltiosta, joka sallii kannabiksen käytön lääketieteellisiin tarkoituksiin, vaikka liittovaltion laki kieltääkin aineen laittomana huumeena. Yleinen mielipide on jyrkän jakautunut mitä tulee täyden laillistamisen hyötyihin.

Liittovaltion hallinto on iskenyt lääkekannabistoiminnan kimppuun useissa lähinnä läntisissä osavaltioissa, mukaanlukien Colorado ja Washington, suorittaen ratsioita lääkekannabisapteekkeihin ja kasvattamoihin ja uhannut kiinteistöjen omistajia rikossyytteillä. Coloradon osavaltion yleisen syyttäjän John Suthersin puhemies kertoi viraston vastustavan lakiehdotusta laillistamisen puolesta. ”Yleinen syyttäjä vastustaa kaikkia aloitteita, jotka helpottavat kannabiksen saatavuutta”, sanoi tiedottaja Mike Saccone.

Coloradon lakialoite sallisi hyväksytyksi tullessaan unssin, noin 30 gramman, kannabiksen hallussapidon ja enintään kuuden kannabiskasvin kasvatuksen, kertoi Mason Tvert, eräs Campaign to Regulate Marijuana Like Alcohol -aloitteen perustajista. Lakialoite myös säätäisi lainsäädännölliset kehykset kannabistuotteiden myynnille ja valmisteverojärjestelmälle, sekä laillistaisi teollisuushampun kasvatuksen. Tvertin mukaan lakialoitteessa säädetään myös, että vuosittain ensimmäiset 40 miljoonaa kannabiksen myynnistä kertynyttä verodollaria ohjataan julkisten koulujen rakentamiseen. Hän ei osannut kuitenkaan arvioida, kuinka paljon verotuloja laki aikaansaisi. 40 miljoonaa ylittävät verovarat menisivät Tvertin mukaan osavaltion yleiseen kassaan.

Coloradon äänestäjät torjuivat pienten kannabismäärien laillistamisen vuonna 2006, mutta Tvertin mukaan uuden lakiehdotuksen verosäännökset ja hampputeollisuuden ja siihen liitoksissa olevan liiketoiminnan potentiaalisesti luomat työpaikat tekevät siitä hyväksyttävämmän äänestäjille. ”Nyt on oikea aika”, hän sanoi viitaten viime vuoden joulukuussa toteutettuun mielipidekyselyyn, jonka mukaan 49 prosenttia Coloradon äänestäjistä kannatti laillistamista.

Maanlaajuisesti ennätysmäiset 50 prosenttia amerikkalaisista kannatti kannabiksen käytön laillistamista viime lokakuisessa Gallup-kyselyssä. Vain viisi vuotta aiemmin kannattajia oli 36 prosenttia.

Vuoden 2000 lääkekannabislain johdosta Colorado ylläpitää yli 80 000:n lääkekannabiskortin omaavan potilaan rekisteriä ja lääkärien sekä jakelijoiden toimintaa ohjaavaa säännöstöä. Liittovaltion syyttäjät ovat kuitenkin aloittaneet tammikuussa tehoiskujen sarjan yli kahtakymmentä lääkekannabisapteekkia vastaan. Syynä näiden sijainti alle 300 metrin etäisyydellä kouluista. Omistajille on annettu 45 päivää aikaa lopettaa toimintansa tai heitä uhkaa rikosoikeudelliset rangaistukset.

Lähde: Reuters





Israelilaistutkimus: Kannabis on tehokas lääke syöpäpotilaille

6 03 2012

Kaksi kolmasosaa lääkekannabisluvan saaneista israelilaisista syöpäpotilaista kokee kannabiksen tuoneen parannusta oireisiinsa, kertoo tammikuussa Israelin syöpälääkäriliiton konferenssissa julkaistu tutkimus. 65 % tutkimuksessa olleista potilaista suosittelisi lääkekannabishoitoa myös muille.

Tel Avivilaisen Sheba Medical Centerin tutkijat yhteistyössä Israelin syöpäyhdistyksen kanssa seurasivat lääkekannabishoidon tehoa yhden vuoden ajan 264:llä syöpäpotilaalla. Tutkimuksen mukaan 61 % vastaajista koki lääkekannabiksen tuovan huomattavaa parannusta elämänlaatuunsa ja 56 % kertoi sen auttavan selviytymään kipujen kanssa. Yleisesti ottaen 67 % oli hoidon kannalla ja 65 % suosittelisi sitä muillekin.

Selvityksessä tuli ilmi, että kannabis on tehokas ja suositeltava hoitokeino tiettyihin syövän oireisiin. Hoitoa tulisi tarjota potilaille syöpäsairauden aikaisemmissa vaiheissa.

Kyselyssä yleisimmät syöpäsairaudet joihin lääkekannabista oli myönnetty olivat keuhkosyöpä (12 %), rintasyöpä (12 %) ja haimasyöpä (10 %).

Tutkimus keskittyi pääsääntöisesti kannabiksen käyttöön useiden syövän tai syöpähoidon oireiden, kuten kivun ja pahoinvoinnin, helpottamiseksi. Se ei arvioinut kannabiksen vaikutusta syöpäkudoksen kasvuun. Eläinkokeissa useiden kannabinoidien, muun muassa THC:n ja CBD:n, on havaittu tuhoavan valikoivasti sairaita soluja ja syöpäkasvustoa.

Tällä hetkellä noin 6000:lla israelilaisella on lupa kannabiksen lääkinnälliseen käyttöön. Valtion ohjelmaan hyväksytyt potilaat saavat kasvattaa kannabista kotonaan tai ostaa sitä jostakin maan 12:sta lisensoidusta lääkekannabispuutarhasta.

Israelin terveysministeriö hyväksyi kannabiksen lääkekäytön virallisesti kesällä 2011. Samalla se suositteli valtion tuottaman ja jakeleman kannabiksen voimakkaampaa tukemista. Ministeriö arvioi, että kun ohjelma on saatu kunnolla käyntiin, kannabiksesta voi olla apua jopa 40 000:lle israelilaiselle.

Lähde:

NORML





Keski-iän kannabiksen käyttö ei johda psyykkisen suorituskyvyn heikkenemiseen

6 03 2012

Tutkijat kertovat kannabiksen satunnaiskäyttäjien pärjänneen  verrokkejaan paremmin muistitestissä. Tutkijat arvelivat tämän johtuvan osittain siitä, että käyttäjillä on yleisesti ottaen korkeampi koulutustaso kuin ei-käyttävillä.

Keski-ikäiset aikuiset, joiden muistikuvat ovat tulleet ajan saatossa hämyisiksi, eivät voi syyttää kannabiksen polttamista unohtelevaisuudestaan, tutkijat sanovat. Lontoon King’s Collegen tiedemiehet huomasivat, että satunnainen kannabiksen käyttö voisi parantaa keskittymisen tasoa, vaikkakin he huomauttivat pitkäaikaisen käytön voivan mahdollisesti olla haitallista.

American Journal of Epidemiologyssä julkaistussa tutkimuksessa testattiin noin 9000 iältään noin 50-vuotiasta brittiä psyykkisen suorituskyvyn sekä muistitoiminnan osalta. Tutkijat huomasivat että ne, jotka olivat käyttäneet laittomia huumeita niinkin äskettäin kuin nelikymppisinä, suoriutuivat testeistä yhtä hyvin tai jopa hieman paremmin kuin verrokkiryhmä, joka ei ollut käyttänyt huumeita koskaan.

Osanottajia haastateltiin heidän nykyisestä ja menneestä huumeiden käytöstään heidän ollessaan 42-vuotiaita ja heidät testattiin heidän ollessaan 50-vuotiaita. Kannabis oli käytetyin huumausaine osanottajien keskuudessa, kuuden prosentin sanoessa käyttäneensä sitä viimeisen vuoden aikana, kun taas 25 % ei ollut käyttänyt sitä ikinä. 3-8 % kertoi käyttäneensä kovempia huumeita, kuten amfetamiineja, LSD:tä, hallusinogeenisiä sieniä, kokaiinia tai ekstaasia.

”Kaiken kaikkiaan tulokset tuntuvat ehdottavan sitä ettei laittomien huumeiden käyttö välttämättä vaikuta keski-iässä kognitiivisiin toimintoihin niitä heikentävästi”, sanoi johtava tutkija tohtori Alex Dregan. ”Kuitenkaan tulokset eivät poissulje huumeiden haitallisia vaikutuksia joissain yksilöissä jotka ovat altistuneet raskaasti huumausaineille pitkien aikojen kuluessa”.

Pientä joukkoa tutkituista oli jouduttu hoitamaan heidän huumeidenkäyttönsä takia, joka voi kertoa raskaasta ja addiktoituneesta käytöstä, eivätkä he pärjänneet kognitiivisesti enää yhtä hyvin 50-vuotiaina, mutta heitä oli liian vähän jotta kunnollisiin johtopäätöksiin olisi voitu päätyä, tutkijat huomauttavat.

Tohtori Dreganin tutkimustiimi käytti dataa 8 992:sta 42-vuotiaasta britistä, jotka olivat osallistuneet kansalliseen terveystutkimukseen missä kysyttiin olivatko he ikinä käyttäneet mitään 12 laittomasta huumeesta. Kun haastateltavat olivat 50-vuotiaita, heidän muistiaan, huomiokykyään ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin.

Kokonaisuudessaan tutkimuksessa havaittiin ettei väitteitä, että nykyisillä tai entisillä huumeidenkäytäjillä olisi heikentynyt psyykkinen toimintakyky, voitu vahvistaa. Itse asiassa, kun nykyiset ja entiset käyttäjät ympättiin yhteen, heidän testituloksensa olivat paremmat. Mutta tämä etu oli hyvin pieni, ja tutkijoiden mukaan se saattoi myös heijastaa toista löydöstä: huumeita joskus käyttäneillä ihmisillä oli yleisesti ottaen korkeampi koulutustaso kuin ei-käyttäjillä.

”Nämä tulokset ovat odotettavissa kun tarkastellaan ryhmää läntisen maailman satunnaisia huumeidenkäyttäjiä”, sanoi John Halpern, Harvard Medical Schoolin psykiatri. ”Tietyllä tavalla tämä ei ole yllättävää. Aivot ovat sitkeät”.

Vaikka joissain tutkimuksissa on havaittu että huumeet kuten kannabis ja kokaiini sumentavaisivat ajattelua, muistia ja keskittymistä, uudet tulokset edustavat sitä vaihtoehtoa, että nämä vaikutukset ovat vain väliaikaisia, tohtori Dreganin tiimi kertoo. Tohtori Halpern huomautti, että kannabiksen käyttäjiin keskittyneissä tutkimuksissa havaittiin, että myös vuosia jatkuneen säännöllistä käyttöä seuranneen lopettamisen jälkeen heidän tuloksensa kognitiivista suorituskykyä mitanneissa testeissä paranivat vain kuukausi lopettamisen jälkeen. Tutkijat eivät kuitenkaan halua rohkaista huumeiden käyttöön, sillä nykyinen tutkimus ei sulkenut pois huumeiden vahingollisia vaikutuksia pitkään jatkuneen raskaan käytön seurauksena.

Lähde:

The Daily Mail